tag:blogger.com,1999:blog-74675178981321277122024-02-22T10:38:30.838+02:00Rikun ajatuksiaEnergia-alan asiantuntija Riku Merikosken ajatuksia uutisista, politiikasta ja energiasta.Unknownnoreply@blogger.comBlogger82125tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-41334221833620450312023-10-30T23:02:00.000+02:002023-10-30T23:02:31.836+02:00Kuluttajariitalautakunta yrittää pakottaa kaikki pörssisähköön<p>Olen pitkään ajatellut, että Suomessa viranomaistoiminta perustuu lakiin, ja laeista päättää eduskunta. Näin oikeusvaltiot nimittäin toimivat. Kuluttajariitalautakunnan toiminta vuoden 2023 aikana on kuitenkin saanut minut vakavasti epäilemään, onko luottamukselleni enää perusteita. Vaikka <a href="https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/tietoameista.html" target="_blank">kuluttajariitalautakunta</a> on ainoastaan tuomioistuinten ulkopuouolinen vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin eikä varsinainen viranomainen, se on lähtenyt ajamaan sähkönmyyntiä koskevissa riidoissa linjauksia, joilla se yrittää merkittävästi kaventaa kuluttajien valinnanvaraa ja yksityisoikeudellisten sopimusten vapautta. Vielä tätäkin erikoisempaa on, että kuluttajariitalautakunta yrittää jopa vaikuttaa Suomen energiapolitiikkaan vaikeuttamalla puhtaan energian lisäämistä, kuten myöhemmin tässä kirjoituksessa osoitan. Tämä ei kuulu alkuunkaan sen tehtäviin, ja omilla linjauksillaan se ylittää merkittävästi oman lainmukaisen toimivaltansa.</p><h3 class="western">Kuluttajariitalautakunnan päätökset kesä- ja
syyskuussa</h3>
<p class="western">Ensimmäiset kaksi merkittävää päätöstään
kuluttajariitalautakunta antoi kesäkuussa 2023. Ensimmäisessä
päätöksessä (<a href="https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/lautakunnanratkaisuja/sahkonmyyjanoikeuskorottaahintaatoistaiseksivoimassaolevassasahkosopimuksessa.html" target="_blank">D1136/39/2022</a>),
joka koskee kuluttajan ja Vaasan Sähkö Oy:n välistä toistaiseksi
voimassa olevaa myyntisopimusta, kuluttajariitalautakunta esittää,
että sähkönmyyjä ei saa koskaan missään tilanteessa korottaa
toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja siten, että
kuluttajan kustannus nousisi vuodessa yli 15 %, jos vaikutuksen
suuruus on yli 150 euroa. Lautakunta on perustellut 15 %
korotuskattoa kilpailun ulkopuolella olevien toimialojen
lainsäädännöllä. Samalla lautakunta toteaa, että sähkön
myyjän hankintakustannuksen nousulla tai sen suuruudella ei pidä
olla mitään vaikutusta siihen, mitä voi pitää sallittuna
myyntihinnan korotuksena. Toisin sanottuna lautakunta tietää
yrittäjää paremmin, miten yrittäjän pitää tuotteensa
hinnoitella.</p><p class="western">Toisessa päätöksessään (<a href="https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/lautakunnanratkaisuja/otsikko_5.html#" target="_blank">D2160/39/2023</a>), joka
koskee kuluttajan ja Keravan Energian välistä määräaikaista,
kiinteähintaista sähkösopimusta, kuluttajariitalautakunta vetoaa
samaan 15 % tasoon kohtuuttomuuden rajana. Merkittävää tässä on
kuitenkin, että nyt lautakunta kääntää edellisen tapauksen koko
argumentin toisin päin, ja sanoo, että jos markkinahinta laskee
sopimuskauden aikana yli 15 %, sähköä myyvän yhtiön on
soviteltava myyntihintaa alaspäin. Hyvin mielenkiintoisella tavalla
lautakunta myös toteaa, että kaksivuotisen sopimuksen
kohtuuttomuutta voidaan tarkastella erikseen sopimusvuosikohtaisesti.
Vaikka kuluttaja saisi ensimmäisenä sopimusvuonna merkittävää
hyötyä, kun sähkön markkinahinta on yli sovitun myyntihinnan, hän
voi silti olla oikeutettu hinnan sovitteluun toisen sopimusvuoden
aikana, jos sähkön markkinahinta on tällöin selvästi myyntihinnan
alapuolella. Päätöksiä on kuvaillut artikkelissaan myös
<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009674160.html" target="_blank">Helsingin Sanomat</a>.</p>
<p class="western">Nämä päätökset eivät kuitenkaan vielä lautakunnalle riittäneet, vaan syyskuussa (<a href="https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/lautakunnanratkaisuja/maaraaikaisensahkonmyyntisopimuksenirtisanominenennenaikaisestiolosuhteidenmuuttuessa.html#" target="_blank">D998/39/2023</a>) se antoi määräaikaisen, kiinteähintaisen sähkösopimuksen irtisanomista koskevan päätöksen. Tapauksen taustana on se, että Turussa poliittinen paine pakotti Turku Energian tarjoamaan myyntihetken sähkömarkkinatilanteeseen nähden <a href="https://sdpturku.fi/ajankohtaista/mielipiteet/nummenmaen-sd-turun-pientalojen-keskusjarjeston-ja-turku-energian-valisen-sahkosopimuksen-ehtoja-on-kohtuullistettava/" target="_blank">edullisia kiinteitä sopimuksia</a> Turun Pientalojen Keskusjärjestö ry:n jäsenille. Nyt sopimukset eivät tietenkään enää vaikuta kovin edullisilta ja asukkaat haluaisivat niistä eroon. Kuluttajariitalautakunnan päätöksessä vielä erikseen todetaan, että ennen tätä sopimuskautta nämä asukkaat olivat nauttineet pitkään erittäin edullisista kiinteistä sopimuksista.<br /></p><p class="western">Lautakunta päätti tässä yhteydessä, että sen näkemyksen mukaan kuluttajan pitää saada yksipuolisesti irtisanoa kiinteähintainen, määräaikainen sopimus ilman mitään seuraamuksia, jos sopimuksen hintataso on yli 60 % korkeampi kuin vastaavien sopimusten hintataso on sopimuksen voimassaoloaikana, ja jos tämä johtaa yli 600 euron kustannuseroon. Päätös on siis vähän samanlainen kuin se, että arvo-osuustilin ylläpitäjä eli pankki käskettäisiin perumaan omalla kustannuksellaan kuluttajan omasta halustaan Nokian osakkeella tekemiä kauppoja, jos Nokian osake on laskenut liian paljon. Lisäksi kuluttajalla on luonnollisesti oikeus hinnan sovitteluun jo 15 % hintaerosta lähtien edellisten päätösten perusteella.</p><p class="western">Lyhyesti todettuna lautakunta on siis sitä mieltä, että merkittävä
hankintakustannusten nousu ei saa olla peruste hintojen nostolle, ja
markkinahintojen noustessa niiden muutosta ei pidä huomioida. Toisaalta
kuitenkin myyjän on pakko huomioida myyntihinnoissaan markkinahintojen lasku, silloinkin
kun se ei tosiasiallisesti laske myyjän hankintakustannuksia. </p><h3 class="western">Päätösten noudattaminen tarkoittaisi
pakollista pörssisähköä kaikille</h3><p class="western">Erittäin poikkeuksellisesti sähkön myyntiyhtiöt
joutuivat ilmoittamaan, että kuluttajariitalautakunnan päätöksiä
on mahdoton noudattaa, ja tämä on myös useiden tutkijoiden ja oikeusasiantuntijoiden <a href="https://yle.fi/a/74-20047437" target="_blank">kanta</a>. Minun on täysin mahdoton käsittää,
miten kuluttajariitalautakunta kuvittelee, että sähkön
myyntiyhtiöt voivat toimia kannattavasti, jos vakaaksi sovittujen
myyntihintojen on pakko seurata markkinahintoja alaspäin, mutta
markkinahintojen ylöspäin seuraaminen on kiellettyä. Samoin se, että kuluttajalla
on yksipuolinen oikeus purkaa sopimus, jos markkinahinta laskee
riittävästi, on myyjän kannalta sietämättömän kallis
sopimusehto. Mikään yritys millään toimialalla ei voi toimia
tällaisilla ehdoilla, vaan tosiasiallisesti lautakunnan päätöksien
noudattamisesta seuraisi määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa
olevien sähkösopimusten tarjoamisen lopettaminen. Voidaan jopa perustellusti olettaa, että pelkästään lautakunnan päätökset ovat jo nyt nostanut määräaikaisten sopimusten hintoja, koska näiden sopimusten riskitason voi arvioida nousseen.<br /></p><p class="western">Kun otetaan huomioon, että yli 80 % voimassa olevista
sähkönmyyntisopimuksista on <a href="https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/porssihintaisten-sahkosopimusten-osuus-nousi-lahes-14-prosenttiin-vuonna-2022.html" target="_blank">Energiaviraston</a>
mukaan joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia,
kuluttajariitalautakunta siis yrittää päätöksillään estää kuluttajia
saamasta haluamiaan sopimuksia. Tällöin markkinoille
jäisi vain pörssisähkösopimuksia, eli kuluttajariitalautakunnan
päätös johtaisi kuluttajien riskitason merkittävään nousuun.
Tämän väittäminen laadukkaaksi kuluttajien edunvalvonnaksi on
järjetöntä. Myös Helsingin Sanomat on todennut saman ongelman <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009410985.html" target="_blank">artikkelissaan</a>, jossa kiinteitä sähkösopimuksia aivan perustellusti verrataan vakuutukseen. Ei vakuutus ole ollut turha, eikä siitä voi saada maksupalautusta, vaikka talo ei vakuutusaikana palaisikaan.</p><p class="western">Voidaan tietysti ajatella, että viranomainen velvoittaa yhtiöitä yhä tarjoamaan tällaisia sopimuksia. Energiavirasto on jopa erikseen päättänyt, että kunkin verkkoalueen toimitusvelvollisen myyjän on tarjottava myös <a href="https://energiavirasto.fi/-/sahkon-toimitusvelvollisuushintaa-arvioidaan-markkinapohjaisesti " target="_blank">muuta kuin pörssisähkösopimusta</a> toimitusvelvollisille asiakkaille. Energiavirasto kuitenkin itsekin toteaa, että lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että vähittäismyyjiä voisi velvoittaa myymään sähköä tappiolla. Pelkästään tämä lausunto osoittaa, että kuluttajariitalautakunnan päätös on lainvastainen, koska 15 % vuotuinen korotuskatto yhdistettynä hyvityksiin yli 15 % markkinahintalaskussa tosiasiallisesti pakottaisi toistuvasti myyjät myymään sähköä tappiolla. Tämä on helppo todeta sähkön kuvan 1 sähkön markkinahintojen historiallisen hintavaihtelun perusteella. <br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii_Qg0q3qx72_6wPjxNU13ELcw9FywOHb4Udp9WZjxE1VfK-9eSAkjnzBRkxloDkBN7XYbhJmuzsUOiqjQDL36OAhFv1Ojre4iUYhxUriWyUi8j_j6fujlUr8D5hs1k0_Etf04FtN7-j9Oh3SxY5bQnvVZTOdVQE6bB2arnCl3iVKXKEbyO-OILWVXDtr_/s504/Suomen%20hinnat.PNG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="272" data-original-width="504" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii_Qg0q3qx72_6wPjxNU13ELcw9FywOHb4Udp9WZjxE1VfK-9eSAkjnzBRkxloDkBN7XYbhJmuzsUOiqjQDL36OAhFv1Ojre4iUYhxUriWyUi8j_j6fujlUr8D5hs1k0_Etf04FtN7-j9Oh3SxY5bQnvVZTOdVQE6bB2arnCl3iVKXKEbyO-OILWVXDtr_/w400-h216/Suomen%20hinnat.PNG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b>Kuva 1. </b>Suomen hinta-aluen vuotuiset spot-hinnat 2000-23. Vuoden 2023 luku on oma karkea arvioni tähän astisen toteuman ja loppuvuoden futuurien perusteella. Oranssilla on merkitty ne vuodet, jolloin markkinahinta on muuttunut edellisestä vuodesta yli 15 %, eli sähkönmyyntiyhtiöt olisivat tehneet merkittäviä tappioita, jos kuluttajariitalautakunnan päätöksiä sovellettaisiin takautuvasti. <br /></td></tr></tbody></table><p class="western" style="text-align: left;"> Yli 15 % markkinahintavaihtelu vuosien välillä on siis enemmänkin sääntö kuin
poikkeus. Hyvällä suojausstrategialla sähkönmyyntiyhtiö olisi useana
vuotena pystynyt suojaamaan asiakkaansa tällaiselta markkinahintojen
vaihtelulta, mutta kuluttajariitalautakunnan kanta tekee myyntiyhtiön
hintasuojauksesta mahdotonta. Luonnollisesti kuluttajahintoihin vaikuttaa myös arvonlisävero, joka on
laskettava kuvaajassa esitetyn tukkumarkkinahinnan päälle arvioitaessa kuluttajan keskimääräistä myyntihintaa,
mutta sekään ei ole sähkönmyyntiyhtiön päätettävissä. Yksittäisen kuluttajan ostaman sähkön hankintakustannukseen vaikuttavat sitä paitsi tukkumarkkinahinnan ohella myös esimerkiksi kulutuksen ajoitus, ennustettavuus, kuluttajalle myönnetty maksuaika ja kuluttajan mahdolliset sähkön alkuperävaatimukset, joita kuluttajariitalautakunta ei ole jostain syystä päätöksessään lainkaan huomioinut, vaikka nämä voivat aiheuttaa kuluttajalle tarjotussa hinnassa sähkön tukkumarkkinahinnasta riippumatonta vaihtelua.<br /></p><h3 class="western" style="text-align: left;">Kuka maksaa, jos kuluttajat eivät voi itse suojautua hintariskeiltä?<br /></h3><p class="western">
</p><p class="western">Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, mutta kansainvälinen esimerkki meillä on käytössämme. Norjassa on valtavasti sähkölämmitteisiä asuntoja, joten sähkön hinnalla on monille kuluttajille suuri merkitys. Maan kuluttajaviranomaiset
ovat aggressiivisesti painostaneet kaikkia valitsemaan pörssisähkön,
jopa siinä määrin, että kiinteähintaisten sähkösopimusten
tarjonta on usein ollut hyvin niukkaa. Perusteluna on siis ollut se, että pitkällä aikavälillä pörssisähkö on edullisempaa. Näin varmasti on, mutta ongelmana on, että "pitkä aikaväli" saattaa olla sen verran pitkä, että monien kukkaro ei kestä sitä parempien aikojen odottelua. Pitkällä aikavälillähän myöskään palovakuutusta ei kannata ottaa, mutta tulipalo on sen verran iso kertavahinko, että oma elinikä ei riitä yhden vakuutuksettoman tulipalon aiheuttamien tappioiden kattamiseen. <br /></p><p class="western">Tämä surkea politiikka johti siihen, että
vuoden 2022 sähkön hintakriisi tuli huomattavasti nopeammin
norjalaisten sähkönkuluttajien kukkarolle kuin suomalaisten.
Upporikas öljymaa ratkaisi tämän tukemalla kotitalouksien, pienyritysten, opiskelijoiden, yhdistysten, maatalouden ja jopa kirkkojen sähkönkulutusta
yli <a href="https://www.regjeringen.no/no/tema/energi/regjeringens-stromtiltak/id2900232/" target="_blank">kolmella miljardilla eurolla</a> pelkästään vuonna 2022, ja näillä näkymin miljardiluokan tukisumma menee myös 2023. Toisin sanottuna kuluttajaviranomaisten kelvottomien
suositusten vaikeuttama kriisi kaadettiin veronmaksajien niskaan.
