Suomi hyväksyy sittenkin EU:n päästövähennykset. Ei tätä meininkiä voi olla ihmettelemättä, tässä nimittäin esimerkki Keskustan toiminnasta, ja joka kohdassa puhutaan samasta tavoitteesta.
Keskustan vaaliohjelma (s.14): "Suomen on tuettava Euroopan unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta."
Ilkka 19.2. 2007: "Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista."
Verkkouutiset 20.2. 2007: "Suomen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tyytyväinen EU:n päästövähennysratkaisuun."
Hallituksen politiikka on merkillistä. Ensin luvataan jotain, sitten se uhkaakin yhtäkkiä suomalaista yhteiskuntaa, mutta pian ollaan taas tyytyväisiä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aivan liian vakava asia leikittäväksi tuolla tavalla, ja luulisi pääministerinkin sen tietävän. Moisten lausuntojen väittäminen neuvottelutaktiikaksi on melkoista selittelyä.
Hallitus on muutenkin osoittanut ilmastopolitiikassaan melkoista piittaamattomuutta. Vaikka hallitus on omassa hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen ekologisen verouudistuksen, se on tehnyt kaikkea muuta. Turpeen valmistevero on poistettu ja turvesähkön tukea on lisätty, vaikka turpeen poltosta syntyy energiayksikköä kohden enemmän päästöjä kuin kivihiilen polttamisesta. Samantapaisen tukijärjestelmän luomista esimerkiksi tuulivoimalle hallitus on sen sijaan jyrkästi vastustanut, koska se vääristäisi markkinoita. Aika loogista, vai mitä?
Hallitus myös puolitti teollisuuden sähköveron vähentäen valtion tuloja 100 miljoonalla eurolla, mutta samaan aikaan uusiutuvien energianlähteiden tukia aiotaan leikata nykyisestä 30 miljoonasta eurosta. Tämä ei ole ilmastonmuutoksen vakavasti otettavan hallituksen toimintaa, vaan kaikin tavoin vastuutonta ilmastonsuojelun väheksymistä.
Energia-alan asiantuntija Riku Merikosken ajatuksia uutisista, politiikasta ja energiasta.
22.2.2007
17.2.2007
Demarit ja Keskusta eivät yritäkään torjua ilmastonmuutosta
Vähän hävettää olla suomalainen. Meillä on jo pitkään ihmetelty, miten Bush ja Yhdysvallat voi suhtautua ilmastonmuutokseen niin kevyesti. Valitettavasti Suomen hallituksen puheet kuulostavat nyt aika lailla samalta kuin Bushin puheet. Mihinkään vähennyksiin ei pidä ryhtyä, kun muutkaan eivät ole ryhtyneet. Siitähän voisi vaikka aiheutua haittaa tämän päivän pyhälle lehmälle, kilpailukyvylle, jonka vuoksi saa näemmä tehdä mitä vain.
Ylen uutinen Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen
Aika surullista. Minä luulin jo, että kaikki puolueet ottavat Suomessa ilmastonmuutoksen tosissaan, ja haluavat torjua sitä. Tämä uskomus osoittautui kerralla vääräksi, ja on ikävää todeta, että lähes koko muun Euroopan poliitikot ymmärtävät asian paljon paremmin kuin Suomen nykyhallitus. Huvittavaa on, että vaalitilaisuuksissa Heinäluoma ja Vanhanen kuitenkin pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Minusta sellaiselle kannattaisi tehdäkin jotain, eikä vain puhua siitä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tietenkin koko maailman yhteinen projekti. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä, jos kukaan ei ota ensimmäistä askelta pelätessään toisten saavan etua. Yleinen mielipide kääntyy Yhdysvalloissakin koko ajan siihen suuntaan, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa uskon suunnan muuttuvan sielläkin, ja ne eivät ole enää kovin kaukana.
