Matti Pirhonen väittää Pirkkalaisessa (3.3.)
hiilen sidonnan roolia keskeiseksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.
Hiilen sidonnan lisäämistä tarvitaan, ja Pirhonen kuvaa tätä
prosessia hyvin, mutta yksinään se ei riitä. Ihmistoiminnan
kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 55 miljardia tonnia
hiilidioksidia vuosittain. IPCC:n maankäyttöä käsittelevän
vuoden 2019 raportin mukaan ei ole mahdollista tehostaa hiilen
sidontaa läheskään näin paljon.
Ongelmana on, että emme
voi aloittaa suuria maailmanlaajuisia metsitysohjelmia tai muuttaa
valtavaa määrää peltoja hiilivarastoiksi, sillä tämä
vaarantaisi ruuan riittävyyden. Samalla olisimme vaarassa tuhota
arvokkaita elinympäristöjä, sillä metsättömillä alueilla on
omanlaistaan arvokasta luontoa. Siksi maankäytön muutoksilla ei
voida IPCC:n mukaan sitoa edes maksimissaan kuin 20 % nykypäästöistä,
ja todellinen luku on luultavasti paljon pienempi. Esimerkiksi
ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvät tulvat ja metsäpalot voivat
nopeasti mitätöidä vuosikymmentenkin työn hiilen sidonnan
lisäämiseksi.
Jos maailman ilmastontutkijoiden näkemyksiä kokoavat raportit tiivistetään yhdeksi ydinviestiksi, tämä viesti on yksinkertainen: Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä rajusti, jotta maapallomme ilmasto ei muutu liikaa. Tämän vuoksi on käsittämätöntä, että Pirhonen väheksyy sähköautoilua ja lihan syönnin vähentämistä päästövähennyskeinoina.
15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä, ja henkilöautot tuottavat noin puolet tästä. Meillä ei ole varaa olla vähentämättä näitä päästöjä. Pirhosen väite sähköautoilusta muoti-ilmiönä ei edes ole totta, sillä seuraan liikenteen kehitystä työkseni. Esimerkiksi Volkswagen ilmoitti juuri sijoittavansa kymmeniä miljardeja euroja sähköautojen tuotantoon ja odottaa sähköautojen vastaavan 70 % myynnistään Euroopassa vuonna 2030. Monet muut autonvalmistajat ovat ilmoittaneet vastaavista toimista. Tällaisia päätöksiä ei tehdä muoti-ilmiöiden vuoksi.
Toinen kestämätön Pirhosen väite koskee lihan syönnin vähentämistä. Luonnonystävänä Pirhosen tulisi tietää, että eläinten kasvatus ruuaksi on suuri ympäristöongelma. Karjan kasvatus on nimittäin suuri syy metsien tuhoamiselle eli hiilen sidonnan vähentämiselle ympäri maailman. Lisäksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan eläinten kasvatus aiheuttaa lähes 20 % kasvihuonekaasupäästöistä, kun huomioidaan nautojen ja muiden märehtijöiden tuottama metaani ja eläinten ravinnon tuotantoon tarvittavien lannoitteiden vapauttama dityppioksidi. Molemmat mainitut aineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.
IPCC:n arvioiden mukaan kasvipitoisempi ruokavalio
voisikin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 15 %. Terveys-
ja ilmastohyödyistä huolimatta näin suuren luvun saavuttaminen ei
ole todennäköistä, mutta tämä on samaa luokkaa kuin Pirhosen
esittämän hiilen sidonnan tehostamisen kokonaispotentiaali. Sitä
paitsi 2/3 Suomen nuorista aikuisista kannattaa lihansyönnin
vähentämistä jo nyt. Kestävä kulutustaso ei edellytä ketään
ryhtymään täysin kasvissyöjäksi, mutta ei ole hyvää syytä
väheksyä ruokavalion muutosten potentiaalia ilmastonmuutoksen
torjunnassa.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Pirkkalaisessa 31.3.