Norjalla oli toki siihen varaa, mutta tällainen riskien
sosialisointi todennäköisesti tekee seuraavasta kriisistä vain
entistä pahemman, koska kuluttajat luonnollisesti luottavat siihen,
että valtio pelastaa myös ensi kerralla. </p><p class="western">Norjan esimerkin
perusteella olen vakuuttunut siitä, että jos Suomi menee sähkösopimuksissa pelkkien pörssisopimusten suuntaan, jokainen meistä pääsee rahoittamaan naapuriensa
riskinottoa sähkösopimuksissa seuraavassa kriisissä. Suomen poliitikkojen <a href="http://rikumerikoski.blogspot.com/2022/12/suomi-ja-kuluttajasahkon-hintakatto.html" target="_blank">toiminta sähkökriisissä</a> vuonna 2022 ei mitenkään vakuuttanut minua siitä, että omien poliitikkojemme kantti kestäisi seuraavaa ongelmatilannetta ilman riskien sosialisointia. <br /></p><h3 class="western">Miten sähkönmyyjä toimii kiinteähintaisten
sopimusten kanssa?</h3>
<p class="western" style="text-align: left;">En ole töissä yrityksessä, joka myisi sähköä pienkuluttajille Suomessa, mutta olen ollut töissä energia-alalla yli kymmenen
vuotta useissa eri puolilla Eurooppaa toimivissa yrityksissä. Sähkönmyyjän toiminnalla kiinteän hinnan sopimuksissa
ei kuitenkaan ole merkittävää eroa eri maissa, vaan kaikkialla
myyjä toimii niin, että kun se tekee kiinteähintaisia
myyntisopimuksia, se myös kiinnittää ostohinnan hyvin lähellä
myyntihetkeä. Tämän voi tehdä finanssisopimuksena ostamalla sähköfutuureita tai vaikka
sopimalla fyysisestä sähköntoimituksesta tietylle ajalle, mutta
joka tapauksessa hankintakustannus lukitaan tässä yhteydessä.</p><p class="western" style="text-align: left;">Kuluttajariitalautakunnan ehdotus siitä, että sähkönmyyjä voisi perua näitä kauppoja jälkikäteen vedoten <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228" target="_blank">oikeustoimilain</a> 36. pykälään on täysin järjetön. Kaikki hintasuojaukset kaikilla aloilla, mukaan lukien esimerkiksi korkosuojaukset, muuttuisivat täysin mahdottomaksi, jos oikeustoimilakiin vedoten voisi väittää markkinoiden epäsuotuisaa liikettä "kohtuuttomaksi". Jos Nokian osake tai vaikkapa viljan hinta laskee tai nousee 60 %, aina varmasti joku voittaa ja joku toinen häviää, mutta kukaan ei varmasti kuvittele, että voisi Suomen oikeustoimilakiin vedoten purkaa epäsuotuisat kaupat ja pitää suotuisat kaupat, vaikka kuluttajariitalautakunta tätä sähkönmyyjien toimintatavaksi esittääkin. Kaikki Suomen pankit olisivat rahantekokoneita noilla säännöillä, paitsi että kukaan ei kyllä suostuisi ottamaan niitä sopimusvastapuolekseen.</p><p class="western" style="text-align: left;">Ylipäätään hankintahintojen riittävä suojaus etukäteen on ainoa tapa, jolla juuri mitään hyödykkeitä (sähköä, viljaa, hiiltä, rautamalmia, lannoitteita yms.) voi laajamittaisesti myydä pitkillä sopimuksilla. Jokaisessa merkittävässä hintanousussa kaatuu yrityksiä, jotka ovat unohtaneet tämän periaatteen. (Esimerkit <a href="https://yle.fi/a/3-12634353" target="_blank">1</a> ja <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5723918" target="_blank">2</a>.) On erittäin ikävää, että vaikka yhtiöt ovat tämän periaatteen lausunnoissaan kuluttajariitalautakunnalle selostaneet, se on päättänyt yksinkertaisesti jättää asian huomioimatta, ja lähtenyt tulkinnoissaan aivan omille teilleen. Lautakunnan linjan mukaan kuluttajansuojalaki ajaa kaiken muun lainsäädännön, esimerkiksi perustuslain takaaman yksityisomaisuuden suojan ja kuluttajien sopimusvapauden yli. Tämä ei vastaa lautakunnan tavoitetta, joka on sen omien sanojen mukaisesti "ratkaista riitoja puolueettomasti ja asiantuntevasti niin, että sekä kuluttajien että myyjien oikeudet toteutuvat.".</p><p class="western" style="text-align: left;">
</p><h3 class="western">Miksi monopolialan lainsäädäntöä ei voi
sellaisenaan käyttää kilpaillulla toimialalla?</h3><p class="western">
</p><p class="western">Yksi keskeinen ongelma kaikkia kolmea
kuluttajariitalautakunnan päätöstä yhdistävä tekijä on
voimakas tukeutuminen sähkönsiirtoa ja vedenjakelua koskevaan
lainsäädäntöön. Näillä aloilla on tosiaan erikseen määrätty
lailla vuositason korotuskatot. Tämä on täysin ymmärrettävää,
eikä siinä ole ongelmaa, koska näillä aloilla asiakkaat on
sidottu myyjään ja myös myyjä asiakkaaseen. On äärimmäisen
harvinaista, että joku irtisanoo vedenjakelua tai sähkönsiirtoa
koskevan sopimuksena, jos ei muuta pois, joten palvelun myyjää ei
haittaa, vaikka yksittäisen asiakkaan palvelun toimitus olisi
kovastikin tappiollista. Ajan kanssa se kyllä tulee takaisin. </p><p class="western">Kuluttajariitalautakunta on kuitenkin jättänyt kokonaan lukematta
näitä aloja koskevan lainsäädännön perustelut. Sähkönsiirron
korotuskattoa koskevassa voimaan tulleessa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_265+2020.aspx" target="_blank">lakiesityksessä</a> nimittäin
erikseen todetaan, että korotuskaton mahdollistavat sähkön siirtoa ja jakelua koskevat EU-direktiivit. Näiden direktiivien perusteella tehdyn lainsäädännön soveltaminen muille, kilpailluille aloille ei ole sellaisenaan mahdollista, kuten myös Kuluttajariitalautakunnan vähemmistö
on todennut. On täysin käsittämätöntä, jos kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajat
eivät ole tätä tuoneet lautakunnassa esiin.</p>
<p class="western">Päätösten laillisuusongelmat eivät kuitenkaan
lopu tähän. Jos valtio säätää mille tahansa kilpaillulle
toimialalle inflaatiosta riippumattoman korotuskaton, se ryhtyy
tosiasiallisesti säännöstelemään kyseisen tuotteen hintaa.
Tuotteiden vähittäismyyntihintojen säännöstely on
lähtökohtaisesti kiellettyä EU-lainsäädännön mukaan. Jos
Suomen valtio haluaa ryhtyä säännöstelemään sähkön
vähittäismyyntihintoja, sen on saatava tällaiselle käytännölle
lupa EU:sta. Joillakin jäsenmailla tällainen lupa kyllä on, joten
poikkeuksen voinee saada, mutta Suomi ei ole tällaista lupaa
pyytänyt, joten kuluttajariitalautakunnan päätöstä ei voi ryhtyä
sellaisenaan noudattamaan.</p><h3 class="western" style="text-align: left;">Kuluttajariitalautakunta yrittää tehdä energiapolitiikkaa <br /></h3>
<p class="western">On myös syytä huomata, että Suomi on sitoutunut
EU-päätöksiin, jossa Suomi on luvannut lisätä uusiutuvan
energian osuutta kokonaisenergian käytöstä. Suomen energia-alaa
seuraaville tuskin on uutta, että tuulivoima on tärkeä osa tätä
lisäystä. Tuulivoiman rahoitus taas riippuu ratkaisevasti siitä,
että kiinteähintaisille tuulivoiman myyntisopimuksille on ostajia,
ja sähkön vähittäismyyntiyhtiöt ovat yksi merkittävä
sopimusten ostajaryhmä. </p><p class="western">Näitä sopimuksia ei voi tehdä, jos sähkön
myyntiyhtiöt eivät voi myös suojata myyntihintojaan edes jonkin
verran eteenpäin. Kun kuluttajariitalautakunta yrittää tehdä
sähkön myyntihinnan suojaamisen mahdottomaksi, se siis samalla myös
jarruttaa uusiutuvan energian etenemistä ja ylläpitää
fossiilienergian käyttöä Suomessa. </p><p class="western">Yhtä lailla voidaan ajatella, että osa kuluttajista voisi haluta esimerkiksi maksaa vakaasti sähköä tuottavasta ydinvoimasta melko tasaista hintaa vuodesta toiseen, vaikka tämä hinta olisikin välillä vähän korkeampi kuin markkinahinta. Mutta kuluttajariitalautakunnan mielestä se tietää kuluttajaa paremmin, että kukaan ei "oikeasti" halua tällaista sopimusta. Minusta tämä on hävytöntä ihmisten mielipiteiden väheksymistä. <br /></p><p class="western">Kun kuluttajariitalautakunta yrittää päästää eroon kiinteän hinnan sopimuksista, kyseessä on siis itse asiassa merkittävä
energiapoliittinen linjaus uutta puhdasta energiantuotantoa vastaan, eikä sellaisten tekeminen kuulu
kuluttajariitalautakunnalle lainkaan. Se ei ole mikään puolustus,
että lautakunta ei ehkä päätöksiä tehdessään ymmärtänyt
tätä.</p><p class="western">
</p><h3 class="western">Oikea tapa edetä on lainsäädäntö</h3>
<p class="western">Jos kuitenkin Suomessa syntyy poliittinen enemmistö sen taakse, että sähkön vähittäismyyntimarkkinoiden toimintaa on muutettava, en minä sellaista vastusta. Sitten hallitus laatii lakiehdotuksia, teettää niistä vaikutusarvioita ja lopulta säätää lakeja eduskunnan päätöksellä. Kyllä minun puolestani hallitus saa tietyissä tilanteissa esimerkiksi rajoittaa markkinoiden sopimustyyppejä tai ryhtyä erilaisten hyödykkeiden hintasäännöstelyyn, mutta tällainen valta ei todellakaan kuulu kuluttajariitalautakunnalle, jota kansa ei ole vaaleilla valinnut.<br /></p><p class="western">Yksi tärkeä, perustuslainkin suojaama periaate on silti muistettava. Kuten <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/" target="_blank">lainkirjoittajan opaskin</a> sanoo: "Taannehtiva puuttuminen yksityisten välisiin varallisuusoikeudellisiin
sopimussuhteisiin on lähtökohtaisesti ongelmallista. Omaisuuden
perustuslainsuoja turvaa myös sopimussuhteiden pysyvyyttä", eli esimerkiksi sähkönmyyntisopimuksia ei voi taannehtivasti muuttaa, kuten kuluttajariitalautakunta ehdottaa. Tämä tarkoittaa, että lakia ei voi säätää jälkikäteisesti koskemaan aikaa ennen lain säätämistä muuten kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Esimerkiksi pikavippien korkoja rajoittavissa laeissa tätä periaatetta noudatettiin, vaikka poliittinen yksimielisyys hävyttömän korkeista koroista oli laaja. Merkittävänä erona sähkönmyyntiin oli vieläpä se, että korot eivät perustuneet todellisiin rahan hankintakustannuksiin, toisin kuin sähkön myyntihinnat.</p><p class="western">Kuluttajariitalautakunnan toiminnassa pidänkin erityisen raskauttavana sitä, että se yrittää muuttaa yksityisoikeudellisia sopimuksia merkittävällä tavalla toisen osapuolen eduksi jopa vuosia sopimuksen solmimisen jälkeen. Osa sähkönmyyntiyhtiöistä on täysin yksityisessä omistuksessa, ja yksityisomaisuuden suoja on keskeinen osa oikeusvaltiota. Jos valtio yrittäisi jälkikäteisesti muuttaa sopimuksia siten kuin kuluttajariitalautakunta niitä yrittää muuttaa, on erittäin todennäköistä, että valtio joutuisi korvausvelvolliseksi.</p><p class="western">Luonnollisesti olen sitä mieltä, että yksittäiset kuluttajat ovat varmasti voineet joutua pitkäaikaisten kiinteähintaisten sopimusten kanssa ikävään tilanteeseen, ja varmasti olisi hyvä, jos osa näistä sopimuksista saadaan päätettyä yhteisymmärryksessä. Äärimmäisissä tapauksissa eduskunta voisi varmaan edistää tällaisen sovun syntymistä lainsäädännöllä, ja valtio voi luonnollisesti halutessaan säätää tuleviin sopimuksiin kuuluvista sopimussakoista nykyistä tarkemmin. Mutta se ei voi olla oikein, että esimerkiksi kuntaomisteisen sähköyhtiön pitäisi purkaa tällaiset sopimukset hyvin pientä korvausta vastaan, koska silloinhan maksajaksi joutuvat muut kuntalaiset. Ensisijaisesti jokaisen on kuitenkin vastattava omista sopimuksistaan itse, eikä kaataa huonojen päätöstensä seurauksia muiden niskaan.</p>
Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-91349925961331978962022-12-19T12:31:00.001+02:002022-12-19T12:33:52.396+02:00Suomi ja kuluttajasähkön hintakatto - onko Kokoomus menettänyt järkensä?<p>Olin viime viikkoon asti uskonut, että suomalaiset poliitikot pitävät päänsä kylmänä, eikä valtio lähtisi <a href="https://yle.fi/a/74-20006833" target="_blank">sähkön arvonlisäveroalennuksen</a>, <a href="https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/verotuksen_muutoksia/s%C3%A4hk%C3%B6v%C3%A4hennys/" target="_blank">sähkövähennyksen</a> ja <a href="https://www.kela.fi/sahkotuki" target="_blank">pienituloisten sähkötuen</a> lisäksi jakamaan vielä lisää sähkönkulutustukia suurelle joukolle kansalaisia. Olen hyvin tietoinen siitä, että tämä linja ei ole kovin suosittu, mutta sitä minä en ymmärrä, että jos kerran valtiolla on aivan liikaa rahaa, miksi tähän lähdetään vasta nyt. Mutta ilmeisesti iltapäivälehtien sensaatioartikkelit siitä, kuinka <a href="https://www.is.fi/sm-liiga/art-2000009272279.html" target="_blank">miljonääreillä on suuria sähkölaskuja</a>, ovat onnistuneet iskemään monen mieleen sellaisen ajatuksen, että nyt on aika laittaa valtion piikki auki. <br /><br />Minulle tulee tästä silti vähän kummallinen olo. Miksi satojen tuhansien kaltaisteni ihmisten, jotka elävät kohtuukokoisissa, tuloihinsa sopivissa kerrostaloasunnoissa, pitäisi tukea ehkäpä sata kertaa itseäni rikkamman Arttu Virtasen varsin laajaa liiketoimintaa? Ei se ole meidän vikamme, että Virtasen liiketoiminta kuluttaa monta sataa kertaa enemmän sähköä kuin millä kerrostaloasunnossa tulee perhe toimeen, vaan se on hänen oma valintansa. Millään oikeustajulla ei voi olla oikein, että minun pitäisi olla jossakin vastuussa siitä, millaisia energiankulutusvalintoja hän tai hänen yrityksensä ovat tehneet.<br /><br />Mutta sitä minä en vastusta, että aidosti kotinsa lämmityksen kustannusten kanssa kamppailevia ihmisiä autetaan jollain tavalla. Kannatin jo kesällä jonkinlaista <a href="http://rikumerikoski.blogspot.com/2022/07/sahkon-hintakatolla-ei-energiakriisia.html" target="_blank">vastaantuloa</a> esimerkiksi sähkön arvonlisäveroalennuksen muodossa, ja näin myös tehtiin, mutta silloin yksinkertaisesti uskoin, että hintakattomalleihin ei ole varaa. Viime viikon sähkön hintoihin nähden niiden nostaminen uudelleen esiin ei kuitenkaan ollut täysi yllätys. Kuten myös Helsingin Sanomat viikolla <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009261019.html" target="_blank">kirjoitti,</a> pääministeripuolue SDP:n yllättäen esiin tuoma sähkön kuluttajahintakattoesitys oli hallitusyhteistyöhön nähden aika erikoinen tempaus, mutta suhteessa Keskustan aiempiin välistävetoihin tätä ei voi pitää enää kovin yllättävänä. Tässä ei sentään suoraan rikota mitään hallituksessa jo sovittua, ja SDP onnistui selvästi saamaan aloitteen käsiinsä, vaikka idea ei uusi ollutkaan.<br /><br />Tähän astihan Suomen hallitus on itse asiassa onnistunut epätavallisen korkeista energian hinnoista huolimatta pitämään valtion energiakriisiin liittyvän rahankäytön aika kohtuullisena, mikä näkyy myös <a href="https://www.bruegel.org/dataset/national-policies-shield-consumers-rising-energy-prices" target="_blank">kansainvälisessä vertailussa</a> kuvassa 1 hyvin. Suomen sijoitusta selittää merkittävältä osin se, että kaukolämmön markkinaosuus lämmityksestä on korkea, sillä kaukolämmön kyky vaihtaa ainakin osa polttoaineista hinnoista riippuen suojelee energiakriisin pahimmilta vaikutuksilta. Tämä kannattaisi pitää mielessä tulevienkin kriisien varalta.<br /><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio6YvBn7ZI3iwoMb4IFEMgIKTvQQsNACZpD6l4fxsN4fiMmAKe9sAN-eeqQUagGxVSfjCNEXEhrvfByWvHjBwFO7rP3RHaDJWaINKG0O1pr_jZSHSa2J__2p4XRDNi8nFUckmt9_1jTNnS0z_GZLn8A6uGxUltiDjua-5v7A8DkYRLSTzCqBO5kZwfyQ/s740/s%C3%A4hk%C3%B6tuet.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="647" data-original-width="740" height="350" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio6YvBn7ZI3iwoMb4IFEMgIKTvQQsNACZpD6l4fxsN4fiMmAKe9sAN-eeqQUagGxVSfjCNEXEhrvfByWvHjBwFO7rP3RHaDJWaINKG0O1pr_jZSHSa2J__2p4XRDNi8nFUckmt9_1jTNnS0z_GZLn8A6uGxUltiDjua-5v7A8DkYRLSTzCqBO5kZwfyQ/w400-h350/s%C3%A4hk%C3%B6tuet.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Eri valtioiden rahankäyttö energiakriisitukiin. Lähde: <a href="https://www.bruegel.org/dataset/national-policies-shield-consumers-rising-energy-prices" target="_blank">Bruegel</a>.<br /></td></tr></tbody></table><br /><h3 style="text-align: left;">Erilaisia hintakattoesityksiä</h3><div style="text-align: left;"> </div><p style="text-align: left;">On kiistatta niin, että jos kerran valtiolla oli koko ajan rahaa mittavampiin sähkötukiin, oli kummallista tehdä ensin pieniä toimia ja nyt sitten lisätä niiden päälle vielä suuria toimia. Tästä nimittäin seuraa, että monelle kotitaloudelle työnnetään nyt sähkötukia useasta eri tuutista. Tämä on hallinnollisesti tehotonta ja kansalaisille sekä työlästä että vaikeasti ymmärrettävää. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että jokin hintakattomalli on varsin todennäköinen, joten yritän arvioida esiin tuotuja esityksiä.