Lumiukkojen puolesta – ilmastonmuutosta vastaan

Montako lumiukkoa olet nähnyt tänä talvena? Tuskin kovinkaan monta, ja alkutalvi onkin ollut Suomessa yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä. Maailmalla on todettu, että 10 historian lämpimintä mitattua vuotta ovat kaikki olleet vuoden 1990 jälkeen, ja maapallon keskilämpötila on sadassa vuodessa noussut puolisen astetta. Tämän vuosisadan aikana keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,4 – 5,8 °C. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisen voimakasta lämpeneminen on talvisin pohjoisilla maa-alueilla.

Ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen yritetään joskus kiistää. Varmaa on silti, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 200 vuodessa 31 %, ja monien muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, pitoisuus vielä huomattavasti enemmän. Selkeästi suurin osa näistä päästöistä on ihmisen aiheuttamia. Nämä kaasut imevät itseensä osan maapallolta avaruuteen karkaavasta lämmöstä, ja lämmittävät siten alailmakehää. Kun niiden pitoisuus kasvaa, ne varastoivat tietenkin myös enemmän lämpöä.

Minusta lasten talvisten ilon turvaaminen on jo yksi hyvä syy torjua ilmastonmuutosta, mutta ilmastonmuutos uhkaa myös paljon suurempia asioita kuin lumiukkoja. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että tämän vuosisadan aikana merenpinta voi pahimmillaan nousta jäätiköiden sulamisen vuoksi lähes metrin. Se ei ehkä tunnu paljolta, mutta esimerkiksi Bangladeshissa se häätäisi kymmeniä miljoonia ihmisiä kodeistaan. Pienempiä vaikutuksia nähtäisiin kaikissa maailman merenrantakaupungeissa. Toisaalta myös äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, kun pitkien kuivuuskausien sekä suurtulvien ja –myrskyjen odotetaan lisääntyvän. Entinen Maailmanpankin pääekonomisti Sir Nicholas Stern ennustikin Ison-Britannian hallituksen raportissa, että maailman bruttokansantuote voi pienentyä jopa 20 %, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään. Muutoksen torjunta on paljon halvempaa.

Meillä Suomessakaan ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät rajoitu lämpötilojen nousuun. Yle uutisoi toissa sunnuntaina maapallon kuudennesta suuresta sukupuuttoaallosta, joka on kiihtynyt ilmastonmuutoksen vuoksi, ja uhkaa monia Suomen vanhojen metsien eliölajeja. Myös pohjoisen tundra-alueen kasvit ja eläimet ovat vaarassa. Keskilämpötilan nousu voi hieman kasvattaa maatalouden satoja, mutta toisaalta lisääntyvät myrskyt ja leutojen talvien myötä leviävät tuhoeläimet ja kasvitaudit pienentävät tätä vaikutusta.

Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole syytä vajota. Otsonikatoon, aikaisemmin havaittuun maailmanlaajuiseen ympäristöongelmaan, on pystytty puuttumaan kansainvälisillä sopimuksilla, joissa katoa edistävien aineiden käyttö on lähes kokonaan lopetettu. Tällaisiin toimiin ei kasvihuoneilmiön kohdalla pystytä, mutta päästöjen leikkaaminen on silti mahdollista. Tavoitteen saavuttamiseksi energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä, energiatehokkuutta parannettava ja päästöttömien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisättävä huomattavasti. Esimerkiksi valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa alle puoleen jo nykyteknologialla.

Mitä me voimme tehdä? Jokainen voi tietenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan, ja yhteiskunnan tulee tukea hyvää kehitystä. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettava enemmän, julkisen liikenteen hintoja laskettava ja sen houkuttelevuutta lisättävä. Tampereen seutukunnan pitää asettaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n tapaan asettaa tavoite päästöjen vähentämiselle. Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä nopeasti, ja 25 vuodessa asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä on leikattava kolmanneksella.

Teksti julkaistiin Pirkkalaisen Viikon vieras -palstalla 24.1. Blogia varten tein siihen pari pientä muutosta.

