Miksi äänestin pormestari Saksalan erottamisen puolesta?

Tässä on lyhentämättömänä puheenvuoroni Pirkkalan kunnanvaltuuston kokouksen 29.3. alkupuolelta.

Minä kerron tässä puheenvuorossa, miksi luottamukseni Antero Saksalaan on lopullisesti kaikonnut valiokunnan selvityksen yhteydessä ilmitulleiden asioiden vuoksi. Teknisen lautakunnan jäsenenä katson, että en voi jättää tätä puheenvuoroa pitämättä. Aloitan lyhyesti taustoista.

Tekninen lautakunta, minä myös sen yhtenä jäsenenä, teki 26.8.2009 päätöksen, jonka mukaan Linnakallion asemakaava-alueella Kurikantien päässä, kehätien eteläpuolella rakennetaan väliaikainen, siis rakennusaikainen, tieyhteys ja vesihuolto. Hankkeella väitettiin olevan kiire, ja siksi se haluttiin viedä nopeasti eteenpäin. Kiire ei kuitenkaan perustunut mihinkään kunnan tekemään sopimukseen, vaikka lautakunnan annettiin ymmärtää toisin.

Oletetun kiireen ja urakan alle 100 000 euron kustannusarvion vuoksi työ annettiin kilpailuttamatta Maanrakennus Sulin Oy:lle. Tekninen lautakunta liitti kuitenkin päätökseen huomautuksen, jossa se totesi, että tämän kokoisia hankkeita ei tulisi jatkossa jättää kilpailuttamatta, eikä tällaisia kiiretilanteita pitäisi syntyä. Tuo 100 000 euroa on kilpailutuksen raja, joten tässä mielessä pysyttiin lain puitteissa.

Marraskuussa tekninen johtaja Leinonen mainitsi lautakunnan kokouksessa lyhyesti, että mainittu 100 000 euroa tulee ylittymään, mutta mitään sen tarkempaa tietoa ei saatu. Marraskuussa lautakunnassa käsitellyssä talousarvion seurantaraportissa Linnakallion (tien eteläpuoli) ja Linnakorven (tien pohjoispuoli) alueilla töiden todettiin edenneen suunnitelmien mukaisesti, ja että vuoden työosuudet on tehty. Näiden asiakirjojen perusteella teknisellä lautakunnalla ei ollut mitään syytä olettaa, että alueen kunnallistekniikan kuluissa olisi jotain vialla.

Kaiken tämän tiedon vahvistaa varmasti jokainen teknisen lautakunnan jäsen ja kuntalainenkin voi sen tarkistaa Pirkkalan kunnan nettisivuilta. Pormestarin olisi luullut jo tästä tietävän, kun asia oli ollut jo ennen pormestarin valiokunnalle antamaa lausuntoa julkisuudessakin.

Todellisuudessa Linnakallion ”väliaikaisen tien” rakentamisesta maksetut laskut olivat jo lokakuun 2009 loppuun mennessä kohonneet noin miljoonaan euroon, niin kuin kunnanhallitukselle tänään annettu raportti kertoo. Määrärahaa alueelle oli annettu vuoden 2009 osalta 400 000 euroa, joten ylitys oli jo tuolloin yli puoli miljoonaa euroa. Raportin yhteydessä annetuissa lausunnoissa tekninen johtaja kertoo vieneensä tiedon ylityksestä talousjohtaja Kosken tietoon. Koski kertoo välittömästi vieneensä asian pormestarin tietoon. Milloin tämä tapahtui?

Kosken vastaus valtuustossa: "Marraskuussa."

Pormestarin olisi tässä tilanteessa pitänyt tuoda kunnanhallitukseen tieto määrärahaylityksestä, ja esittää määrärahasiirtoja, joilla ylitys saataisiin katettua. Tieto ei kuitenkaan saavuttanut kunnanhallitusta tai teknistä lautakuntaa ennen vuoden 2010 helmi-maaliskuun vaihdetta, eikä esimerkiksi teknisen lautakunnan jo hyväksymässä tilinpäätöksessä ole asiasta mitään mainintaa.