<br /></p><p style="text-align: left;">SDP:n <a href="https://www.sdp.fi/ajankohtaista/sahkon-hintakriisi-karjistyy-sdp-on-valmis-toimimaan/" target="_blank">hintakattoesityksessä</a> (noin 20 c/kWh) on positiivista, että mallin yksityiskohtia ei ole edes yritetty lyödä lukkoon etukäteen, eikä yksikään toimista ole mahdoton. SDP:n esittämä hintakaton taso on melko matala, mikä kasvattaa valtion kustannuksia, mutta on luonnollisesti lähinnä poliittinen kysymys, kuinka paljon rahaa tähän voidaan käyttää. Jos vielä kuukausitason määräkatto asetetaan niin, että tuettu kulutusmäärä on kohtuullinen ja tuki koskee vain vakituisia asuntoja, ei päädytä tukemaan kannabisfarmeja tai <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fba5d643-37ad-4a56-a103-be5604934c56" target="_blank">miljonäärien kesämökkipalatseja</a> kuten Ruotsissa.<br /><br />Esimerkiksi Lauri Murasen esittämä <a href="https://www.laurimuranen.fi/miten-sahkon-hintakatto-pitaisi-toteuttaa/" target="_blank">pohdinta</a> sähkön kuluttajahintakaton olemuksesta sisältää paljon järkeviä elementtejä ja toivon todella, että jos hintakatto nyt todella katsotaan välttämättömäksi asettaa, noita asioita otetaan huomioon. Murasella kustannusarviokin vaikuttaa olevan järkevää mittaluokkaa, sillä omakin arvioni tuollaisen mallin hinnasta on puolen miljardin ja miljardin euron välissä. Myös <a href="https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/miksi-sahkon-hinta-on-niin-korkealla-ja-mita-asialle-voi-tehda/" target="_blank">Vihreät</a> ovat esittäneet samantyyppistä huolellista harkintaa, mutta ovat hieman enemmän huolissaan valtion rahankäytöstä. <a href="https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-mallilla-kohtuutta-sahkolaskuihin/" target="_blank"><br /><br />Vasemmistoliiton malli</a> eli äärimmäisen alhainen hintakatto (8 c/kWh ja sen yläpuolelta valtio maksaa 80 %), jonka yläpuolella kuluttajat maksaisivat vain pienen osan kuluistaan on, aivan kuten itse sanovatkin, Norjan mallin (7 c/kWh ja 90 % valtionosuus ylimenevältä osalta) mukainen. Sen ongelma kuitenkin on, että se on niin tolkuttoman avokätinen, että se maksaa valtiolle siellä useita miljardeja euroja, ja myös Suomessa se johtaisi paljon korkeampiin kustannuksiin kuin edellä esitetyt tukimallit. Mallin toinen ongelma on se, että hyvätuloiselle kuluttajalle sähkön kustannus jää kaikissa realistisissa tapauksissa aika alhaiseksi, eikä säästöön synny riittävää kannustinta. Pahimmillaan näin alhaisesta katosta voisi myös syntyä tilanteita, jossa kaukolämmön sijaan kannattaisi lämmittää sähköllä, mikä entisestään nostaisi lisäisi sähkön kulutusta eli pahentaisi energiakriisiä.<br /><br />Norjalla on tähän varaa, koska se tekee nykyisillä hävyttömän korkeilla kaasun hinnoilla <a href="https://www.ssb.no/en/utenriksokonomi/utenrikshandel/statistikk/utenrikshandel-med-varer" target="_blank">10 miljardia euroa kauppaylijäämää kuukaudessa</a>, mutta samaan aikaan on sanottava, että vain <a href="https://www.met.no/nyhetsarkiv/ekstremt-varm-host-i-agder-og-rogaland" target="_blank">erittäin kostea ja lauha syksyn sää</a> esti Etelä-Norjan ajautumisen sähkön säännöstelyyn tänä talvena. Norja ehti jo kovasti kehottaa vesivoimayhtiöitä <a href="https://e24.no/naeringsliv/i/4o77wo/statnett-anbefaler-tiltak-for-aa-hindre-stroemrasjonering-i-vinter" target="_blank">säästämään vettä talvea varten</a> ja valmistautui ajamaan hyvin kallista kaasulauhdevoimalaitosta tuotantoon. <br /><br />Norjan mallin suurin älyttömyys onkin koko vuoden ajan ollut siinä, että maa teki keskenään ristiriitaisia toimia: se maksoi pahimmillaan 80 % kuluttajien sähkölaskuista, mutta pyysi näitä säästämään sähköä. Ei mikään ihme, että norjalaiset ovat säästäneet sähköä vähemmän kuin suomalaiset tai ruotsalaiset. Itse asiassa on erittäin todennäköistä, että Norjan mittava sähkönkulutustuki on nostanut sähkön hintoja myös Suomessa ja Ruotsissa. Tämän pitäisi olla riittävä varoitus hyvin matalaa hintakattoa vastaan.</p><p style="text-align: left;">Perussuomalaisilta en onnistunut löytämään aivan yhtä konkreettista hintakattoehdotusta, ja tuore <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eduskuntapuolueet-huomenna-koolle-puimaan-sahkon-hintakattoa-purra-pohtii-syntyyko-parlamentaarisesta-halysta-vain-uusi-kallis-ja-tehoton-malli/" target="_blank">tiedote</a> on täynnä erilaisia väitteitä siitä, mitä hallitus on tehnyt väärin. On aika helppo ymmärtää, että "tuotantotapakohtainen windfall-vero" on toteuttamiskelvoton ehdotus, koska sama tuotantotapa ei välttämättä tarkoita kovinkaan samanlaisia kustannuksia pääomakustannukset huomioiden. Se myös johtaisi tilanteeseen, jossa poliitikot päättäisivät kunkin tuotantomuodon kannattavuudesta, mikä olisi jatkuvan epävarmuuden vallitessa katastrofi investointi-ilmapiirille. Tämä ei edistäisi sen enempää ydinvoimaa kuin turvevoimaakaan, vaikka näiden voisi tiedotteen perusteella päätellä olevan puolueen suosiossa. <br /></p><p style="text-align: left;">Tästä huolimatta PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tavio oli lasketuttanut eduskunnan tietopalvelulla aika kohtuullisesti mitoitetun (15 c/kWh ja valtio maksaa 70 % ylimenevältä osalta) <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/db8109a0-d001-4e54-aa4b-ce5923b442ac" target="_blank">hintakaton</a> kustannuksia. En varmaankaan ole kauhean usein kehunut Perussuomalaisten esityksiä, mutta kyllä noiden lukujen kanssa voisi ihan hyvin elää. Malli ei laskelmankaan mukaan ole sen kalliimpi kuin SDP:n malli, ja siinä säilyy tiukkaa hintakattoa paremmin kannuste säästää sähköä, jos markkinatilanne on hetkellisesti erittäin tiukka.<br /><br />Mutta aivan ylivoimaisesti eksoottisimmalle linjalle kuluttajien tukemisessa on lähtenyt Kokoomus. Kansanedustaja Vestmanin esittelemä malli ajaa niin kaukaa vasemmalta ohi Vasemmistoliitosta, että voi ihan hyvin kysyä, onko Kokoomus aikeissa laajemminkin luopua markkinataloudesta.</p><p style="text-align: left;"><br /></p><h3 style="text-align: left;">Kokoomuksen hintakattomalli eli sähkön vähittäismyynnin hintakartelli<br /></h3><p style="text-align: left;"> </p><p style="text-align: left;">Kun ensimmäisen kerran näin Kokoomuksen intoilevan Viron yleispalveluvelvoitesähköstä, luulin ihan oikeasti lukevani jotain parodiasivustoa, koska ei tuntunut mitenkään mahdolliselta, että markkinataloutta kannattava puolue pitäisi järjestelyä jotenkin mielekkäänä. Koko kuvio näyttää nimittäin vahvasti siltä, että se on tehty pönkittämään valtioyhtiön hallitsevaa markkina-asemaa.<br /><br />Taustaksi siis se, että Virossa on valtion täysin omistama energiayhtiö Eesti Energia. Se on Viron ylivoimaisesti suurin sähkön tuottaja, sähkön vähittäismyyjä ja sähkön jakeluverkkoyhtiö. Nyt Viron hallitus päätti <a href="https://news.err.ee/1608679678/economy-ministry-finishes-universal-electricity-price-bill" target="_blank">energiakriisitoimena</a>, että kaikkien yhtiöiden, joilla on yli 150 MW tuotantokapasiteettia, pitää alkaa myydä sähköä öljyliuskesähkön tuotantokustannukseen sidotulla hinnoilla, jotka neuvotellaan yhdessä Viron kilpailuviraston kanssa. Näitä yhtiöitä on luonnollisesti vain yksi eli Eesti Energia. Sillä on myös velvoite myydä sähköä tällä hinnalla muille vähittäismyyntiyhtiöille. Nämä säännöt ovat vieläpä voimassa vuoden 2026 kevääseen asti.<br /></p><p style="text-align: left;">Tällä menettelyllä on niin uskomaton määrä ongelmia, etten oikein tiedä, mistä aloittaisin. Ihan ensimmäisenä voisi ehkä aloittaa sillä, että tässähän valtio käyttää sähköyhtiötään sosiaalitoimistona. Ei se ole kiellettyä, mutta Kokoomuksen väite siitä, että tämä on valtiolle ilmaista, on aivan absurdi. Jos valtion täysin omistama yhtiö jakaa kansalle tukia, se ei ole yhtään sen halvempaa kuin jos valtio maksaisi niitä suoraan. Muutenhan sosiaaliturvaakin jakaisi Kela Oy, jonka tappio ei sitten olisikaan valtion tappio. Jostain syystä Kokoomus ei itsekään seuraa yhtään samaa logiikkaa Palmia Oy:n kanssa.<br /></p><p style="text-align: left;">Suomessa tästä tekisi vielä ongelmallisempaa, että Suomen suurin sähkönmyyjä on valtion vain puoliksi omistama Fortum. Jos Suomen valtio alkaisi käyttää Fortumia sosiaalitoimistona, yhtiö olisi luonnollisesti muille omistajille arvoton, mikä johtaisi erittäin todennäköisesti oikeusjuttuihin koskien vähemmistöomistajien epäreilua kohtelua. Tämä olisi tosin mittakaavaltaan monin verroin pahempaa kuin ilmainen osakeanti Solidiumille, jota sitäkin muut omistajat <a href="https://www.osakeliitto.fi/uutiset/suomen-osakesaastajat-ryn-virallinen-kannanotto-fortumin-ylimaaraiseen-yhtiokokoukseen/" target="_blank">protestoivat</a> voimakkaasti. Minusta on hämmästyttävää, että tämä ei näytä merkitsevän Kokoomukselle mitään, vaikka sen äänestäjissä on varmasti paljon osakesijoittajia.<br /><br />Toinen keskeinen ongelma on siinä, että käytännössä Viron valtio synnyttää sähkön vähittäismyyntimarkkinoille kartellin. Yhdenkään uuden yrittäjän ei kannata tulla markkinoille ja suurimman osan nykyisistä kannattaa suosiolla poistua markkinalta, koska kaikkien myyjien hinta on tästä lähtien sama. Viro ei ole tosin rajoittanut myyjien myyntimarginaalia, mutta käytännössä myyjien hintaerot ovat vain prosentteja, joten sähkön kilpailutuksessa ei ole enää järkeä. Muiden sähkötuotteiden tarjoaminen ei ole kiellettyä, mutta eihän kukaan pitkällä aikavälillä tarjoa sellaisia, koska aina jos hinta kohoaisi yleispalvelusähkön hinnan yläpuolelle, asiakkaat kaikkoavat. Sopimuksethan sai aina katkoa siirtyessään yleispalvelusähkötuotteeseen. Käytännössä tällä siis vahvistetaan valtionyhtiön markkina-asemaa sähkön myynnissä ja ajetaan sen kilpailijoita markkinalta ulos.<br /><br />Eikä siinä tietenkään vielä kaikki. Koska sähkön pakkomyyntivelvoite koskee kaikkia yhtiöitä, jotka ylittäisivät 150 MW:n tuotantorajan, yksikään muu yhtiö ei voi lähteä lisäämään tuotantokapasiteettiaan Virossa merkittävästi, koska se joutuisi rajan ylittäessään pakkomyyntivelvoitteen kohteeksi. Toisin sanottuna tämä suojelee tehokkaasti valtionyhtiön asemaa kilpailijoita vastaan myös sähkön tuotannossa.</p><p style="text-align: left;">Sekä sähkön tuotannon että myynnin kilpailun rajoittamisen lisäksi pitkäaikaisella yleispalvelusähköllä on myös vakava vaikutus sähkön johdannaismarkkinoille. Tuotantoyhtiöhän joutuu tässä itse asiassa myymään myyntiyhtiöille ilmaiseksi suuria osto-optioita, mikä jo itsessään on merkittävästi tappiollista toimintaa. Samalla nämä tuotannon ja myynnin volyymit poistuvat johdannaismarkkinoilta, eikä sinne oikein jää Virossa ketään. </p><p style="text-align: left;">Moni sanoo helposti, että johdannaismarkkinat ovat vain pörssipeliä eikä kukaan "oikeasti" kaipaa sellaisia. Tässä vain on sellainen ongelma, että kaikki pitkäaikaiset sähkön tuotannon ja kulutuksen suuret investoinnit edellyttävät joko toimivia johdannaismarkkinoita tai valtion takuita, koska muuten rahavirrat ovat liian epävarmoja. Tämä koskee yhtä lailla ydin-, tuuli- ja aurinko- tai vaikka hiilivoimaakin. Valtion takuiden myöntäminen on taas EU-säännöillä hyvin hankalaa eikä todellakaan ilmaista, joten johdannaismarkkinoiden tyrehdyttäminen on vakava isku sähköalan investoinneille, mikä puolestaan hidastaa ja vaikeuttaa ulospääsyä tästä kriisistä. Tämänkin Kokoomus olisi varmasti kuullut helposti aika monelta asiantuntijalta. (Kokoomus on tosin myös tehnyt esityksen uudesta kelvottomasta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/94c3f6ba-a7ad-4d47-9bbb-7583b0a0141a" target="_blank">sähkömarkkinamallista</a>, jonka keskeinen ominaisuus Suomessa olisi se, että tuottajien ja myyjien sähkön hinnat erotetaan kauas toisistaan, mikä tekisi sähkön johdannaismarkkinat mahdottomiksi. Tämä ei kuitenkaan ole tämän kirjoituksen aihe.) <br /></p><p style="text-align: left;">Ja hullummaksi vain menee. Öljyliuskesähkö on aika kallista tuottaa, ja Eesti Energian omankin <a href="https://www.energia.ee/-/doc/8644186/ettevottest/investorile/failid/2022/Q2_2022_presentation_ENG.pdf" target="_blank">ilmoituksen</a> mukaan sen pelkkä muuttuva kustannus oli noin 120 €/MWh eli 12 c/kWh tämän vuoden toisella kvartaalilla. Päälle voi kilpailuviraston kanssa sovitun myyntihinnan perusteella arvioida muutaman sentin kiinteitä kuluja. Kustannus riippuu hyvin paljon päästöoikeuksien hinnasta, mutta jos ne eivät laske, hinta säilyy korkeana. Samaan aikaan Suomessa sähkön markkinahinta vuodelle 2024 on jo nyt selvästi alle 10 c/kWh. Mutta koska Eesti Energian pakkomyyntihinnat on tässä tilanteessa sidottu öljyliuskeen tuotantokustannukseen vuosiksi eteenpäin, sen ei missään tapauksessa kannata tehdä Viroon investointeja, jotka laskisivat sähkön markkinahintaa. Muutenhan se vaarantaisi asemaansa sähkön myynnissä. (Voi tietysti olla, että valtio käskee yhtiön tehdä näitä investointeja silti, mutta yhtiön tulosta tämä ei parantaisi, mikä asettaa yhtiön johdon aika erikoiseen asemaan.)</p><p style="text-align: left;">Aika erikoiseksi tilanne menikin, sillä pian tämän pakkomyyntihinnan asettamisen jälkeen Eesti Energian hallintovaliokunta eli valtion omistajaohjaus tiedotti, että se heittää <a href="https://www.energia.ee/en/uudised/avaleht/-/newsv2/2022/09/14/eesti-energia-alustab-uue-juhatuse-esimehe-otsinguid" target="_blank">toimitusjohtajan ja koko yhtiön hallituksenkin</a> ulos. Tämä ei ole kovinkaan tavallista omistajapolitiikkaa, varsinkin kun Hando Sutter oli toimitusjohtajana tehnyt hyvää työtä. On erittäin vaikea uskoa, että tällainen ennakoimaton toiminta parantaa yrityksen kilpailukykyä.<br /><br />Ihan viimeiseksi voidaan todeta, että rajallisen resurssin myyminen tuotantokustannukseen sidotulla, säännöstellyllä hinnalla on erittäin vaarallinen tie. Tämän luulisi jonkun Kokoomuksessakin ymmärtävän, varsinkin kun tästä on Euroopassa tuore, erittäin ikävä esimerkki. Kosovossa sähköä myydään valtion säännöstelemillä hinnoilla. Ne ovat kyllä korkeammat kuin maan ruskohiilivoimalaitosten tuotantokustannukset ovat. Mutta mitäs sitten tapahtuikaan, kun omissa voimalaitoksissa oli vikoja, ja tuontisähkön hinta ylitti selvästi sähkön myyntihinnan? <a href="https://www.theguardian.com/world/2022/aug/15/kosovo-stops-import-of-electricity-and-begins-energy-rationing" target="_blank">Kiertävät sähkökatkot</a>, tietenkin. Eikä naapurimaissa ollut kauheasti sen <a href="https://balkangreenenergynews.com/kosovo-imposes-rolling-blackouts-amid-power-supply-uncertainty-in-western-balkans/" target="_blank">helpompaa</a>, ja sähkön hintojen säännöstely on iso osa ongelmaa. Naapurissa Albaniassa sähköntuotanto on melkein pelkkää vesivoimaa, eli sen tuotantokustannus on hyvin alhainen. Mutta kun vesivoima on rajallinen resurssi, sitä ei voi myydä paljon alle vaihtoehtoisen tuotannon kustannusten, tai se loppuu kesken esimerkiksi kuivuuden yllättäessä.<br /><br /></p><h3 style="text-align: left;">Viron malli on toteuttamiskelvoton Suomessa<br /></h3><p style="text-align: left;">Ilmeisesti kukaan ei ole kertonut näistä Viron mallin ongelmista Kokoomukselle, mutta olisi nyt luullut ennen markkinataloutta kannattaneesta puolueesta tuon verran osaamista löytyvän. Joka tapauksessa Kokoomus ilmeisen tosissaan yrittää kaupata <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009274857.html" target="_blank">toimitusvelvollisten sähköyhtiöiden kattohintamallia </a>muille puolueille. Ottaen huomioon, että osa Suomen toimitusvelvollisista yhtiöistä on yksityisiä, osa kunnallisia ja myös Fortum on tällaisen yhtiön roolissa Carunan verkossa, en voi mitenkään käsittää, millä valtuuksilla Kokoomus luulee pystyvänsä laillisesti säännöstelemään niiden kaikkien hintoja "tuotantokustannuksia vastaavaksi". Erityisen kummallinen ajatus on siksi, että osalla toimitusvelvollisista myyntiyhtiöistä ei ole mitään yhteyttä yhteenkään tuotantoyhtiöön, vaikka Vestman näin aivan poikkeuksellisen epärehellisesti <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/kokoomuksen-vestman-nain-sahkolle-kriisin-yli-1419-sentin-hintakatto-nopeasti-ja-ilman-miljardilaskua-taydennetaan-olemassa-olevaa-kohtuullisuuspykalaa?publisherId=69819275&releaseId=69960624&lang=fi" target="_blank">väittää</a>.