Kehittyvien maiden, erityisesti suurten Kiinan ja Intian saaminen mukaan ilmastonsuojeluun on erittäin tärkeää. Niiden tämän hetkinen päästömäärä henkeä kohti on kuitenkin niin paljon vähemmän kuin meillä, että ne eivät varmasti tule mukaan sopimukseen, jos me emme edes yritä tehdä omille päästöillemme mitään.
Kilpailukyvyn vaarantuminen ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi on sitä paitsi todella kyseenalainen väite. Ilmastonmuutos uhkaa paljon suurempia asioita kuin joitakin suomalaisia työpaikkoja, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kymmenien miljoonien ihmisten kotiseutu ja elinkeino on maailmalla vaarassa, jos mitään ei tehdä. Esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen tilaama raportti osoittaa lisäksi selvästi, että kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto ilmastonmuutosasiassa on, että mitään ei tehdä. Päästöjen vähentäminen ajoissa ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tulee paljon halvemmaksi. Outoa, että tämä ei mene demarien eikä keskustalaisten päähän.
Ylen uutinen Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen
Aika surullista. Minä luulin jo, että kaikki puolueet ottavat Suomessa ilmastonmuutoksen tosissaan, ja haluavat torjua sitä. Tämä uskomus osoittautui kerralla vääräksi, ja on ikävää todeta, että lähes koko muun Euroopan poliitikot ymmärtävät asian paljon paremmin kuin Suomen nykyhallitus. Huvittavaa on, että vaalitilaisuuksissa Heinäluoma ja Vanhanen kuitenkin pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Minusta sellaiselle kannattaisi tehdäkin jotain, eikä vain puhua siitä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tietenkin koko maailman yhteinen projekti. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä, jos kukaan ei ota ensimmäistä askelta pelätessään toisten saavan etua. Yleinen mielipide kääntyy Yhdysvalloissakin koko ajan siihen suuntaan, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa uskon suunnan muuttuvan sielläkin, ja ne eivät ole enää kovin kaukana.
Kehittyvien maiden, erityisesti suurten Kiinan ja Intian saaminen mukaan ilmastonsuojeluun on erittäin tärkeää. Niiden tämän hetkinen päästömäärä henkeä kohti on kuitenkin niin paljon vähemmän kuin meillä, että ne eivät varmasti tule mukaan sopimukseen, jos me emme edes yritä tehdä omille päästöillemme mitään.
Kilpailukyvyn vaarantuminen ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi on sitä paitsi todella kyseenalainen väite. Ilmastonmuutos uhkaa paljon suurempia asioita kuin joitakin suomalaisia työpaikkoja, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kymmenien miljoonien ihmisten kotiseutu ja elinkeino on maailmalla vaarassa, jos mitään ei tehdä. Esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen tilaama raportti osoittaa lisäksi selvästi, että kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto ilmastonmuutosasiassa on, että mitään ei tehdä. Päästöjen vähentäminen ajoissa ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tulee paljon halvemmaksi. Outoa, että tämä ei mene demarien eikä keskustalaisten päähän.
13.2.2007
Meidän palkat. Minun optiot.
Näillä sanoilla mainostaa itseään SDP muun muassa Tampereen linja-autopysäkeillä. Toisessa mainoksessa kuvataan sinisellä pohjalla loistoauto ja punaisella linja-auto.
Innokasta yritystä leimata Kokoomusta, mutta ei kovin rehellistä, jos mietitään demarien omaa politiikkaa. SDP on nimittäin itse ollut myöntämässä niitä paljon puhuttuja Fortuminkin optioita, sillä se on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti viimeiset 12 vuotta. Jos taas SDP on sitä mieltä, että yksityisomistuksessa olevien yritysten optio-ohjelmiin pitää puuttua, se on jo melkoista sosialismia.
Fortumin optiot kasvoivat liian suuriksi, siitä tuskin on epäselvyyttä. On kuitenkin typerää syytellä niistä muita, jos on itse ollut päättämässä asiasta. Fortumin hyvä kurssikehitys on sitä paitsi nostanut reilusti valtionkin omistuksen arvoa, ja optioistakin palautui valtiolle suuri määrä rahaa verojen muodossa.