Minä en tiedä, miksi pormestari ei tuonut missään toimielimessä esiin, että puoli miljoonaa euroa, myöhemmin vielä enemmän, oli käytetty väärään kohteeseen. Sen voin kuitenkin todeta, että teknisellä lautakunnalla ei ollut tällaisista tiedoista harmaintakaan aavistusta.

Pyydän valtuutettuja kaivamaan esiin pormestari Saksalan vastaselityksen valtuuston esityslistan liitteestä. Katsokaa sivua 1, kohta 4.
Pormestarin vastaselitys (omilla sivuillani)

Kunnan nettisivuilla liitettä ei yleisen käytännön mukaan ole, vaikka olenkin siitä asiasta toista mieltä. Skannasin kuitenkin tämän osan, koska se on oman kertomukseni kannalta olennainen.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta pormestari syyttää kohdassa 4, että tekninen lautakunta ei ole seurannut määrärahojen käyttöä, ja vaatii teknistä lautakuntaa ottamaan vastuunsa päätöksistä. Minä totean, että tekninen lautakunta ei voi ottaa vastuuta asioista, joita sille ei kerrota. Tämä on varmasti pormestarinkin tiedossa, ja uskon, että kaikki muut ihmiset ovat samaa mieltä. Jos pormestari on todella sitä mieltä, että minun on lautakunnan jäsenenä otettava vastuu asioista, joista en ole kuullutkaan, joudun välittömästi eroamaan teknisestä lautakunnasta, etten joudu toista kertaa vastaavaan tilanteeseen.

Palataan vielä kunnanhallituksessa esillä olleeseen selvitykseen Linnakallion asiasta. Kuulimme juuri talousjohtaja Kosken kertovan, että hän ilmoitti määrärahojen ylityksestä pormestarille marraskuussa 2009. Lisäksi kunnanhallituksessa 15.3. käsiteltiin Linnakallion asiaa. Tässä yhteydessä Saksala kertoi tienneensä määrärahaylityksestä lokakuussa 2009, ja kuka tahansa kunnanhallituksen jäsen voinee vahvistaa tämän.

Entä mitä sitten lukee Saksalan vastaselityksessä, sivu 1, kohta 4?

”Mikäli olisin ollut tietoinen viime vuonna määrärahojen ylittymisestä, olisin asiaan tietenkin puuttunut.” Edellä olen kahdella eri tavalla todistanut, että pormestari tiesi asiasta, mutta ei puuttunut siihen. Minulla on oma tulkintani, mutta jätän jokaisen valtuutetun oman arvioinnin varaan, onko Saksala vastaselvityksessään pysynyt totuudessa. Joka tapauksessa totean, että vastaselvityksen neljäs kohta on omalta osaltani viimeinen sinetti luottamuksen katoamiselle.

Varmuuden vuoksi kertaan vielä:

”Mikäli olisin ollut tietoinen viime vuonna määrärahojen ylittymisestä, olisin asiaan tietenkin puuttunut.”

Päätän kysymällä jokaiselta valtuutetulta: Voitteko seisoa pystypäin näiden sanojen takana? Entä jos ensi kerralla virheestä syytetään sitä lautakuntaa, jossa itse istutte?

Puheeni valtuustossa päättyi tähän, eikä kukaan lähtenyt kiistämään esittämiäni väitteitä, sillä todisteetkin esitettiin puheessa. Saksalan kunniaksi on sanottava, että tämän puheen jälkeen sain tietää muista puheenvuoroista, että pormestari oli juuri ennen kunnanvaltuustoa pidetyssä kunnanhallituksessa vaatinut muiden lailla asian täyttä selvittämistä ja kertoi tienneensä asiasta syksyllä. Oikein tehty.