<br /></p><p style="text-align: left;">Tämä on suoraan sanottuna aivan täyttä kommunismia ja loukkaa törkeällä tavalla yksityisomaisuuden suojaa. Suomi on sentään oikeusvaltio, ja kynnyksen siihen, että pakotetaan yksityisiä yrityksiä myymään tuotteitaan valtion määrittelemällä hinnalla, pitäisi olla erittäin korkea. Myöskään kunnallisten yhtiöiden rahoja valtio ei voi ihan noin vain alkaa käyttää omiin tarkoituksiinsa, vaan tämä on ensisijaisesti omistajien asia. Ainakin oman tulkintani mukaan tällainen omistajien sivuuttaminen päätöksenteossa vaatisi vähintään poikkeustilan julistamista. Kokoomustakin luulisi huolettavan, mihin muuhun säännöstelyyn tällaisia valtuuksia sitten alettaisiin käyttää, kun ne olisi kerran myönnetty. Jopa Vestmanin saamissa <a href="https://twitter.com/HVestman/status/1604489961662734336" target="_blank">Twitter-kommenteissa</a> tämä näytetään ymmärtävän. Vestmanille on myös aiheellisesti huomautettu, että hänen ilmaisena markkinoimansa <a href="https://twitter.com/JukkaLeskela/status/1604474685747564547" target="_blank">hintasäännöstely</a> kaataisi Suomessa aika monta sähkönmyyntiyhtiötä ja todella monen ihmisen nykyiset sähkösopimuksetkin loppuisivat. Valtio ei nimittäin voi kohdistaa laillisesti tukia vain yksittäisiin sopivasti valitsemiinsa yhtiöihin.<br /><br />Luonnollisesti Kokoomuksen malli myös sotii täysin vastuullisen sähkönmyyntiyhtiön toimintamallia vastaan. Normaali myyntiyhtiö on jo suojannut merkittävän osan hankinnastaan tälle talvelle tässä vaiheessa, ja nämä suojaukset on tietenkin tehty markkinahinnalla. On täysin irrelevanttia, mitä konsernin toisen osan eli tuotantoyhtiön tuotantokustannukset ovat, koska yhtä lailla se on voinut suojata sähkön tukkumyyntinsä hintoja jo aikaa sitten. Konsernilla voi olla myös suuri määrä erilaisia tuotantotapoja, joista jokaista on vain rajallinen määrä ja niiden kustannukset ovat toisistaan poikkeavia. Toisin kuin Kokoomus tuntuu markkinatalouden peruslakien vastaisesti olettavan, taloudellisesti kestävä myyntihinta ei ole vain kustannusten funktio, vaan sekä kustannusten että myyntimäärän funktio.<br /><br />Kannattaa myös huomata, että jos myyntiyhtiöiden myyntihinnat väkipakolla sidotaan tuotantokustannuksiin, tästä seuraa, että uutta edullista tuotantoa, kuten vaikkapa ydinvoimaa tai tuulivoimaa ei kannata rakentaa eikä varsinkaan käynnistää. Sehän vain laskisi yhtiön tuottoja, koska valtio ulosmittaisi kaiken alentamalla säännöstelyhintaansa. Onko meillä todella varaa pysäyttää puhtaan energian investointeja juuri nyt?<br /></p><p style="text-align: left;">Huomattavaa on myös, että Vestman ehdottaa hintakattomallin laajentamista <a href="https://www.stat.fi/meta/kas/pienet_ja_keski.html" target="_blank">pk-yrityksiin</a>, mikä tarkoittaa mittavasti laajempaa ja kalliimpaa hintakattoa kuin mitä muut puolueet suoraan ehdottivat. Tämä lisäisi tuensaajien määriä paljon, ja tämän jälkeen tuen hinta olisi erittäin todennäköisesti useita miljardeja euroja. Onko todella niin, että vaikkapa 200 työntekijän koodausyritys, jolle sähkö ei tyypillisesti ole merkittävä kuluerä, tarvitsee tällaista tukea? Tuntuu merkilliseltä, että talousosaamisellaan ratsastava puolue esittää suurinta lisälainanottoa, ja vieläpä sellaista, jossa hyvää tulosta tekeviä yrityksiä tuettaisiin jopa miljoonilla euroilla veronmaksajien pussista. On varmaan totta, että iso osa näistä tuista menisi Kokoomuksen kannattajien omistamille yrityksille, mutta ei se kyllä hyvää talouspolitiikkaa ole. Jos joitakin yrityksiä todella on tuettava, tuet on ehdottomasti rajattava sellaisiin yrityksiin, joilla sähkökulut ovat suuri osa kustannuksista.<br /><br />Minun onkin poikkeuksellisesti yhdyttävä Jani Mäkelän (PS) mainioon twiittiin kuvassa 2. Pölhöpopulismin sijaan Kokoomuksen kannattaisi miettiä sellaisia keinoja, joita voi oikeasti toteuttaa. Jos minä esiintyisin markkinatalouspuolueena, miettisin edes vähän sitä, onko järkevää hehkuttaa tukimallia, jolla valtionyhtiö työntää kilpailijansa ulos markkinoilta. Parempia tukimalleja aivan varmasti on olemassa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIHc7X8G2vXWAKWf-nsLTLQ16JuGbn4EJ62BS_9Mc8kvbCwW9Yn_9FWM18lGVbIQ1GubuVOQu1bl0I29v1NKUKuL60lxF6KtG19q-epgh9sFdx7YZkpfu3Gh9ugZ2UpMej0BhncZAlBBiqxdq2PtizHEWNm6uqwvt5Cx2Gw1fJC7pV_PzBUzIzM1-pqg/s587/m%C3%A4kel%C3%A4ntwiit.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="154" data-original-width="587" height="105" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIHc7X8G2vXWAKWf-nsLTLQ16JuGbn4EJ62BS_9Mc8kvbCwW9Yn_9FWM18lGVbIQ1GubuVOQu1bl0I29v1NKUKuL60lxF6KtG19q-epgh9sFdx7YZkpfu3Gh9ugZ2UpMej0BhncZAlBBiqxdq2PtizHEWNm6uqwvt5Cx2Gw1fJC7pV_PzBUzIzM1-pqg/w400-h105/m%C3%A4kel%C3%A4ntwiit.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Jani Mäkelä osuu hyvin. Lähde: <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1604529579527266304?cxt=HHwWgICjtdjJt8QsAAAA" target="_blank">Twitter</a>.<br /></td></tr></tbody></table><br />Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-42235135611434018342022-10-31T18:14:00.004+02:002022-10-31T20:06:02.927+02:00Suomi ja EU:n sähkön hintaan liittyvät hätätoimetKenellekään ei liene epäselvää, että energian hintakriisi on saanut Euroopan poliitikot varpailleen, ja nyt etsitään kaikin konstein keinoja hintakriisin lievittämiseen. Toistaiseksi merkittävimmän energian hintoihin liittyvän <a href="https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2022/09/30/council-agrees-on-emergency-measures-to-reduce-energy-prices/" target="_blank">kriisipakettinsa</a> EU sai aikaan syyskuun lopussa. Tuolloin sovittiin neljästä keskeisestä, väliaikaisiksi suunnitellusta kriisitoimenpiteestä: sähkön säästämisestä, pienten ja keskisuurten yritysten sähkön hintojen sääntelystä, fossiilienergian tuottajien lisäverosta sekä sähköntuottajien hintakatosta. Minä käsittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti kolmea ensimmäistä toimenpidettä ja jätän hintakattoasian myöhempään tekstiin, sillä se on ehdotuksista selvästi monimutkaisin vaikutukseltaan.<br /><br /><h3 style="text-align: left;">Sähkön säästäminen</h3><div><br /></div><div>Lyhyesti tiivistettynä voidaan todeta, että näistä toimenpiteistä ainoa, joka todella auttaa kriisin ratkaisussa, on sähkön säästämistavoite. Euroopassa on yksinkertaisesti turhan vähän sähkön tarjontaa kysyntään nähden, ja se nostaa hintoja. Tällöin on joko lisättävä tarjontaa tai supistettava kysyntää, ja tämä toimenpide tähtää jälkimmäiseen Kaikki muut ehdotetut toimet ovat vain oireiden hoitamista, eivätkä edistä tämän kriisin ratkaisua lainkaan. Itse asiassa huonosti toteutettuna nuo muut toimenpiteet saattavat jopa pidentää kriisiä.</div><div><br /></div><div>Vapaaehtoisena sähkönsäästötavoitteena jäsenmaiden on pyrittävä vähentämään sähkön kulutusta talviaikana 10 % normaaliin nähden. Tässä saa kuitenkin ottaa huomioon, että maakaasun käytön jo aikaisemmin sovittu <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2022/07/26/member-states-commit-to-reducing-gas-demand-by-15-next-winter/" target="_blank">vähentämistavoite</a> (-15 %) aikavälille 1.8.2022 - 31.3.2023 voi kasvattaa sähkön käyttöä, samoin kuin pitkäaikainen tavoite sähköistää fossiilisia prosesseja. Suomi on jo ylittänyt kaasun käytön <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009059489.html" target="_blank">vähentämistavoitteen</a> reippaasti, ja sähkön käytön <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12647314" target="_blank">vähentämistavoitteessakin</a> ollaan aivan oikeassa suunnassa. </div><div><br /></div><div>Mielestäni merkittävä osa tätä onnistumista on se, että Suomi ei ole lähtenyt joidenkin muiden maiden tapaan jakamaan ylettömiä kulutuksen tukia, jotka ainoastaan lisäisivät sähköpulan todennäköisyyttä ensi talvena. Varoittavana esimerkkinä Euroopasta toiminee Kosovo, jossa sähkön hintasäännöstely ja voimalaitoshuollot ehtivät jo johtaa <a href="https://www.theguardian.com/world/2022/aug/15/kosovo-stops-import-of-electricity-and-begins-energy-rationing" target="_blank">kiertäviin sähkökatkoihin</a>, kun maalla ei ollut varaa maksaa tuontisähköstä.</div><div><br /></div><div>Tämän lisäksi paketissa sovittiin pakolliseksi 5 % sähkön säästötavoite joulu-maaliskuun huippukulutustunneille. Tämä on ihan järkevä tavoite, mutta onnistumisen mittaamisesta tulee todella vaikeaa, sillä esimerkiksi Suomessa huipputuntien sähkönkulutus riippuu ratkaisevasti lämpötiloista, ja tähän varmuudella vetoavat myös muut maat. Käytännössä järkevän vertailutason asettaminen on sen verran tulkinnanvaraista, että tavoitteen pakollisuus on aika lailla merkityksetöntä. </div><div> </div><div>Minusta Suomen ei kannata erityisesti yrittää tähdätä tähän tavoitteeseen, vaan tavoitteemme pitää olla yksinkertaisesti se, että tuotamme itse mahdollisimman paljon sähköä ja säästämme sitä sen verran, että sitä riittää yli talven säästä riippumatta. Sekä tätä tavoitetta että sähkön riittävyyttä voidaan kuitenkin erinomaisesti edistää esimerkiksi suurille käyttäjille suunnatulla sähkönsäästöhuutokaupalla, ja tätä ovat ehdottaneet jo ainakin <a href="https://www.euractiv.com/wp-content/uploads/sites/2/2022/09/Non-paper-emergency-electricity-interventions.pdf" target="_blank">EU:n puolivirallinen dokumentti</a>, <a href="https://sdp.fi/fi/blog/sdpn-ratkaisuehdotus-sahkomarkkinakriisiin/" target="_blank">SDP</a> ja <a href="https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntaryhma-helpotusta-sahkolaskuun-suomesta-puhtaan-energian-suurvalta/" target="_blank">Kokoomus</a>, ja kannatan tätä. Samoin on järkevää edistää sähkönsäästöä kotitalouksissa ja palveluissa <a href="https://www.astettaalemmas.fi/" target="_blank">Astetta alemmas</a> -tyyppisellä kampanjalla riippumatta siitä ylletäänkö lopulta juuri tiettyyn prosenttilukuun. <br /></div><div><br /></div><h3 style="text-align: left;">Pienten ja keskisuurten yritysten sähkön hintojen sääntely</h3><div><b><br /></b></div><div>Tämä on erittäin ongelmallinen osa pakettia, ja tässä tapauksessa maille suotu vapaaehtoisuus ei suinkaan paranna tilannetta. Käytännössä jäsenmaat saavat tässä melko vapaan kortin suojella omia yrityksiään kohonneilta sähkön hinnoilta, jos näin haluavat. Valitettavasti on jo nyt selvää, että tämä luo merkittäviä jakolinjoja varakkaiden ja köyhien maiden välille. Esimerkiksi Saksa on jo nyt hyväksynyt osin vielä määrittelemättömän 200 miljardin euron <a href="https://www.dw.com/en/german-parliament-approves-200-billion-energy-relief-plan/a-63517489" target="_blank">energiatukipaketin</a>, joka kohdistuu osin myös yrityksiin. Vaikka Saksa itse puolustaa pakettiaan kohtuullisena suhteessa talouden kokoon ja talouden haavoittuvuuteen, paketti on jo herättänyt runsaasti pahaa verta ympäri Eurooppaa, koska kaikilla muilla ei ole vastaavaan varaa. Vaikka EU:n paketin 12. artikla edellyttää, että "toimenpide kattaa rajallisen määrän kulutusta ja säilyttää kannustimen kysynnän vähentämiseen", tämän valvonnasta tulee oikeasti erittäin vaikeaa.</div><div><br /></div><div>Suomi ei ole toistaiseksi ryhtynyt tällaisiin yritysten tukitoimiin lainkaan, enkä ole ollenkaan vakuuttunut, kannattaako Suomen edes ryhtyä sellaisiin, sillä Suomessa sähkön hinnat ovat olleet merkittävästi alhaisempia kuin Keski-Euroopassa. Myös talviajan hintaodotukset ovat selvästi Saksan alapuolella. Lähtökohtaisesti yritysten tulisi itse varautua tärkeiden tuotannontekijöidensä hintavaihteluihin, koska muuten veronmaksajat päätyvät sosialisoimaan yksityisen voitontavoittelun riskejä. Sen olen kuitenkin valmis myöntämään, että jos monet muut maat lähtevät tällaisia tukia antamaan, suomalaiset yritykset kärsivät epäreilusta kilpailusta EU:n sisällä, ja tämä voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Tästä vaikutuksesta asiantuntijat ovat syystäkin ilmaisseet <a href="https://www.euronews.com/my-europe/2022/10/04/germany-faces-scrutiny-from-eu-peers-over-massive-200-billion-aid-scheme-to-cushion-high-g" target="_blank">huolensa</a> Saksan tukiin liittyen. Siksi asiaa on syytä seurata tarkkaan, vaikka juuri nyt tuet eivät järkeviltä Suomessa vaikutakaan.<br /></div><div><br /></div><h3 style="text-align: left;">Fossiilienergian tuottajien lisävero</h3><div>EU on paketissaan hienoin sanakääntein määritellyt raakaöljy-, maakaasu-, hiili- ja jalostamoalojen toiminnasta kertyviin ylimääräisiin voittoihin kohdistuvan lisäveron "solidaarisuusmaksuksi". Ajatus on sinänsä oikea, eli verotetaan niitä toimijoita, joille Venäjän hyökkäyssodasta seurannut energian hinnan kova nousu tuottaa tavallaan ansiottomasti suuria voittoja. Tällaisten voittojen olemassaolosta ei sinänsä ole mitään epäselvyyttä, minkä on voinut huomata vaikkapa Saudi Aramcon <a href="https://www.bbc.com/news/business-62539480" target="_blank">tuloksesta</a>. Huikeista tuloksista ovat raportoineet myös esimerkiksi Chevron, Equinor, Exxon ja Gazprom.</div><div><br /></div><div>Firmojen nimistä tulee kuitenkin helposti esiin yksi suuri ongelma. Leijonanosa näistä voitoista syntyy maissa ja yrityksissä, joihin EU:n lisäverotus ei yllä. Esimerkiksi Suomessa ei todennäköisesti ole ainuttakaan yritystä, jota lisävero koskisi. Mielestäni Eurooppa, Saksa aivan etunenässä, onkin tehnyt valtavan geostrategisen virheen irrottautuessaan kovin hitaasti fossiilisista polttoaineista. Joko tätä vauhtia olisi pitänyt kiihdyttää entisestään tai sitten olisi pitänyt pitää paremmin huolta omasta tuotannosta. Vielä parempi olisi ollut, jos olisi tehty molemmat. EU:ssa on nimittäin järkyttävän paljon maita, jotka ovat laskeneet energiasektorinsa esimerkiksi maakaasun varaan, ja olleet silti täysin riippuvaisia tuonnista, mikä näkyy hyvin kuvasta 1. </div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoR406VLpgDQTSogZhOKjYnnUQEM4RYtLZhtbNCDF2Ugg3aAi12vD23wmbsU-Ld46svbHa3bSshFahwGAbfcp2l0cXGTchC3Nyw-Rx-po61mH4XIS7dNT3j-rHXGIJH51_4HXSiNR-UIwf8458Y8fupjIywd2r49UCxjTs2QGubfdpdXoO7DnmR4okEg/s697/kaasuriippuvuus.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="394" data-original-width="697" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoR406VLpgDQTSogZhOKjYnnUQEM4RYtLZhtbNCDF2Ugg3aAi12vD23wmbsU-Ld46svbHa3bSshFahwGAbfcp2l0cXGTchC3Nyw-Rx-po61mH4XIS7dNT3j-rHXGIJH51_4HXSiNR-UIwf8458Y8fupjIywd2r49UCxjTs2QGubfdpdXoO7DnmR4okEg/w400-h226/kaasuriippuvuus.JPG" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Kuva 1. Euroopan maiden kaasuriippuvuus ja kaasun osuus energiamixistä. Kuvalähde: <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20220419-1" target="_blank">Eurostat</a>.</div><br /></div><div>Kuvan 1 mukaisesti suurista EU-maista esimerkiksi Espanja, Italia ja Saksa ovat täysin tuontikaasun varassa, ja silti kaasulla on tärkeä osuus niiden energiajärjestelmässä. Suomi ja Ruotsi ovat ihan yhtä riippuvaisia tuontikaasusta, mutta näissä maissa kaasun osuus energiasta on mitätön. Toisaalta taas esimerkiksi Romania ja Alankomaat käyttävät kyllä paljon kaasua, mutta ne ovat huolehtineet kohtuullisessa määrin myös omasta tuotannostaan, mikätarjoaa edes osittaista suojaa tässä kriisissä.</div><div> </div><div>Mitä me sitten olemme tehneet tälle riippuvuudelle viime aikoina? Tämä näkyy ikävän hyvin kuvassa 2. EU on aina ollut hyvin riippuvainen tuontiöljystä, eikä tämä ole muuttunut mihinkään 30 vuoteen. Mutta maakaasussa me olemme viimeiset 30 vuotta aktiivisesti lisänneet tuontiriippuvuuttamme. Kaikista kauniista puheista ja ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta huolimatta tämä on tulos. Tämä ei ollut mikään vääjämätön lopputulos, vaan tämä on aivan tietoisesti tehdyn politiikan seurausta. Eurooppa ja Euroopan teollisuus maksavat kalliisti tästä virheestä ennen kuin tämä kriisi on ohi. EU:n vielä jäljellä oleville harvoille fossiilisten polttoaineiden tuottajille määrättävä lisävero ei ratkaise tätä ongelmaa millään lailla.</div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_mSyUvkjoz4URcjc2JzsLesaPd9kkzIsMMhqJWx8bqWZRzviNIdQ0pFM0JwHqEovhtwZI1eayu1q4Xvz4WaIvjM7END3Sn0mmDFosOjyrtr8EdexAVavzXg3iZJxuwzVQyQkggOumUCor5jn9WllVC-LgZppmK8rqUp5cjlbvg9RR6wAtHZgHEZ5WOg/s699/tuontiriippuvuus.