SDP ja Keskusta ovat sitä paitsi yhteistuumin toteuttaneet koko vaalikauden ajan kokoomuslaista veropolitiikkaa muun muassa poistamalla varallisuusveron ja keventämällä reilusti ansiotuloverotusta, vaikka samaan aikaan esimerkiksi opintorahan korotukseen tai kuntien talouden turvaamiseen ei ole ollut varaa. Lapsiperheiden köyhyys on puolestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 2,5-kertaiseksi. Osa veronkevennyksistä on varmasti ollut tarpeen, mutta on epärehellistä pelotella ihmisiä Kokoomuksella, ja kuitenkin toteuttaa sen verolinjauksia.
Linja-auto/loistoauto -mainoskin on omituinen. Linja-autoliiton mukaan valtion joukkoliikennemäärärahat ovat alempana kuin 20 vuoteen, kun valtiovarainministeriö leikkasi liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuodelle 2006 peräti 17 miljoonaa euroa. Samalla on säästetty myös rautateiden kunnossapidosta, mikä aiheuttaa Suomen junaliikenteelle merkittäviä ongelmia. Nämä asiat ovat täysin hallituksen omankin ohjelman vastaisia, eivätkä todellakaan edistä joukkoliikenteen toimivuutta Suomessa. Minä en halua jäädä odottamaan sitä, että suunta muuttuu, jos SDP ei ole 12 vuodessakaan pystynyt muutokseen.
Innokasta yritystä leimata Kokoomusta, mutta ei kovin rehellistä, jos mietitään demarien omaa politiikkaa. SDP on nimittäin itse ollut myöntämässä niitä paljon puhuttuja Fortuminkin optioita, sillä se on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti viimeiset 12 vuotta. Jos taas SDP on sitä mieltä, että yksityisomistuksessa olevien yritysten optio-ohjelmiin pitää puuttua, se on jo melkoista sosialismia.
Fortumin optiot kasvoivat liian suuriksi, siitä tuskin on epäselvyyttä. On kuitenkin typerää syytellä niistä muita, jos on itse ollut päättämässä asiasta. Fortumin hyvä kurssikehitys on sitä paitsi nostanut reilusti valtionkin omistuksen arvoa, ja optioistakin palautui valtiolle suuri määrä rahaa verojen muodossa.
SDP ja Keskusta ovat sitä paitsi yhteistuumin toteuttaneet koko vaalikauden ajan kokoomuslaista veropolitiikkaa muun muassa poistamalla varallisuusveron ja keventämällä reilusti ansiotuloverotusta, vaikka samaan aikaan esimerkiksi opintorahan korotukseen tai kuntien talouden turvaamiseen ei ole ollut varaa. Lapsiperheiden köyhyys on puolestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 2,5-kertaiseksi. Osa veronkevennyksistä on varmasti ollut tarpeen, mutta on epärehellistä pelotella ihmisiä Kokoomuksella, ja kuitenkin toteuttaa sen verolinjauksia.
Linja-auto/loistoauto -mainoskin on omituinen. Linja-autoliiton mukaan valtion joukkoliikennemäärärahat ovat alempana kuin 20 vuoteen, kun valtiovarainministeriö leikkasi liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuodelle 2006 peräti 17 miljoonaa euroa. Samalla on säästetty myös rautateiden kunnossapidosta, mikä aiheuttaa Suomen junaliikenteelle merkittäviä ongelmia. Nämä asiat ovat täysin hallituksen omankin ohjelman vastaisia, eivätkä todellakaan edistä joukkoliikenteen toimivuutta Suomessa. Minä en halua jäädä odottamaan sitä, että suunta muuttuu, jos SDP ei ole 12 vuodessakaan pystynyt muutokseen.