Silti en ymmärrä, miksi pormestari väitti vielä selvityksessään 21.3., ettei tiennyt asiasta syksyllä.

Mitä tapahtuu Pirkkalan Kokoomuksessa?

Aamulehtikin otsikoi tänään suurin kirjaimin Pirkkalan Kokoomuksen valtuustoryhmän hajoamisesta.

Jo edellisellä viikolla tuli julkisuuteen, että kunnanvaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet Marika Silvan-Väliharju ja Maija Aalto erotettiin Pirkkalan Kokoomus ry:n jäsenyydestä.

Kokonaisuutena nämä uutiset antavat varsin hämmentävän kuvan Kokoomuksen toiminnasta Pirkkalassa. Jos joku tai jotkut sattuvat olemaan eri mieltä siitä, miten asioita tulee hoitaa, heidät pannaan yhdistyksestä pihalle. Erot valtuustoryhmästä on vain jatkoa sille "kunnioitukselle", joka Aaltoa ja Silvan-Väliharjua kohtaan osoitettiin, kun he ilmaisivat poikkeavat mielipiteensä. Minusta viimeistään tämän jälkeen on aika selvää, miksi myös muiden puolueryhmien on ollut erittäin vaikea neuvotella asioista pormestari Saksalan kanssa. Jos edes omassa puolueessa erilaisia mielipiteitä ei siedetä eikä kuunnella, niin vielä vähemmän niitä kuullaan oman ryhmän ulkopuolelta.

Yhdistyksestä erottamisen menettelyt ovat myös olleet erikoisia. Yhdistyslain 15 § mukaan "Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen." Kun kuuleminen on lehtiartikkelien perusteella jätetty täysin tekemättä, olen erittäin ihmeissäni siitä, mikä on saanut Pirkkalan Kokoomus ry:n kokouksen tällä tavalla ylenkatsomaan lakia. Varsinkin kun erotettujen suurin "rikos" näyttää olevan erilainen ajattelu, niin mielestäni kuulematta jättäminen on jo uskomatonta.

Kokoomuksen aikaisempi argumentti Saksalan erottamattomuuden puolesta on myös vahvasti perustanut hänen suureen äänimääräänsä. Kuitenkin Saksalan 569 äänen ohella myös Silvan-Väliharjun 338 ääntä on erinomainen äänisaalis, ja pelkästään Kokoomuksen valtuustoryhmästä eronneet ehdokkaat yhdessä saivat paljon Saksalaa enemmän ääniä. On vaikea ymmärtää, miksi Kokoomuksen mielestä juuri Saksalaa äänestäneiden ihmisten painoarvo on paljon suurempi kuin esimerkiksi näitä eronneita valtuutettuja tukeneiden ihmisten. Ilmeisesti kaikkea ei ole tarkoituskaan ymmärtää.

Kunnallispolitiikka on kuitenkin jatkossakin yhteistyötä, ja uskon vahvasti, että siihen löytyy halua ainakin pormestarin eroa vaativilta valtuutetuilta. Kokoomuksen sisäinen tapahtumasarja asettaa kuitenkin vakavasti kyseenalaiseksi sen, miten hyvin Saksalan takana seisovat luottamushenkilöt ovat valmiita kuuntelemaan omista mielipiteistään poikkeavia ajatuksia. Toivon todella, että pienen hengähdystauon jälkeen tuo yhteistyökyky jälleen löytyy, koska se on myös Pirkkalan kunnan etu.

Todettakoon lopuksi, että en ole keskustellut yhdenkään kokoomuslaisen valtuutetun kanssa edellisen valtuuston kokouksen jälkeen, ja tässä esittämäni näkemykset ovat täysin itse muodostamiani.

Ahtaajat uhkaavat muiden toimeentuloa

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 16.3.

Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2009 järkyttävät 7,8 %, ja tammikuussa 66 000 ihmistä viimevuotista enemmän oli ilman työtä. Nuorison työttömyysaste on käsittämättömät 23 %, ja kaiken lisäksi valtion velka kasvaa vuoden 2010 aikana 13 miljardia euroa. Kaiken tämän voi jokainen todeta Tilastokeskuksen sivuilta.

Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen, että tilanne on vaikea. Edessämme on hyvin todennäköisesti menoleikkauksia, veronkorotuksia ja yhä enemmän yrityksiä pidentää työuria. Varmaa on myös, että tässä tilanteessa kaikki Suomen talouden uutta nousua hidastavat toimet ovat haitaksi ihan tavallisillekin suomalaisille. Valitettavasti ahtaajien lakko on juuri sellainen toimenpide.

Ahtaajien ansiot ovat Taloussanomien tutkimuksen (5.3.2010) mukaan nousseet 2000-luvulla 41 %, siis selvästi enemmän kuin valtaosalla muista ammattiryhmistä. Kun tiedetään myös, että ahtaajien vuosiansioiden keskiarvo 47 000 € on jopa muihin teollisuustyöntekijöihin verrattuna hyvin korkea, on vaikea ymmärtää, miksi juuri ahtaajien on jälleen saatava moninkertaiset palkankorotukset muihin verrattuna.

Neuvotteluissa ahtaajien keskeisenä lisävaatimuksena on 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Vaatimus on todella kova, kun otetaan huomioon, että Suomessa on jo vahva ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä. Itse asiassa ahtaajan 3 700 euron kuukausiansioilla jo pelkkä ansiosidonnainen päiväraha on vähintäänkin samaa luokkaa kuin monen siivoojan tai myyjän palkka, vaikka he tekisivät täyttä työpäivää. Mielenkiintoista on myös, että ilmeisesti AKT:n mielestä on oikeudenmukaista, että muutosturva koskee vain sellaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat muutenkin hyvin. Muillehan sitä ei vaadita.

Vahvan muutosturvan vaatimiseen työmarkkinoille liittyy muitakin ongelmia. Irtisanottavien ihmisten etujen maksimointi johtaa siihen, että uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvä riski kasvaa, ja uusista työsuhteista tehdään entistä epäsäännöllisempiä, jotta kysynnän vaihteluun voidaan varautua. Jos muutosturva tuodaan työmarkkinoille tilanteessa, jossa neljännes Suomen nuorista on työttöminä, järjestelmä potkii heitä päähän. Tämä ei näytä juuri ammattiliittoja kiinnostavan.

Nykyisessä tilanteessa sekä työntekijöiden, työnantajien että poliitikkojen keskeinen tehtävä olisi turvata nuorisolle uusia työpaikkoja ja muutenkin helpottaa uusien työntekijöiden palkkausta, ei suinkaan vaikeuttaa sitä, niin kuin AKT:n linja vaikuttaa olevan. Suomen kansantalous ei kestä tuon työttömän neljänneksen hukkaamista joutilaisuuteen pysyvästi.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että 3 000 ahtaajan lakkoilu vaarantaa satojen tuhansien muiden työntekijöiden toimeentuloa, ja esitetyt vaatimukset uhkaavat vähintään kymmenien tuhansien nuorten tulevia vakituisia työpaikkoja. Useiden teollisuustyöntekijöiden palkanmaksu on jo loppunut, ja samalla aiheutetaan Suomen teollisuudelle vähintään kymmenien miljoonien eurojen vientitulomenetykset päivässä. Kaikkien olisikin nyt hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointi on rakennettu vientiyritysten maahan tuomilla tuloilla. Ahtaajalakko vaatimuksineen ei tuota hyvinvointia ainakaan lisää, eikä se näytä olevan tavoitteenakaan – oma etu on paljon tärkeämpi.

Riku Merikoski
Tekn. yo, kunnanvaltuutettu (vihr.)