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="492" data-original-width="699" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_mSyUvkjoz4URcjc2JzsLesaPd9kkzIsMMhqJWx8bqWZRzviNIdQ0pFM0JwHqEovhtwZI1eayu1q4Xvz4WaIvjM7END3Sn0mmDFosOjyrtr8EdexAVavzXg3iZJxuwzVQyQkggOumUCor5jn9WllVC-LgZppmK8rqUp5cjlbvg9RR6wAtHZgHEZ5WOg/w400-h281/tuontiriippuvuus.JPG" width="400" /></a></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Kuva 2. EU:n riippuvuus alueen ulkopuolisesta öljyn ja maakaasun tuonnista. Kuvalähde: <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/EDN-20220209-1" target="_blank">Eurostat</a>.</div><div><br /></div><div>Minä tiedän, että ajatus ei ole kauhean vihreä, mutta minusta fossiilituottajien lisävero EU:n harvoille tuottajille ei ole geostrategisessa mielessä järkevää politiikkaa, koska se vain parantaa EU:n ulkopuolisen fossiilituotannon kilpailukykyä suhteessa EU:n sisällä olevaan fossiilituotantoon. Se on enemmänkin poliittista teatteria ongelman ratkaisun sijaan. Tehokkaampaa olisi välittömästi pyrkiä lisäämään EU:n omaa energiantuotantoa, niin fossiilista, ydinvoimaan perustuvaa kuin uusiutuvaakin. Uusia fossiiliesiintymiä ei ehkä enää ihan helposti löydy, mutta nyt jos koskaan tunnetuista esiintymistä kannattaisi tiristää viimeisetkin tipat irti, sillä kokonaan irti fossiileista emme vielä parin seuraavan vuosikymmenen aikana pääse. Lisävero toimii pikemminkin tätä vastaan. <br /></div><div> </div><div>Samalla olisi aika viimein lopettaa ydinvoiman perusteeton syrjintä uusiutuvaan energiaan nähden EU-tasolla. Me tarvitsemme kipeästi kaikkea vähäpäästöistä energiaa, jolla voimme korvata fossiileja ja ennen kaikkea venäläisiä fossiileja. Ydinvoima ei ole halvin energiamuoto, mutta se on vähäisen vesivoiman maissa ainoita vaihtoehtoja vähäpäästöisen, sääriippumattoman, vakaan energiantuotannon turvaamiseksi. Tällaisesta päätöksestä olisi paljon enemmän hyötyä kuin fossiilituottajien lisäverosta. Tässä asiassa Suomea ei onneksi tarvitse suuremmin moittia. <br /></div><div><br /></div>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-13293390683629593422022-08-29T00:09:00.001+02:002022-08-29T00:20:46.460+02:00Sähkön vähemmän huono hintakattohahmotelma<p><i>Todettakoon, että olen tällä hetkellä työstäni perhevapaalla, ja kirjoitukseni sisällöstä vastaan yksinomaan minä.</i><br /><br />Kirjoitin kuukausi sitten, että energiakriisiä ei ratkaista sähkön hintakatolla. Tämä on edelleen totta, mutta tilanne on viimeisen kuukauden aikana vaikeutunut merkittävästi. Pohjoismainen ensi vuoden sähköfutuuri oli vielä heinäkuussa 140 €/MWh eli 14 c/kWh, mutta se on viimeisen kuukauden aikana tuplaantunut, ja perjantaina 26.8. sen hinta oli jo 279 €/MWh. Saksassa tilanne on vielä pahempi, sillä heinäkuun lopussa hinta oli 362 €/MWh, ja perjantaina se hipoi jo tuhatta euroa. Valtaosa tästä järkyttävästä noususta nähtiin viime viikon aikana. Kansallinen sähkön hintakatto olisi tässä tilanteessa entistä kauheampi idea, mutta EU-tasolla alan taipua hintakaton laskun puolelle.<br /></p><p>Ei ole nimittäin liioittelua sanoa, että Euroopan sähkömarkkinat ovat paniikissa. Ongelmana tilanteessa on, että nyt kärsivät sekä hyvin että huonosti johdetut yhtiöt, sillä vastuulliset yhtiöt nimenomaan suojaavat sähkön tuotantoaan ja myyntiään finanssipörssissä. Kun Saksan ensi vuoden sähkön futuuri nousi perjantaina 240 euroa, ja avoin positio tässä futuurissa on noin 90 000 MW, tämä tarkoittaa yksinkertaisella laskelmalla, että tuotetta myyneiden yhtiöiden vakuusvaade kasvoi noin 190 miljardia euroa päivässä. Käytännössä tämä on pääomaa, joka yhtiöiden on siirrettävä sähkön finanssipörssin vakuuksiksi. Tämä on täysin järjetön summa rahaa, eikä ole mitään takuita, että ensi viikolla ei tarvittaisi lisää vastaavia rahansiirtoja.</p><p>Ymmärrän sellaisen talousteoreettisesti oikean ajatuksen, että kehnoja finanssipositioita ottaneiden yhtiöiden tuleekin kaatua, mutta juuri nyt teoretisoinnissa ei ole oikein järkeä kenenkään kannalta. Kun Eurooppaa uhkaa ehkä kaikkien aikojen pahin energiapula, sähkön tuotanto- ja myyntiyhtiöiden laajamittaiset konkurssit veisivät ihan tavallisiltakin kuluttajilta sähkösopimukset, ja käytännössä pakottaisimme kymmenet tai jopa sadat miljoonat eurooppalaiset etsimään uuden sähköntoimittajan tilanteessa, jossa hinnat ovat ennätyskorkeat. Myös Euroopan muu teollisuus kärsisi valtavat tappiot, ja Euroopan kyky ylipäätään selvitä ensi talvesta lämpimänä heikkenisi merkittävästi. </p><p>Tämä ei ole poliittisesti realistinen eikä edes eettisesti oikea tapa toimia, vaan huolimatta ajatuksen periaatteellisesta vastenmielisyydestä olen sitä mieltä, että EU:n ja/tai sen jäsenvaltioiden on ryhdyttävä laajamittaiseen interventioon energiamarkkinoille rauhoittaakseen tilannetta. Venäjä käy energiasotaa EU:ta vastaan, ja se aloitti siihen liittyvät toimet jo viimeistään vuonna 2021 esimerkiksi ajaessaan hallitsemiaan eurooppalaisia kaasuvarastoja tahallaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12545148" target="_blank">poikkeuksellisen tyhijiksi</a> jo ennen talvea, normaalista toiminnasta poiketen. Kun Venäjä toimii törkeästi sekä manipuloidessaan energiamarkkinaa että tappaessaan ukrainalaisia lapsia, meidän on myös oltava valmiita poikkeuksellisiin toimiin. <br /></p><p>Minä en väitä tuntevani kaikkia toimia, mitä tässä tilanteessa on tehtävä, mutta jotain on pakko tehdä energia-alallakin. Tämä ei ole jäänyt poliitikoilta täysin huomaamatta, ja Tsekki onkin EU:n puheenjohtajamaana kutsunut kokoon <a href="https://www.reuters.com/business/energy/czechs-propose-extraordinary-meeting-eu-energy-council-2022-08-26/" target="_blank">EU:n energiaministereiden ylimääräisen kokouksen</a> mahdollisimman nopeasti.</p><h2 style="text-align: left;">Sähkön hintakattosääntelyn muutos<br /></h2><p>Energiayhtiöiden akuutti likviditeettikriisi on tietenkin ratkaistava, ja siihen tarvitaan varmasti muitakin toimia kuin mitä voin tässä mainita, mutta on poliittista realismia, että yhtenä ratkaisuna tilanteeseen esitetään sähkön hintakattoa. Sähkön hintakaton taso vaikuttaa nimittäin luonnollisesti siihen, kuinka suuriksi energiayhtiöiden vakuusvaateet voivat pahimmillaan kasvaa. Kuluttajan kannalta tämä voi kuulostaa merkityksettömältä, mutta tällaisessa kriisissä sillä alkaa olla suuri merkitys sille, millaisia sopimuksia sähköyhtiöt voivat ylipäätään kuluttajille tarjota. Toisaalta hintakatto tarjoaa myös pörssisähkösopimusta käyttävälle kuluttajalle tiedon siitä, mitä kustannukset voivat äärimmillään olla.</p><p>Talousteoreettisesti on oikein, että sähkömarkkinan hintakatto olisi vähintään niin korkea, että olisi kokonaistaloudellisesti fiksumpaa jättää sähköä toimittamatta kaikille kuin maksaa sähköstä vielä enemmän. Tämän <a href="https://energiavirasto.fi/documents/11120570/13026619/Energiaviraston+p%C3%83%C2%A4ivitetty+ehdotus+valtioneuvostolle+luotettavuusstandardista.PDF/35ac4bfd-11de-74f7-eff9-3a66be9bdcc5/Energiaviraston+p%C3%83%C2%A4ivitetty+ehdotus+valtioneuvostolle+luotettavuusstandardista.pdf?t=1647937046571" target="_blank">VoLL-arvon</a> on esimerkiksi Suomessa arvioitu olevan 8000 €/MWh eli 800 c/kWh. On kuitenkin katsottu, että näin korkean hintakaton käyttäminen aiheuttaisi kohtuuttomia riskejä sähkömarkkinoiden osapuolille, ja <a href="https://www.nemo-committee.eu/assets/files/Annex%20I_ACER%20DA%20MAX-MIN-d4974421d5ed9ae4510c382d32be55e2.pdf" target="_blank">EU-regulaatiolla</a> on asetettu sähkön spot-markkinoiden hintakatoksi 3000 €/MWh.</p><p>Säännöstö kuitenkin sisältää sellaisen pykälän, että aina kun sähkön hinta jossain yksittäiselläkin markkina-alueella käy edes hintakaton läheisyydessä, hintakatto nousee aina 1000 euroa koko EU-alueella. Ensimmäinen tällainen osuma nähtiin Ranskassa keväällä, ja hintakatto nousi 4000 euroon. Pari viikkoa sitten Baltiassa osuttiin tähän uuteen hintakattoon, ja syyskuun lopulla se nousee jo 5000 euroon.</p><p>Järjestelmä toimii ihan hyvin, jos hintakatto-osumat ovat erittäin harvinaisia, sillä näiden tilanteiden syyt ovat yleensä ohimeneviä. Historiallisesti näin on myös ollut, mutta nyt tilanne onkin jotain ihan muuta kuin tavallinen. Tässä tilanteessa, jossa Venäjällä on realistinen mahdollisuus kohdistaa yksittäisiin maihin tai alueisiin sellaisia energiasotatoimia, että hintakatto-osuma muuttuu todennäköiseksi, säännössä ei ole mitään järkeä.</p><p>Aivan ensimmäisenä toimenpiteenä ehdottaisinkin, että EU lopettaa itse säätämänsä hintakaton korotusautomaatin, ja sähkön hintakatto palautetaan normaaliin 3000 euroon. Jos se on riittävän korkea normaaliaikoina, sen pitää kelvata myös tässä kriisissä.<br /></p><h2 style="text-align: left;">Järkevän hintakaton asettaminen<br /></h2><p>Ymmärrän hyvin, että joku esittää sähkön hintakaton asettamista vielä paljon tuotakin alemmas, mutta järkevän tason löytäminen ei ole aivan helppoa. Mielekkään hintakaton pitää nimittäin täyttää ainakin seuraavat kriteerit:</p><p>1. Hintakatto ei saa olla niin korkea, että yksikin osuma hintakattoon kaataisi ison osan markkinatoimijoista. Jos sähkön hintakatto olisi vaikkapa 1 000 000 €/MWh, yksi voimalaitosvika voisi kaataa vakavaraisenkin yhtiön. Tämä nyt sentään ei ole EU:n ongelma.</p><p>2. Hintakatto ei saa olla niin matala, että se tuhoaa kuluttajien kannusteet säästää energiaa pulan koittaessa. Jos hintakatto olisi esimerkiksi 200 €/MWh, isolla osalla pohjoismaalaisista ei olisi minkäänlaista ongelmaa kuluttaa ihan niin paljon energiaa kuin mitä kotitalous mitenkään saa menemään. Itse asiassa esimerkiksi Kosovo on soveltanut kuluttajahinnoille niin <a href="https://balkangreenenergynews.com/kosovo-doubles-electricity-prices-for-households/" target="_blank">matalaa valtion tukemaa kattoa</a>, että kansalaiset ryhtyivät innolla muun muassa bitcoin-tuotantoon. Nyt tilanne sitten onkin se, että vaikka bitcoin-hölmöilyt on jo kielletty, <a href="https://www.theguardian.com/world/2022/aug/15/kosovo-stops-import-of-electricity-and-begins-energy-rationing" target="_blank">Kosovossa ei enää riitä sähköä</a> edes normaalikäyttöön, kun valtiolla ei ole varaa maksaa sähkön tuonnista.<br /></p><p>3. Hintakatto ei saa olla niin matala, että se pakottaa osan tuottajista pois markkinoilta. Jos nimittäin hintakatto alittaa jonkin voimalaitoksen tuotantokustannuksen, tällaisen tuottajan ainoa mahdollisuus on sulkea voimala tai ainakin jättää tarjoamatta sähköä markkinoille, mikä entisestään pahentaa sähköpulaa. Tästäkin on tuore esimerkki <a href="https://www.theguardian.com/australia-news/2022/jun/15/australias-energy-crisis-explained-from-price-caps-to-the-suspension-of-electricity-trading" target="_blank">Australiasta</a>, jossa kaasuvoimalat joutuivat lopettamaan sähkön tarjoamisen markkinoille, kun niiden polttoainekustannus ylitti sähkön hintakaton.</p><p>4. Pitkällä aikavälillä hintakaton on oltava ainakin jonkin verran korkeampi kuin markkinan kalleimman tarpeellisen tuottajan tuotantokustannus on. Muuten tällainen voimalaitos ei voi tehdä voittoa, ja vastuullisen omistajan on pakko sulkea laitos. Vaihtoehtoisesti markkinan kaikille tai ainakin kalleimmille tuottajille on maksettava erikseen kapasiteettikorvausta siitä, että ne pitävät laitoksensa markkinoilla sähköntuotannon kannattamattomuudesta huolimatta. Kapasiteettimaksujärjestelmän luominen olisikin yksi mahdollinen tapa pysyvästi leikata markkinan hintahuippuja, mutta sellaista ei enää ehdi täksi talveksi luoda.<br /></p><p>Jo nyt olemme tilanteessa, että Euroopassa kaasun hinta on ensi talvelle yli 300 €/MWh. Käytännössä on myös varmaa, että riittävän sähkön saannin turvaamiseksi kaasuvoimalaitoksia, myös hyötysuhteeltaa heikkoja sellaisia, tarvitaan riittävän sähkön saannin turvaamiseksi. Tästä seuraa, että ainakin alle 1000 euron hintakatot akuutisti pahentaisivat energiapulaa, koska ne todella ajaisivat osan tarvittavista voimaloista kannattamattomiksi. Tästä todisteena käyvät myös kuvan 1 kaltaiset Suomen sähkömarkkinoiden tuoreet kysyntä- ja tarjontakäyrät, joita voi ladata <a href="https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/data-downloads/aggregated-market-data/" target="_blank">Nord Poolista</a>.<br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgswHWvCI-l5ZmoiwnyWycvnWm2p9NLR667qrGW-HpWbmq0DMlcSfjKLXvOVgDZQxb4jfJF2gVmxFUPUueVpS3S__fyXgickwuuHvABhLGbbts5KpLdeIrlVw2JmrGd5a7H_jpzM_v8J01ZvvFRVb_yol9fbbwkPvLPEfD4bP5uoHyFdpzN94lYkdC2DA/s974/s%C3%A4hk%C3%B6n%20tarjousk%C3%A4yr%C3%A4%20FI%2029082022.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="446" data-original-width="974" height="184" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgswHWvCI-l5ZmoiwnyWycvnWm2p9NLR667qrGW-HpWbmq0DMlcSfjKLXvOVgDZQxb4jfJF2gVmxFUPUueVpS3S__fyXgickwuuHvABhLGbbts5KpLdeIrlVw2JmrGd5a7H_jpzM_v8J01ZvvFRVb_yol9fbbwkPvLPEfD4bP5uoHyFdpzN94lYkdC2DA/w400-h184/s%C3%A4hk%C3%B6n%20tarjousk%C3%A4yr%C3%A4%20FI%2029082022.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Sähkön kysyntä- ja tarjontakäyrät Suomessa 29.8.2022 klo 15-16 Suomen aikaa.<br /></td></tr></tbody></table><p></p><p>Kuvasta 1 voi nimittäin todeta, että jopa Suomessa markkinoiden kalleimman juuri nyt aktiivisen tuottajan tarjous oli vain vähän vajaa 800 €/MWh. Ja kun katsoo vastaavia käyriä Keski-Euroopassa, siellä näkee jonkin verran tuottajia myös 1000 ja 2000 euron välissä. Molemmissa myös näkee, että sähkön kuluttajapuolella on ainakin jonkin verran joustokapasiteettia, jonka aktivoituminen vaatii jopa tätäkin korkeampaa hintaa.</p><p>Jos nyt säätäisimme yksinkertaisesti vaikkapa 1000 euron hintakaton sähkölle, tämä tarkoittaisi, että tavallaan hukkaisimme osan tuottajien ja kuluttajien venymiskyvystä, mikä kuitenkin sähköpörssiin jätettyjen tarjouksien perusteella on olemassa.</p><h2 style="text-align: left;">Hintakattoehdotus</h2><p style="text-align: left;">Varmasti joku voisi tehdä syvällisemmänkin analyysin, mutta minun johtopäätökseni sähkön kysyntä- ja tarjontakäyristä on, että mielekäs sähkön hintakatto voisi löytyä tämänkin kriisin keskellä 1000 euron ja 3000 euron välistä. Mitä alemmas se halutaan asettaa, sitä suuremmaksi nousee mahdollisuus, että katon asettaminen itse asiassa pahentaa energiapulaa. Alarajan läheisyydessä tultaisiin myös sellaisiin ongelmiin, että osa jo voimassa olevista johdannaissopimuksista saattaa olla solmittu tämän tason ylittäviin hintoihin, mistä seuraisi vaikeasti ratkaistavia oikeudenmukaisuuskysymyksiä.<br /></p><p style="text-align: left;">Poikkeuksellisessa tilanteessa hintakattoa voisi kuitenkin soveltaa epätavallisella tavalla, joka ehkäisee pahimmat edellisessä kappaleessa mainitut ongelmat. Jotta malli toimii, ensimmäisenä toimena valtioiden on yksinkertaisesti määrättävä voimalaitosten sulkemiset luvanvaraisiksi väliaikaisesti. Toisin sanottuna yhtään voimalaitosta ei saa sulkea ilman viranomaisharkintaa. Tämä voi kuulostaa hurjalta, mutta esimerkiksi Saksa ja <a href="https://www.reuters.com/article/ukraine-crisis-austria-idAFZ8N2V000C" target="_blank">Itävalta</a> ovat jo säätäneet vastaavia lakeja kaasuvarastojen suhteen, eli jos jokin yritys ei toimi viranomaisten määräysten mukaisesti kaasuvarastojen täyttämisessä, maiden viranomaiset ottavat varaston hallintaansa väliaikaisesti. Näin estetään laitosten poistuminen markkinalta sähköpulan keskellä, vaikka niiden omistaja ei syystä tai toisesta pystyisi ylläpitämään laitosten valmiutta.</p><p style="text-align: left;">Tämän jälkeen voimalaitosten omistajat tulisi velvoittaa antamaan laitoksistaan tuotantokustannustiedot viranomaisille ainakin kohtuullisella tarkkuudella, jos näin ei ole jo tehty. Tämä mahdollistaisi sen, että viranomaiset pystyisivät kussakin tilanteessa arvioimaan, onko laitos oikeutettu hintakaton ylittävältä osalta korvauksiin. Tällöin nimittäin voitaisiin sopia, että niille laitoksille, joiden kustannus on korkeintaan hintakaton verran, ei missään tilanteessa maksettaisi hintakattoa enempää. Jos kuitenkin joidenkin tuottajien kustannus ylittäisi hintakaton ja tällaistakin tuotantoa olisi pakko aktivoida, näille ja vain näille toimijoille korvattaisiin erikseen valtion toimesta hintakaton ylittävä osuus.