Valtuustoaloite 27.1.

Tässä on Pirkkalan valtuuston kokouksessa jättämäni valtuustoaloite. Tavoite voi tuntua kovalta, mutta jo nykytekniikalla pystytään huomattaviin säästöihin esimerkiksi rakennusten lämmityksessä.

Ilmastonmuutos on aikamme pahimpia ympäristöongelmia, emmekä voi täällä Pirkkalassakaan jäädä toimettomiksi. Tärkeimmät ja halvimmat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat energiankulutuksen vähentäminen ja energiankäytön tehostaminen. Energiansäästöinvestoinnit itse asiassa säästävät kunnalle selvää rahaa. EU:n tavoitteenkin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 prosenttia.

Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että

1) Pirkkalan kunta aloittaa yhdessä muiden Tampereen seudun kuntien kanssa neuvottelut pitkän ajan päästövähennystavoitteen asettamisesta. Tavoitteen tulee olla samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalla YTV:llä. Sen ilmastostrategian päämääränä on alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

2) Pirkkalan kunta liittyy Kuntien energia- ja ilmastosopimukseen (KEIS), jossa on tällä hetkellä mukana 16 kuntaa, joukossa mm. Tampere ja Ylöjärvi. Sopimus sisältää esimerkiksi valtion tukeman energiakatselmuksen, energiankäytön tilanteen selvittämisen ja seurannan sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäysmahdollisuuksien tutkimisen. Kunnan energiankäyttöä, käytetyn energian tuotantotapoja ja näiden muutoksia koskevat tilastot tulee lisäksi jatkossa julkistaa vuosittain esimerkiksi budjetin yhteydessä.

Pirkkalasta kaupunki?

Pirkkalasta tehdään jälleen kaupunkia. Aamulehtikin kirjoitti asiasta laajasti ja eilen mielipidettä kysyttiin kunnanvaltuutetuilta. Kunnanhallituksessa kaupunkinimen käyttöönotto voitti äänin 5-3, 1 tyhjä. Lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta valtuustossa 27.1.

Minä en ymmärrä, miksi asia on taas esillä. En vieläkään ole kuullut yhtään järkevää perustelua, miksi Pirkkalasta pitäisi tulla kaupunki, ja miten tuo muutos hyödyttäisi tavallista kuntalaista. Mielestäni Pirkkala ei ole edes niin suuri, että sitä tulisi kutsua kaupungiksi.

SDP ja Kokoomus, jotka asiaa ajavat, käyttävät perusteluina yritysten houkuttelua ja kunnan itsenäisyyden turvaamista. Vaikka en olekaan koskaan johtanut yritystä, uskon, että yritykset eivät tee sijoittumispäätöksiä sen perusteella, onko paikkakunta kunta vai kaupunki, vaan ratkaisut tehdään liiketaloudellisin perustein. En myöskään usko, että Pirkkalan kunnan itsestään käyttämä nimi vaikuttaa millään tavalla siihen, liitetäänkö Pirkkala lähivuosina Tampereeseen vai ei.

Lopuksi on todettava, että kaupungiksi muuttuminen ei ole tänä päivänä kovin suuri muutos, ja Pirkkala on kaupunkimaisempi kuin moni muu suomalainen itseään kaupunkina pitävä kunta. En kuitenkaan voi välttyä ajatukselta, että kaupunki-alkuiset virkanimikkeet ja tittelit kuulostavat paljon paremmilta ja arvokkaammilta. Tällä varjolla voisi sitten lähteä korottamaan palkkoja ja palkkioita.

Myöhempää tietoa: Pirkkalasta ei tullutkaan kaupunkia ainakaan ihan vielä. Kukaan kaupungin puolustaja kunnanjohtajaa lukuunottamatta ei vaivautunut perustelemaan muutosta valtuustossa yleisön edessä, ja niinpä tiukkojenkin kaupunki-nimeä vastustaneiden puheiden jälkeen valtuusto päätti äänin 18-17 järjestää asiasta jonkinlaisen kansalaiskuulemisen.