<br /><br /></p><h2 style="text-align: left;">Käytännön esimerkki</h2><p style="text-align: left;">Oletetaan, että markkinoilla ovat seuraavat tuottajat.<br /></p><p style="text-align: left;">Voimalaitos A, 5000 MW, markkinatarjous 50 €/MWh</p><p style="text-align: left;">Voimalaitos B, 4000 MW, markkinatarjous 200 €/MWh</p><p style="text-align: left;">Voimalaitos C, 900 MW, markkinatarjous 500 €/MWh</p><p style="text-align: left;">Voimalaitos D, 50 MW, markkinatarjous 2500 €/MWh</p><p style="text-align: left;">Voimalaitos E, 50 MW, markkinatarjous 3000 €/MWh</p><p style="text-align: left;">Nykymalli: <br /></p><p style="text-align: left;">Jos kysyntä on 10 000 MW, sähkön hinta on 3000 €/MWh, ja kaikki tuottajat saavat tuon hinnan. Tämä on talousteorian pohjalta täysin oikeudenmukainen tapa asettaa hinta. Sähkön kokonaiskustannus on tuolle tunnille 10 000 * 3 000 = 30 miljoonaa<br /></p><p style="text-align: left;">Ehdotus:<br /></p><p style="text-align: left;">Asetetaan 1500 €/MWh hintakatto. Tämä on yhä sen verran korkea hintakatto, että kysyntä ei ihan kauheasti liikahda, eli oletetaan kysynnän olevan yhä 10 000 MW. Ensimmäiset 9900 MW saadaan hankittua hintakaton alittavalla hinnalla, mutta koska kysyntää ei vielä saatu täytettyä, hinta asetetaan hintakattoon. Loputkin voimalaitokset on aktivoitava, ja niille maksetaan erilliskorvaus, joka kattaa niiden rahavajeen. Nyt kokonaiskustannus on</p><p style="text-align: left;">10 000 * 1 500 + 50 * (2500-1500) + 50 * (3000 -1500) = 15,125 miljoonaa, josta 15 miljoonaa saadaan sähkön ostajilta, ja loput 125 000 tulee rahoittaa muulla tavoin, esimerkiksi verorahoilla. Käytännössä tämä malli myös toimii eräänlaisena "windfall-verona", koska se leikkaa hyvin edullisten tuottajien voittoja suhteessa tilanteeseen, jossa näin ei tehdä. Yleisesti olen sitä mieltä, että windfall-vero on kauhea idea, mutta minusta tässä tilanteessa jokin suurimpia voittoja leikkaava mekanismi lienee poliittinen välttämättömyys.<br /></p><p style="text-align: left;">Jos kuitenkin esimerkissä asetetaan hintakatto esimerkiksi 150 euroon, siirrytään jo tilanteeseen, jossa valtio maksaa lähes kaiken sähkön, ja sitä paitsi noin matala katto nostaisi jo kulutustakin verrattuna normaalitilanteeseen. Todellisuudessa tilanne on tietysti aika paljon monimutkaisempi, kun tuottajia on valtavasti enemmän, mutta kohtuullisella työllä on varmasti löydettävissä sellainen hintaraja, että valtion osuus kustannuksista pysyy kohtuullisena.<br /></p><h2 style="text-align: left;">Miksi ehdotan näin "hölmöä" mallia?</h2><p style="text-align: left;">Yksinkertaisesti siksi, että pelkään muiden mahdollisesti esitettävien mallien olevan vielä hölmömpiä. Jotkin maat haluaisivat esimerkiksi irrottaa polttoainehinnat sähkön markkinahinnoista tukemalla voimalaitosten polttoainekustannuksia, ja juuri tällainen malli on käytössä Espanjassa ja Portugalissa. Näissä maissa nimittäin "leikitään", että kaasun kustannus voimalaitoksille on juuri nyt 40 €/MWh, vaikka markkinahinta Espanjassakin on yli 200 €/MWh. Tämä tehdään niin, että valtiot tukevat polttoaineostoja niin paljon, että sisäänostokustannus pysyy tuossa mainitussa 40 eurossa.</p><p style="text-align: left;">Tästä seuraa, että Espanjassa todella tehottomat ja huonotkin kaasuvoimalat käyvät yötä päivää ja vievät sähköään esimerkiksi Ranskaan, jossa tällaista leikkiä ei harrasteta. Samaan aikaan Ranskassa tai Saksassa paljon espanjalaisia voimaloita paremmat ja kaasua säästävämmät voimalat pysyvät kiinni, eli toimenpide suoraan lisää kaasun kulutusta. Toimenpide myös voimakkaasti vähentää espanjalaisten kuluttajien kiinnostusta energiansäästöön, koska sähkö on valtion tukien vuoksi moninkertaisesti halvempaa kuin sen todellinen tuotantokustannus. Kaiken huipuksi tämän kustannus valtioille on kymmeniä tai jopa satoja miljoonia per päivä. Näin hintakattoa ei ainakaan pidä tehdä.<br /></p>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-63259121902161029552022-08-11T09:52:00.005+02:002022-08-11T09:54:28.905+02:00Pikakommentit sähkön hintaa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin<p>Facebookin Uusi energiapolitiikka -ryhmässä on jo muutaman päivän ajan kehitelty hyviä ja huonoja toimenpiteitä Suomeakin uhkaavaan energiakriisiin, ja siellä itsekin osallistuin keskusteluun aktiivisesti. Nyt myös puolueilta on kysytty keinoja Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12569063" target="_blank">artikkelissa</a>. <br /><br />Kirjoitin noihin lyhyen kommentin siitä, millaisilta eri puolueiden toimenpide-ehdotukset minusta vaikuttavat. Tämä kirjoitus on tarkoituksellisesti pikakommentti, koska en pysty kirjoittamaan joka toimenpiteestä kovin pitkästi.<br /></p><div dir="auto" style="text-align: start;">Olen tyytyväinen siitä, että aika moni puolue on tajunnut, että sähkön hintakatto
ilman kansainvälistä sopimusta on tosiaan katastrofi, ja johtaa aika
varmaan sähköpulaan sen sijaan että ehkäisisi sitä. Hintakatto + kansainvälinen sopimus hintakatosta +
kapasiteettimaksut tuottajille on mahdollinen järjestelmä, mutta
lainsäädäntö ei ehdi ensi talveksi. Jos nimittäin asetetaan sellainen hintakatto, joka alittaa monien toimijoiden tuotantokustannukset, niin silloin voimalaitokset tietysti suljetaan, jos ei niille makseta esimerkiksi kapasiteettimaksun tyylistä korvausta muutoin kannattamattomasta varallaolosta.<br /></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;"><br />Väliaikainen arvonlisäveron ja/tai sähköveron alennus olisivat vastaantuloja kuluttajille, mutta eivät tietysti ratkaise tai edes helpota kriisiä muuten kuin kuluttajien kukkarossa. Moni muu Euroopan maa on jo näitä käyttänyt, ja osin siksi ehdotin itse tällaisten toimien valmistelua jo viime keväänä.<br /></div></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;"><br />Energiansäästötoimet
ovat vähintäänkin tarpeellisia ja kannatettavia, kysymysmerkiksi jää, paljonko ehditään
tehdä ennen talvea ilman pakkotoimia. Kynnys pakkotoimiin lienee korkea, mutta minusta voisi oikeasti miettiä, voisiko esimerkiksi julkisten tilojen lämmitystä vähentää tai vaikkapa uimahallien/kylpylöiden talviaukioloa vähentää. Aika paljosta jouduttiin tinkimään viime sodassakin, ja nykyään meillä olisi paljon enemmän, mistä vähentää ilman suuria pysyviä haittoja. <br /><br />SDP:n ehdottama tehoreservin käyttö osana normaalia sähköntuotantoa on mielenkiintoinen. Juuri
nythän Suomessa ei ole tehoreserviä lainkaan, mutta kilpailutus on menossa ensi
kaudesta, joka siis alkaa talven alla. On totta, että näiden voimaloiden, jotka todennäköisimmin toimivat hiilellä tai kaasulla, vapauttaminen normaaliin käyttöön voisi leikata korkeimpia hintoja jonkin verran. Tämä on kyllä EU:n tehoreserviä koskevien säännösten ja myös juuri uusitun kansallisen lainsäädännön vastaista, sillä tehoreserviä on tarkoitus käyttää vasta sitten, kun sähkön tehopula on todella käsillä. </div><div dir="auto" style="text-align: start;"> </div><div dir="auto" style="text-align: start;">Tässä tilanteessa, kun Saksakin on jo käytännössä valjastanut reservejä tuotantoon kaasupulan uhatessa laki ei ehkä käy ylitsepääsemättömästä ongelmasta, mutta sitten
reservit on syöty jo etukäteen. Tämä siis kasvattaa riskejä, jos
talvella tulee voimalaitos- tai siirto-ongelmia, joita varten tehoreservi on olemassa. Toisaalta aika monta talvea nyt on menty peräkkäin ilman tehoreservin tarvetta, mutta silti tehoreservin käyttö normaalisti markkinalla on siis jonkinlaista riskipeliä.<br /><br />Sinänsä tehoreservin käytön idea on sukua omalle ajatukselleni sähkön ja lämmön <a href="http://rikumerikoski.blogspot.com/2022/07/sahkon-hintakatolla-ei-energiakriisia.html" target="_blank">yhteistuotannon verojen alentamisesta.</a> Tehoreservin vapautuksella aktivoidaan voimalaitoksia, jotka ovat käyttökuntoisia, mutta normaalisti markkinan ulkopuolella. Yhteistuotannon verojen alennuksella kannustetaan lisätuotantoon sellaisilla voimalaitoksilla, jotka ovat vielä mukana markkinoilla, mutta usein jättävät tuottamatta sähköä kannattavuuden puutteen vuoksi. Molemmat siis lisäävät Suomen rajojen sisällä tapahtuvaa sähköntuotantoa. Siitä en ole yllättynyt, että yksikään puolue ei mainitse yhteistuotannon verojen alentamista, koska asian ymmärtäminen edellyttäisi sitä, että on joskus joutunut energiayhtiössä pohtimaan eri tuotantomuotojen hetkellistä kannattavuustasoa. Tällaisia poliitikkoja ei taida juuri olla.<br /><br /></div></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;">Vasemmistoliitto puolestaan
on ymmärtänyt Norjan mallin ihan väärin tai ainakaan se ei ole kovin
vasemmistolainen. Norjan mallissa valtio maksaa 80 % kotitalouksien sähkölaskuista 70 €/MWh ylittävältä osalta aina 5000 kWh kuukausikulutukseen asti. Käytännössä tässä jaetaan rutkasti veronmaksajien rahaa valtavien omakotitalojen ja uima-altaiden lämmitykseen, ja pienituloiset saavat vain pieniä summia. Kaiken huipuksi sellaiset kuluttajat, jotka ovat kunnolla varautuneet riskeihin, eli ottaneet kiinteähintaisen sopimuksen, voivat jopa tienata kuluttamalla sähköä, koska valtion maksama korvaus voi ylittää sähkölaskun. Tällaisessa tilanteessa kuluttajalla on itse asiassa kannuste käyttää enemmän sähköä aina 5000 kWh rajaan asti, koska sillä ansaitsee rahaa. Norjan ratkaisulla kriisi siis vain pahenee. Lisäksi ratkaisu on huiman kallis verrattuna esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentamiseen, sillä Norjan valtiolta menee tähän monta miljardia euroa vuodessa. Alemmalla kulutusrajalla, matalammalla korvausprosentilla ja korkeammalla hintarajalla malliin voisi saada jotain järkeä, mutta sen jälkeen se on jotain ihan muuta kuin Norjan malli.<br /><br /></div></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;">Perussuomalaisten
käsitys päästökaupan vaikutuksesta sähkön hintaan on absurdi. Ensi
talven hintoihin päästökaupan vaikutus Pohjoismaissa lienee muutaman kympin megawattitunnilta eli jokusen sentin kilowattitunnilta. Tämä on ehkä 10-20
% sähköenergian hinnasta, eli kuluttajan kokonaislaskusta vielä vähemmän ja siihen
liittyvien sääntöjen muuttaminen talveen mennessä on vaikeaa. Ehdotus
ei ole mahdoton, mutta sen vaikutus on raskaasti yliarvioitu. </div><div dir="auto" style="text-align: start;"> </div><div dir="auto" style="text-align: start;">Sinänsä jos energiamarkkinoiden tilanne olisi sellainen, että fossiiliset polttoaineet ovat halpoja ja niitä on runsaasti saatavilla, ehdotus voisi toimia hyvin. Valitettavasti tilanne on nyt sellainen, että fossiiliset polttoaineet ovat kalliita, ja jos koko Eurooppa pysäyttäisi päästökaupan, niiden kysyntä lisääntyisi ja hinta nousisi vielä enemmän. Tässä tilanteessa koko EU:n päästökaupan pysäyttäminen siis vähentäisi EU:n ja jäsenvaltioiden tuloja ja lisäisi fossiilituottajien tuloja ratkaisematta kustannuskriisiä lainkaan, joten ei tätä voi oikein kannattaa. <br /></div></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;"><br />Turvetuotannon
alasajo on jo pysäytetty, mutta sähkön kanssa tällä on aika vähän
tekemistä, kun turpeella ei ole aikoihin tuotettu suuria määriä sähköä. Jos nyt jossain on turvesuo, jonne luvan antaminen helpottaisi paikallista lämmöntuotantoa jo ensi talvena, niin se voidaan ihan hyvin tehdä, mutta tosiaan sähköntuotantoa tämä ei mainittavasti lisää.<br /><br /></div></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;">Ydinvoiman lupa-asioiden nopeuttaminen on hyvä idea, mutta ei tietysti auta vielä tähän hätään yhtään. Se on kyllä totta, että jos Ruotsi ei olisi tehnyt enimmäkseen ydinvoimakielteistä politiikkaa koko 2000-luvun, meidän ja myös ruotsalaisten sähkön hintamme olisivat nyt paljon alhaisemmat, mutta tätä emme enää voi kauheasti muuttaa.<br /> <br /></div></div><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle"><div dir="auto" style="text-align: start;">Harkimo
sekoilee erikoisesti alv-lausunnossaan. Ei ole loogista sanoa, että
sähkön hinta määräytyy kansainvälisesti, mutta väittää, että vain spekulantit
hyötyvät Suomen alv-muutoksesta. Markkinoilla ei ole juurikaan tällaisia
spekulantteja, sillä useimmat sähkönmyyjät ovat kuntaomisteisia, eivätkä
voi ryhtyä koviin villeihin peleihin markkinoilla. Sähkön siirtoyhtiöt taas ovat luonteltaan erittäin vakaita, eivätkä ne edes oikein voi spekuloida millään, joten siltä osin alv-alennus ei mitenkään voi päätyä "spekulanteille". <br /><br />Harkimo ei tunnu oikein ymmärtävän, että esimerkiksi sähkön spot-sopimuksen laskutusperuste on spot-hinta + marginaali + alv. Jos alv muuttuu, myös myyntihinta muuttuu. Sähkölaskuissa myös tyypillisesti erotellaan veron osuus, ja sähköyhtiö, joka käyttää laskuissaan väärää veroprosenttia omaksi edukseen jäisi kiinni alta aikayksikön. Sinänsä Harkimon idea "kohdistetuista tukitoimista" on ihan järkevä, mutta maininta kaipaisi aika paljon tarkempaa määrittelyä.<br /><br />Tässä nopeat kommenttini. Täsmennän mielelläni, jos kysymyksiä on.<br /></div></div>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-33637491529333776132022-07-28T08:43:00.003+02:002022-07-28T09:06:34.131+02:00Sähkön hintakatolla ei energiakriisiä ratkaista<p> <!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="true"
DefSemiHidden="true" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="267">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="59" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri","sans-serif";
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->A-studiossa 27.7. tutkija Matti Liski esitti haastateltujen
poliitikoiden tukemana, että Fingridin ja viranomaisten pitäisi väliaikaisesti
laskea sähkömarkkinoiden hintakattoa. Ohjelmassa myös väitettiin, että
Energiateollisuus vastustaisi tällaisia toimia, koska se haluaa tehdä korkeilla
hinnoilla suuria voittoja. Taustalla lienee ajatusvirhe, jonka mukaan Energiateollisuus edustaisi vain sähkön tuottajia,
vaikka todellisuudessa suurin osa järjestön jäsenistä on aktiivisia markkinan
molemmilla puolilla, eli sekä sähkön myyjinä että tuottajina.
</p><p class="MsoNormal">Väite on itse asiassa todella merkillinen lähihistorian valossa, koska meillä
on tuore tapaus <a href="https://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/kilpailu-javalvonta-asiat/maoh12022.html" target="_blank">markkinaoikeudesta</a>. Kantaverkkoyhtiö Fingrid nimittäin esitti myös
Energiateollisuuden tukemana, että Suomessa pitäisi käyttää
säätösähkömarkkinoilla muiden Pohjoismaiden tavoin 5 000 €/MWh hintakattoa
ainakin siihen asti, kun muut maat ovat valmiita muutokseen. Mutta Suomen
toimivaltainen viranomainen eli Energiavirasto ei tätä hyväksynyt, vaan vaati
paljon korkeampaa hintakattoa EU-lainsäädäntöön vedoten. EU:n energiavirasto
ACER vaati jopa vielä alkuvuoteen asti, että tämä hintakatto pitäisi myöhemmin asettaa
jopa 99 999 €/MWh tasoon. Hiljattain se tosin väliaikaisesti kohtuullisti
tätä. Vaikka tämä keskustelu ei suoraan koskekaan Liskin ehdottamaa
tukkumarkkinoiden hintakattoa, sillä puolella keskustelu on ollut pitkälti
samanlaista.</p>
<p class="MsoNormal">Tilanne on ihan oikeasti se, että viranomaiset ajavat EU:ssa
ja Suomessa härkäpäisesti hillittömän korkeita sähkön hintakattoja, joita itse
toimiala vastustaa niiden aiheuttamien kohtuuttomien riskien vuoksi. Näyttää
siltä, että ala itse ymmärtää tilannetta ja yleistä mielipidettä paljon
paremmin kuin viranomaiset. Tässä olisi poliitikoille tuhannen taalan paikka
ohjeistaa viranomaisia uusiksi.</p>
<p class="MsoNormal">Mitä meneillään olevaan energiakriisiin tulee,
hintakattokeskustelusta on kuitenkin siihen hyvin vähän apua. Jotta hintakatto
toimii oikein, sen pitää olla riittävän korkea, jotta se ei tukahduta
tuottajien tuotantohalua, ja toisaalta riittävän matala, että se ei
poikkeustilanteissa aja terveitä firmoja nurin. Nykyisellään tämä kriteeri
täyttyy kohtuullisesti. Sähkön tukkumarkkinoiden maksimihinta Pohjoismaissa ja
suurimmassa osassa EU:ta on tällä hetkellä 4 000 €/MWh, ja sitä itse
asiassa nostettiin toukokuussa tuhannella eurolla, kun hinta oli eräillä
Keski-Euroopan markkinoilla käynyt toistuvasti vanhan hintarajan läheisyydessä.
Säätösähkömarkkinoiden hintakatto taas nousee viranomaisten pakottamana 5 000
eurosta 10 000 euroon marraskuussa. Jälkimmäinen hinta on minusta jo
kohtuullisuuden rajoilla, mutta onneksi sen vaikutus kuluttajahintoihin on
pieni.</p>
<p class="MsoNormal">Sähkön hinta käy varsin harvoin noiden rajojen lähellä,
joten keskimääräisiin kuluttajahintoihin niiden muuttaminen ei juuri
vaikuttaisi. Vaikka molemmat mainitut rajat laskisivat tuhanteen euroon, tämä
tuskin sanottavasti vaikuttaisi kuluttajien saamiin hintatarjouksiin Suomessa. Jotkut
poliitikot haluaisivat kuitenkin laskea rajaa vielä paljon alemmas. Tässä
törmätään kuitenkin yleiseen tiukan hintasäännöstelyn ongelmaan. Nykyisillä
polttoaineiden hinnoilla on kiistaton tosiasia, että Suomessa ja lähialueilla
on paljon voimalaitoksia, joiden tuotantokustannus on useita satoja euroja
megawattitunnilta. Samoin voimme toteutuneista hinnoista ja volyymeistä
päätellä, että markkinoilla on kulutusjoustoa, jonka aktivoituminen edellyttää
jopa nelinumeroista hintaa.</p>
<p class="MsoNormal">Jos nyt asettaisimme sähkölle niin matalan hintakaton, että
se alittaa tällaisten toimijoiden kustannukset, näiden toimijoiden kiinnostus
toimintaansa päättyy. Voimalaitos voi esimerkiksi jättää polttoaineet ostamatta
ja lomauttaa henkilökuntansa. Tällainen paniikissa asetettu hintakatto ei siis
millään tavalla ratkaisisi uhkaavaa energiakriisiä, vaan itse asiassa lisäisi
energiapulan todennäköisyyttä. Venezuela on tyypillinen esimerkki näin
toimineesta valtiosta, sillä siellä monien perustuotteiden säännöstellyt hinnat
on asetettu niin alas, että kenenkään ei kannata valmistaa tai maahantuoda
näitä tuotteita. Lopputuloksena on vain se, että näitä tuotteita ei saa mistään
riittävästi, emmekä varmasti halua Euroopassa sähkön tai muunkaan energian
kanssa joutua samaan tilanteeseen.</p>
<p class="MsoNormal">Jos siis energian hinnannousua halutaan kompensoida
kuluttajille jotenkin, keinon on oltava jotain muuta kuin myyjiä velvoittava
hintakatto. Minä en voi kannattaa yleistä fossiilisten polttoaineiden verojen
alentamista, koska tämä vain lisäisi niiden kysyntää ja tukisi näin Venäjän
sotakassaa vähintään epäsuorasti. Jos kuitenkin jotain on tehtävä, ehdotan yhä jo
viime keväänä kannattamaani sähkön arvonlisäveron väliaikaista alentamista. Sähköä
ei enää Venäjältä tuoda, joten tämä ei Venäjää tue. Se ei tietenkään ratkaise
tilannetta, mutta olisi hallitukselta edes jonkinlainen vastaantulo
kuluttajille. Monet EU-maat ovat tämän tyyppisiä toimia jo tehneetkin, ja tämä
on EU:n jo ennalta sallimien toimenpiteiden listalla, joten se voitaisiin saada
voimaan nopeasti.</p>
<p class="MsoNormal">Toisena mahdollisena toimenpiteenä pitäisin sähkön ja lämmön
yhteistuotannon verojen poistamista tai laskemista ensi talveksi. Tämä laskisi
suoraan suomalaisten kaukolämmön hintaa ja tekisi myös energiatehokkaasta yhteistuotannosta
selvästi kannattavimman vaihtoehdon. Samalla tämä lisäisi suomalaista
sähköntuotantoa ensi talvena, jolloin sähkön tuotannosta pelätään tulevan
pulaa. </p>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="true"
DefSemiHidden="true" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="267">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="59" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri","sans-serif";
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<p class="MsoNormal">Nykyisellä polttoainehintojen ja verojen yhdistelmällä on
nimittäin mahdollista, että Suomeen kannattaa mieluummin tuoda saastuttavaa
lauhdesähköä esimerkiksi Virosta sen sijaan, että käyttäisi
yhteistuotantolaitoksia Suomessa. On totta, että ratkaisu lisäisi päästöjä ja
fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suomen rajojen sisällä, mutta Euroopan
kokonaispäästöjä tämä voisi jopa laskea. Kotimaisten polttoaineiden käyttöä
tämä puolestaan ei vähentäisi, koska juuri tänä talvena ne ovat joka
tapauksessa halvempia kuin tuontipolttoaineet veroista riippumatta.<br /><br />Ei näilläkään tietysti energiakriisiä ratkaista, mutta näillä toimenpiteillä on sentään haittoja lähinnä vain valtion verotuloille, ja jälkimmäinen sentään turvaisi sähkön saatavuutta Suomessa. Esimerkiksi Norjan tapa maksaa väliaikaisesti suuri osa ihmisten sähkölaskuista tuhoaa ihmisten kannusteet säästää energiaa ja maksaa valtiolle monta miljardia euroa vuodessa. Sitä paitsi se suoraan lisää paikallisen sähköpulan todennäköisyyttä ensi talvena.<br /></p>
<p></p>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-14121361530131071322021-05-09T13:41:00.001+02:002021-05-09T13:41:54.761+02:00Hiilen sidonta ei riitä ilmastonmuutoksen torjunnassa<p style="margin-bottom: 0.08in;">Matti Pirhonen väittää Pirkkalaisessa (3.3.)
hiilen sidonnan roolia keskeiseksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.
Hiilen sidonnan lisäämistä tarvitaan, ja Pirhonen kuvaa tätä
prosessia hyvin, mutta yksinään se ei riitä. Ihmistoiminnan
kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 55 miljardia tonnia
hiilidioksidia vuosittain. IPCC:n maankäyttöä käsittelevän
vuoden 2019 raportin mukaan ei ole mahdollista tehostaa hiilen
sidontaa läheskään näin paljon.<br /><br />Ongelmana on, että emme
voi aloittaa suuria maailmanlaajuisia metsitysohjelmia tai muuttaa
valtavaa määrää peltoja hiilivarastoiksi, sillä tämä
vaarantaisi ruuan riittävyyden. Samalla olisimme vaarassa tuhota
arvokkaita elinympäristöjä, sillä metsättömillä alueilla on
omanlaistaan arvokasta luontoa. Siksi maankäytön muutoksilla ei
voida IPCC:n mukaan sitoa edes maksimissaan kuin 20 % nykypäästöistä,
ja todellinen luku on luultavasti paljon pienempi. Esimerkiksi
ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvät tulvat ja metsäpalot voivat
nopeasti mitätöidä vuosikymmentenkin työn hiilen sidonnan
lisäämiseksi.
</p>
<p style="margin-bottom: 0.08in;">Jos maailman ilmastontutkijoiden näkemyksiä
kokoavat raportit tiivistetään yhdeksi ydinviestiksi, tämä viesti
on yksinkertainen: Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on
vähennettävä rajusti, jotta maapallomme ilmasto ei muutu liikaa.
Tämän vuoksi on käsittämätöntä, että Pirhonen väheksyy
sähköautoilua ja lihan syönnin vähentämistä
päästövähennyskeinoina.</p>
<p style="margin-bottom: 0.08in;">15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy
liikenteessä, ja henkilöautot tuottavat noin puolet tästä. Meillä
ei ole varaa olla vähentämättä näitä päästöjä. Pirhosen
väite sähköautoilusta muoti-ilmiönä ei edes ole totta, sillä
seuraan liikenteen kehitystä työkseni. Esimerkiksi Volkswagen
ilmoitti juuri sijoittavansa kymmeniä miljardeja euroja sähköautojen
tuotantoon ja odottaa sähköautojen vastaavan 70 % myynnistään
Euroopassa vuonna 2030. Monet muut autonvalmistajat ovat ilmoittaneet
vastaavista toimista. Tällaisia päätöksiä ei tehdä
muoti-ilmiöiden vuoksi.
</p>
<p style="margin-bottom: 0.08in;">Toinen kestämätön Pirhosen väite koskee lihan
syönnin vähentämistä. Luonnonystävänä Pirhosen tulisi tietää,
että eläinten kasvatus ruuaksi on suuri ympäristöongelma. Karjan
kasvatus on nimittäin suuri syy metsien tuhoamiselle eli hiilen
sidonnan vähentämiselle ympäri maailman. Lisäksi YK:n
elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan eläinten kasvatus
aiheuttaa lähes 20 % kasvihuonekaasupäästöistä, kun huomioidaan
nautojen ja muiden märehtijöiden tuottama metaani ja eläinten
ravinnon tuotantoon tarvittavien lannoitteiden vapauttama
dityppioksidi. Molemmat mainitut aineet ovat voimakkaita
kasvihuonekaasuja.
</p>
<p style="margin-bottom: 0.08in;">IPCC:n arvioiden mukaan kasvipitoisempi ruokavalio
voisikin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 15 %. Terveys-
ja ilmastohyödyistä huolimatta näin suuren luvun saavuttaminen ei
ole todennäköistä, mutta tämä on samaa luokkaa kuin Pirhosen
esittämän hiilen sidonnan tehostamisen kokonaispotentiaali. Sitä
paitsi 2/3 Suomen nuorista aikuisista kannattaa lihansyönnin
vähentämistä jo nyt. Kestävä kulutustaso ei edellytä ketään
ryhtymään täysin kasvissyöjäksi, mutta ei ole hyvää syytä
väheksyä ruokavalion muutosten potentiaalia ilmastonmuutoksen
torjunnassa.
<br /><br /><i>Mielipidekirjoitus on julkaistu Pirkkalaisessa 31.3.</i><br /></p>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-2038480937248517012020-02-10T22:53:00.002+02:002020-02-11T10:52:23.257+02:00Miksi saksalainen kuluttaja ei lämmitä edes ilmaisella sähköllä?Tänään maanantaina 10.2.2020 tapahtui jotain historiallista. Sähkön <a href="https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/ALL1/Hourly/?view=table">markkinahinnat</a> putosivat nollan alapuolelle myös Suomessa, ja tämä tilanne kesti neljä tuntia. Sinänsä alimmillaan -0,2 €/MWh (= -0,02 c/kWh) tuntihinnat eivät dramaattisesti poikkea jo muutaman kerran aikaisemmin koetuista noin 0,1 €/MWh hinnoista, mutta nollarajan puhkaiseminen on vakava oire sähkömarkkinoita vaivaavasta taudista. Valtiot ovat sääntelyllä ja verotuksella luoneet sellaiset sähkömarkkinat, jossa hyvin vähäpäästöistä sähköenergiaa ei aina kannata käyttää edes ilmaiseksi.<br />
<br />
Negatiivisten hintojen ongelmalle on monta syytä, mutta niistä tärkein on erityisesti Saksassa ja Tanskassa harjoitettu holtiton uusiutuvan sähköntuotannon tukipolitiikka. Ilman sitä tuskin olisimme vielä pitkään aikaan nähneet Suomessa negatiivisia sähkön hintoja. Vuonna 2017 uusiutuvien tuotantomuotojen kokonaistukisumma oli Saksassa 26 miljardia euroa, ja siitä 8,5 miljardia meni tuulivoimalle. Kaikista hulluinta tässä on se, että suurinta osaa tuotannosta tuetaan täysin riippumatta markkinahinnoista. Vasta vuodesta 2016 lähtien rakennetut laitokset kärsivät Saksassa edes <a href="https://www.auroraer.com/insight/negative-power-prices-impact-revenue-of-german-renewables/">jonkin verran</a> negatiivisista markkinahinnoista, ja yli 75 % olemassa olevasta kapasiteetista rakennettiin sitä ennen. Niinpä Saksassa ja Tanskassa sähkön hinnat ovat jo aiemmin olleet useasti negatiivisia, ja tänään ne olivat nollan alapuolella kuusi tuntia peräkkäin. Vahva tuonti Saksasta ja Tanskasta yön tunneilla olikin erittäin merkittävä tekijä siinä, että hinnat Suomessa ja Ruotsissa vajosivat nollan alapuolelle.<br />
<br />
Saksan tuettua tuulituotantoa oli vuoden 2017 tilastojen mukaan noin 104 TWh, joten keskimäärin tuo Saksan 8,5 miljardin euron tuki tuulisähkölle oli 82 €/MWh. Tämä ei ole ihme, sillä uusille maatuulivoimaloille on myös viime vuosina maksettu ensimmäisen viiden vuoden osalta Saksassa noin 80 €/MWh <a href="https://www.netztransparenz.de/EEG/Verguetungs-und-Umlagekategorien">syöttötariffia</a>, ja sen jälkeen tariffit jatkuvat jonkin verran pienemmällä tasolla siten, että yhteensä niitä maksetaan kullekin voimalalle 20 vuoden
ajan. Jo rakennetun merituulivoiman tuet ovat vielä paljon maatuulivoimaa korkeammat,
mikä nostaa keskiarvoa entisestään. Näihin lukuihin voi tutustua tarkemmin Bundesnetzagenturin <a href="https://www.bundesnetzagentur.de/DE/Sachgebiete/ElektrizitaetundGas/Unternehmen_Institutionen/ErneuerbareEnergien/ZahlenDatenInformationen/zahlenunddaten-node.html">tilastoista</a>. <br />
<br />
Maalle rakennetun tuulivoiman tuen keskiarvoksi voidaan laskea 66 €/MWh ja merituulivoiman tuen keskiarvoksi 159 €/MWh. Kahden viime vuoden aikana maatuulta on rakennettu <a href="https://www.cleanenergywire.org/factsheets/german-onshore-wind-power-output-business-and-perspectives">melko vähän</a>, ja merituulen kapasiteetti on lisääntynyt noin 2 000 MW, joten keskiarvotuki ei ole suuresti muuttunut. Tänään Saksan tuulivoiman tuotannon keskiarvon odotetaan olevan yli 40 000 MWh/h eli vuorokauden aikana tuulivoimalla tuotettaneen lähes 1 000 000 MWh sähköä. Tästä tuotannosta Saksa maksanee tuulivoiman syöttötariffia noin 80 miljoonaa euroa. Sen päälle tietysti maksetaan myös aurinko- ja biovoiman tariffeja, mutta ne jäävät tuulisena talvipäivänä selvästi pienemmiksi.<br />
<br />
Paljonko tuo 80 miljoonaa euroa sitten on? Paljon. Saksassa sähkön keskihinta on tänään maanantaina 8 €/MWh, ja vuorokauden kokonaiskulutus on noin 1 500 000 MWh. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että sähköä kuluu enemmän päiväaikaan, jolloin sähkö on hieman kalliimpaa, koko maassa kulutetun sähkön markkina-arvo 10. helmikuuta on noin 15 miljoonaa euroa. Koska tuulivoiman tuotanto on aika tasaista ympäri vuorokauden, sen 1 000 000 MWh:n osuuden markkina-arvoksi jää noin 8 miljoonaa euroa. Kaikki nämä luvut on laskettu <a href="https://www.eex-transparency.com/power/de/production/usage/">EEX:n</a> ja <a href="https://transparency.entsoe.eu/load-domain/r2/totalLoadR2/show">Entso-E:n</a> sivustojen datan avulla. Tätä kannattaa miettiä vielä hetki:<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Saksalaiset sähkönkäyttäjät maksavat tänään 80 miljoonaa euroa tukea, jotta markkinalle saataisiin tuulivoimaa, jonka markkina-arvo on 8 miljoonaa euroa. Kaiken maassa päivän aikana kulutetun sähkön markkina-arvo on 15 M€.</span><br />
<br />
On aika selvää, että tällaisella tukemisella saadaan sähkömarkkina aivan sekaisin. Saksassa on hyvin vaikea enää tehdä puhtaasti markkinaehtoisia investointeja mihinkään tuotantomuotoon, koska tuet ovat valtavan suuria suhteessa sähkön markkina-arvoon. Tämä yksi päivä on tietysti ääriesimerkki, mutta myös vuositasolla Saksan uusiutuvan sähkön tuet yhteensä ovat aika lailla yhtä suuret kuin maan kaiken sähkön markkina-arvo. Tanska tekee aivan samaa, mutta pienempänä valtiona pienemmässä mittakaavassa.<br />
<br />
Me toimimme Saksan ja Tanskan kanssa käytännössä samoilla sähkömarkkinoilla. Sähköä siirtyy välillä etelään ja välillä pohjoiseen siitä riippuen, missä sähkön markkinahinta on korkeampi, joten sillä mitä Saksassa tapahtuu, on suuri vaikutus myös meidän sähkömarkkinoihimme.<br />
<br />
<h3>
Mikä tässä sitten on ongelma?</h3>
<br />
Ensimmäinen ongelma on luonnollisesti se, että tällaisen tukemisen rinnalla markkinaehtoiset investoinnit eivät kannata. Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin uusiutuvan sähkön sertifikaattijärjestelmää ja Suomen tuulivoiman tukia voidaan perustella sillä, että ilman niitä tänne ei olisi voinut syntyä kovin paljon uutta tuotantoa yhtä nopeasti, koska Saksan ja Tanskan avokätisesti tuettu sähkö esti luonnollisen investointisignaalin syntymisen. Toisaalta tämä ei välttämättä ole kaikkien mielestä ongelma, jos päätavoite on vain uusiutuvien lisääminen, mutta minusta päätavoitteen tulisi olla päästöjen vähentäminen.<br />
<br />
Siihen liittyy toinen, pitkällä aikavälillä merkittävämpi ongelma. Koko sähkön verotusjärjestelmämme on nimittäin täysin sopimaton tähän uuteen aikaan, jossa sähkön hinta on välillä jopa negatiivinen. Me verotamme edelleen sähkön käyttöä jokaisena ajanhetkenä aivan samalla lailla, riippumatta siitä, että välillä sähkö on markkinoilla ilmaista ja käytännössä päästötöntä ja välillä taas huomattavasti saastuttavampaa ja kalliimpaa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tämä on monin tavoin järjetöntä, ja Saksa on tämän typerän politiikan huipentuma. Uusiutuvan energian tuet on nimittäin rahoitettu Saksassa nostamalla sähkön käytön veroja ja veroluonteisia maksuja sähkön pienkuluttajille. Tämän takia sähkön keskimääräinen kokonaishinta saksalaiselle pienkuluttajalle on noin 30 c/kWh eli 300 €/MWh. Kuvassa 1 käydään läpi tuon hinnan koostumusta. Siitä näkee, että vain vähän yli 20 % tuosta hinnasta liittyy energian hintaan (Strombeschaffung). Noin neljännes koostuu siirrosta (Netzentgelte), mutta yli puolet hinnasta on veroja. Niistä ainoastaan arvonlisävero eli Mehrwertsteuer riippuu sähköenergian hinnasta edes osittain. Kuvan suurin veroluonteinen erä on uusiutuvien tukimaksu (EEG-Umlage), mutta mukana on myös varsinainen sähkövero (Stromsteuer) ja lukuisia muita erilaisia tukimaksuja.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtHf6APfD2od3dRr5U2_tfNyvJrunOqbekLXi-2lw0o7AbMXOHQm5JBCnF95Uw0EgCx6B0udpGp60V_VOXKLrTevNYlpflbx5IpLk83GxgY3gBQFQPXtH-opD4i6_DABUiB2myyauhgqOH/s1600/Saksan+energiahinnat_3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="289" data-original-width="524" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtHf6APfD2od3dRr5U2_tfNyvJrunOqbekLXi-2lw0o7AbMXOHQm5JBCnF95Uw0EgCx6B0udpGp60V_VOXKLrTevNYlpflbx5IpLk83GxgY3gBQFQPXtH-opD4i6_DABUiB2myyauhgqOH/s1600/Saksan+energiahinnat_3.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Saksalaisen kotitalouden sähkön hinnan muodostuminen. Lähde: Fraunhofer ISE, <a href="https://www.ise.fraunhofer.de/en/publications/studies/recent-facts-about-pv-in-germany.html">Recent facts about photovoltaics in Germany</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuvan avulla voi myös laskea, mitä sähkö maksaa saksalaiselle kotitaloudelle, jos sähköenergian hinta markkinoilla on 0 €/MWh. Siirron ja verojen jälkeen se on edelleen noin 200 €/MWh eli 20 c/kWh. Eikä tässä vielä kaikki, vaan tämä menee vielä hullummaksi: Saksa nimittäin verottaa maakaasua erittäin kevyesti. Maakaasun hinta berliiniläiselle kotitaloudelle kotiin toimitettuna on noin 6,2 c/kWh eli 62 €/MWh, kuten aina käyttökelpoinen <a href="https://www.energypriceindex.com/latest-update">Household Energy Price Index</a> kertoo. Tämä ansaitsee toisen keskeisen huomion:<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Vaikka saksalaiseen kotitalouteen myisi </span><span style="font-size: large;"><span style="font-size: large;"> ilmaiseksi </span>sähköenergiaa, ja sitä käytettäisiin lämpöpumpulla, jonka <a href="https://www.nilan.fi/energiansaasto/cop-vs-scop-hyotysuhteiden-erot/">COP-arvo</a> on 3, tämä lämmitysratkaisu olisi kotitaloudelle kalliimpi kuin lämmittäminen maakaasulla. </span><br />
<br />
Tämä näkyy selvästi saksalaisten asuntojen lämmitystavoissa, jotka on koottu kuvaan 2. Puolet asunnoista lämpiää kaasulla ja neljännes öljyllä (Heizöl). Lopusta yli puolet lämpiää kaukolämmöllä (Fernwärme), joka tuotetaan Saksassa pääosin kaasulla ja hiilellä. Sähkölämmityksen (Strom sekä Elektro-Wärmepumpen) kokonaisosuus jää alle 5 % tason. Eikä tässäkään vielä kaikki: uusien Saksaan rakennettavien asuntojen <a href="https://www.bdew.de/service/daten-und-grafiken/entwicklung-beheizungsstruktur-wohnungsneubau/">suosituin lämmitystapa</a> vuonna 2019 oli edelleen maakaasu, ja maakaasun osuus lämmityksestä on edelleen <a href="https://www.bdew.de/service/daten-und-grafiken/entwicklung-beheizungsstruktur-wohnungsbestand/">kasvavassa trendissä</a>, tosin lähinnä öljyn kustannuksella.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkOAh1iWrhHjiLUQ8dCGgfl_xHBWkOPlEgRTZQemJ_u4qy7Gn1I_j2USQ7W_UhEn7fkpCcMus3j8kKCCzfKx28if9c8r0tx6sZcgW-4qmD6BZtBydgR-LI5G_5SYCfEPOmsWirKRIZak5g/s1600/Saksan+lammitys_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="366" data-original-width="532" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkOAh1iWrhHjiLUQ8dCGgfl_xHBWkOPlEgRTZQemJ_u4qy7Gn1I_j2USQ7W_UhEn7fkpCcMus3j8kKCCzfKx28if9c8r0tx6sZcgW-4qmD6BZtBydgR-LI5G_5SYCfEPOmsWirKRIZak5g/s1600/Saksan+lammitys_2.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Saksalaisten asuntojen lämmitysmuodot. Lähde: <a href="https://www.bdew.de/service/daten-und-grafiken/beheizungsstruktur-wohnungsbestand-deutschland/">BDEW</a>.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Nyt on siis vuosi 2020 eikä lämmityksen dekarbonisaatiokehitys ole vielä edes alkanut Saksassa. Mikä vielä pahempaa: veroesimerkkini osoittaa, ettei saksalainen veropolitiikka edes kannusta siihen. Ei mikään ihme, että saksalaiselle kuluttajalle edes ilmainen sähkö ei kelpaa lämmitykseen, sillä nykyisen kaltainen verojärjestelmä ohjaa päästöjen kannalta aivan väärään suuntaan. Jos Saksa haluaisi edes yrittää lämmityssektorinsa dekarbonisaatiota, sen olisi laskettava sähkön kulutusveroja merkittävästi edes niiden hetkien ajaksi, kun sähköä on tarjolla ylen määrin. Toistaiseksi tähän suuntaan ei ole nähty vielä mitään konkreettisia toimenpiteitä, ja tämän vuoksi ennustan Saksan epäonnistuvan pahoin lämmityksen päästöjen vähentämisessä <span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11.0pt; line-height: 115%;">–</span> ja omissa päästövähennystavoitteissaan.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-27988219089212416732018-01-02T15:03:00.001+02:002018-01-02T15:03:14.984+02:00Alatason alkoholipoliittisia havaintoja Kuten varmasti useimmat ihmiset ovat kuulleet, uusi alkoholilaki hyväksyttiin loppuvuodesta 2017, ja sen välittömänä seurauksena tavallisissa ruokakaupoissa saa 1.1.2018 alkaen myydä hieman aikaisempaa vahvempia alkoholijuomia. Korkein sallittu alkoholipitoisuus nousi 4,7 tilavuusprosentista 5,5:een, ja nyt myös tislaamalla valmistetusta alkoholista tehtyjä juomasekoitteita saa myydä Alkon ulkopuolella. <br /><br />On varmasti aivan liian aikaista tehdä muutoksen vaikutuksista suuria johtopäätöksiä tässä vaiheessa, mutta kirjaan silti ensivaikutelmani ylös. Näkemykseni perustuu siihen, että kävin tänään tiistaina 2.1. kahdessa päivittäistavarakaupassa (keskikokoinen S-market ja pieni K-kauppa), eli se on luonnollisesti hyvin kapea. Olen kuitenkin kiinnostunut kuulemaan muidenkin ensikokemuksia.<br /><br />Ensimmäisenä huomiona voin todeta, että ainakaan toistaiseksi kaupat eivät näytä riehaantuneen muutoksista. A-olutta en edes löytänyt toisesta kaupasta lainkaan, ja Alkon suosituimman tuotteen eli sinisen lonkeron esillepano oli sekin vaatimatonta molemmissa. Itse asiassa en edes löytänyt sen hinnasta kertovaa lappua noin minuutin etsinnän jälkeen isommasta kaupasta, joten päätin ostaa yhden tölkin selvittääkseni asian.<br />
<br />
Tämän lisäksi havaitsin tuossa kaupassa muutamia uusia juomasekoitteita (ns. limuviinoja), mutta eipä niidenkään hyllyssä oloa mitenkään näyttävästi mainostettu. On mielenkiintoista nähdä, onko kyseessä vain kiireisestä muutosaikataulusta johtuva käytännöllinen valinta vai pysyvä linjaus. Keskioluet olivat kyllä näkyvästi esillä tarjous-tekstien kanssa, kuten ennenkin, mutta ainakaan toistaiseksi kaupoissa ei näkynyt A-oluen, limuviinojen ja lonkeron hintoja kissan kokoisin kirjaimin kauppojen keskeisillä paikoilla.<br /><br />Mitä hintaan tulee, ostin viime viikolla sinistä lonkeroa kahdesta eri Alkosta (Vantaa ja Pirkkala), ja painoin poikkeuksellisesti hinnan mieleeni. Tölkin hinta pantteineen oli 2,47 €. Tämän päivän hinta vantaalaisessa S-marketissa oli 2,42 €. Alkon uutta hintaa vuoden alun alkoholiveron korotuksen jälkeen en ole tarkastanut, mutta jos tämä kuvastaa hintamuutosta laajemminkin, on vaikea uskoa ainakaan lonkeron kulutuksen nousuun alhaisemman hinnan vuoksi. Niinpä myynnin todennäköisen nousun voisi uskoa kuvaavan lähinnä saatavuuden parantumisen vaikutuksia.<br />
<br />
Juuri lonkeron osalta tuo vaikutus voi kuitenkin olla varsin suuri, sillä se syrjäyttänee jonkin verran käymispohjaisia lonkeron korviketuotteita, joita kaupat ovat ainakin toistaiseksi myyneet. Yhtenä todennäköisenä lainmuutoksen vaikutuksena pidän sitä, että noiden korviketuotteiden menekki ja sitä myötä myös näkyvyys hyllyissä pienenee selvästi, kunhan vanhat varastot on saatu myytyä loppuun.<br /><br />Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-5778224691837122402017-10-07T21:36:00.000+02:002017-10-07T21:36:43.447+02:00Pirkkalan uuden lukion rakentaminen ei ollut itsestäänselvää<div class="p1">
<i><span class="s1">Olin tänään 7.10. Pirkkalan lukion
alumnitapahtumassa, ja pidin siellä muiden muisteluiden innoittamana
lyhyen puheenvuoron prosessista, joka johti Pirkkalan uuden lukion
rakentamiseen. Halusin kirjoittaa pääajatukseni myös muistiin, etteivät
ne unohtuisi, vaikka puheenvuoroni ei ollutkaan valmisteltu.</span></i></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Joku voi kysyä, voiko vähän yli
kolmekymppinen, vuonna 2004 ylioppilaaksi kirjoittanut ihminen muistella
vanhoja täällä, mutta muiden innoittamana uskaltauduin kuitenkin.
Haluan nimittäin kertoa päätöksenteon taustoista ja muistuttaa, että ei
ole mitenkään itsestäänselvää, että saamme olla tänään täällä Silmussa,
Pirkkalan uudella lukiolla.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Minä toimin Pirkkalan kunnanvaltuutettuna
2005-2016 eli yli 11 vuotta. Tänä päivänä on kovin helppo ajatella,
että Pirkkalan uuden lukion rakentaminen oli jotenkin ilmiselvää, mutta
ei se ollut. Me tiedämme nyt, että Pirkkalan uusi lukio kuuluu
ajatuksena historian voittajiin, mutta tie tähän hetkeen oli kaikkea
muuta kuin helppo.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Muistan päättäjäajoiltani monta
kokousta, joissa ihan vakavasti keskusteltiin siitä, tarvitseeko
Pirkkala uutta lukiota, ja onko meillä varaa uuteen lukioon. Muistan
joskus tulleeni kokouksesta kotiin miettien, pitäisikö meidän vain
luovuttaa pirkkalalaisten nuorten toisen asteen koulutus kokonaan
Tampereelle, kun niin paljon muitakin investointipaineita oli. Haluan
olla rehellinen, ja olen valmis myöntämään ajoittain ajatelleeni
itsekin, että pelkästään peruskoulut ja päiväkodit nielisivät
korjauksineen hyvin paljon rahaa, ja näin ollen uusi oma lukio pitäisi
jättää vain haaveeksi.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Voin myöntää, että hyvät kokemukseni
Pirkkalan lukiosta ja Pirkkalan yhteislukion kannatusyhdistyksen näkyvä
toiminta uuden lukion puolesta vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että
päädyin kannattamaan Pirkkalan omaa uutta lukiota ja vaadin sitä myös
vuoden 2011 kunnallisvaaliteemoissani. Muistan kuitenkin hyvin, että
vielä oman päätöksenikin jälkeen jouduin joskus kotimatkalla kokouksesta
pelkäämään, löytyykö uudelle lukiolle todella poliittinen enemmistö.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Haluan korostaa, että kyseessä ei ollut
mikään puolueiden välinen kiistely, vaan enemmänkin periaatteelinen
pohdinta siitä, mihin kaikkeen kunta pystyy investoimaan. Satsaus uuteen
lukioon ei ollut pieni, eikä sellaista ollut helppoa päättää, mutta
itse päädyin näkemään uuden lukion nimenomaan investointina Pirkkalan
tulevaisuuteen. Siksi haluan sanoa, että tehtyyn päätökseen tarvittiin
kaikenvärisiä poliitikoita ja ennen kaikkea luottamista tulevaan.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Kuulemani ja näkemäni perusteella pidän
todennäköisenä, että Pirkkalan yhteislukion kannatusyhdistyksellä ja sen
keräämällä nimilistalla oli suuri vaikutus siihen, että riittävän monen
päättäjän mieli saatiin uuden lukion rakentamisen taakse. Ilman tuota
työtä emme ehkä olisi täällä tänään. Minä haluan kiittää yhdistystä
lämpimästi tuosta työstä.</span></div>
<div class="p2">
<span class="s1"></span><br /></div>
<div class="p1">
<span class="s1">Toivon, että muistoni kertovat myös
siitä, että kunnalliset päätökset eivät vain "tapahdu", vaan ne tehdään
ja niiden tekijät ovat ihmisiä. Vaikuttaminen kannattaa ja sillä on
väliä! Minä en enää ole Pirkkalan päättäjänä, mutta minä toivon, että
painatte ajatukseni muistiin. Jos te haluatte jonkin kunnassa muuttuvan,
älkää vain toivoko sen tapahtuvan, vaan tarttukaa toimeen ja vaatikaa
muutosta. Tämä uusi hieno lukiorakennus toimikoon muistutuksena
tuollaisen työn merkityksestä.</span></div>
Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-26274419252714160622017-10-02T08:28:00.000+02:002017-10-03T10:39:14.305+02:00Miksi ostaa Uniper?<i>Kirjoituksen saatua yllättävän paljon julkisuutta on syytä todeta, että olen kirjoittanut tekstin yksityishenkilönä, eikä se edusta työnantajani tai muunkaan tahon näkemyksiä. Se ei myöskään ole sijoitussuositus, koska pyrin siinä lähinnä arvioimaan Uniperin energiaomistusten arvoa. Esimerkiksi yhtiön johdannaissalkun sisältöön, lainakorkoihin tai muihin rahoitukseen liittyviin asioihin en ole edes yrittänyt ottaa kantaa.</i><br /><br />Viime viikolla saatiin yksi kaikkien aikojen suomalaisista yrityskauppauutisista, kun Suomen valtion vähän yli puoliksi omistama Fortum ilmoitti päässeensä sopimukseen E.ONin kanssa siitä, että se ostaa noin 47 % Uniperin osakkeista. Kauppaa ei voi pitää erityisen yllättävänä, sillä erityisesti Ruotsissa Uniperilla on omistuksia, joita Fortumin voi uskoa jo pitkään tavoitelleen. Toistaiseksi Fortum ei saa enemmistöosuutta Uniperissa, mutta tämä lienee lähinnä ajan kysymys, sillä Uniperin osakkeenomistajiin kuuluu paljon <a href="https://ir.uniper.energy/websites/uniper/English/1400/shareholder-structure.html">instituonaalisia sijoittajia</a>, ja Fortum käynee aikanaan neuvotteluita myös niiden kanssa.<br />
<br />
Talouslehdistössä kauppaa on kommentoitu enimmäkseen asiallisesti, ja siellä on aivan oikein nähty, että kaupassa on sekä hyviä että huonoja puolia. Sen sijaan useat poliitikot, valitettavasti myös osa vihreistä, vaikuttavat menettäneen pahasti malttinsa arvioidessaan kauppaa ja yrittäessään käyttää sitä poliittisena lyömäaseena. On tietenkin totta, että Uniperilla on omistuksessaan kivihiiltä käyttäviä voimalaitoksia, mutta yrityskauppa-analyysinä "paha yhtiö, koska sisältää kivihiiltä" on kelvoton. Vielä paljon huonompiakin arvioita olen nähnyt, sillä jotkut ovat jopa epäilleet Uniperin olevan Soneran UMTS-kauppojen tapaista tyhjää ilmaa, ja tämä on jo väitteenä täysin järjetön.<br />
<br />
Fakta on, että valtio pääomistajana antoi Fortumin myydä vakaata tuottoa tarjoavan, luonnollisesta monopolista nauttivan sähköverkkotoiminnan verosuunnittelua maksimaalisesti hyödyntäville kansainvälisille pääomasijoittajille. Pidän tuota päätöstä virheenä, vaikka se ei olekaan aiheuttanut viimeaikaista sähkön siirtohintojen nousua. Tuo nousu johtuu täysin eduskunnan säätämistä huonosti suunnitelluista laeista, kuten kirjoitin aikaisemmin (<a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2016/02/kuluttajasahkon-hinnoista-ja-sahkon.html">linkki</a>). Nyt kun näin on kuitenkin tehty, olisi virhe estää Fortumia tekemästä rahoillaan jotain. <br />
<br />
Verkkojen myynnin seurauksena rahaa oli käytössä sen verran paljon, että jotain sille oli tehtävä, ja silloin on käytännössä valittava siitä, mitä markkinoilla on myynnissä. Euroopan energiamarkkinoilla ei ole järkevään hintaan myynnissä suuria yrityksiä, joilla ei olisi fossiiliomistuksia. Vielä vähemmän siellä on myynnissä yhtiöitä, joilla on suuria vesivoimaomistuksia ja merkittäviä synergioita Fortumin toiminnan kanssa. Toisin sanottuna Uniper on kaikesta huolimatta juuri Fortumille yksi parhaita mahdollisia ostokohteita, mutta tämän ymmärtääkseen pitää vaivautua ensin selvittämään, mikä Uniper on. Näyttää siltä, että moni innokas kommentoija ei ole tätä jaksanut tehdä.<br />
<br />
<h3>
Mikä Uniper on?</h3>
<h3>
</h3>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglBXxzWsWQZL-kRxpGm-e_GGtoR34II4c7pHJwnVzfYGSYXIBRAsxsnS0myYIYrMo5jaNJnKhMzIkrT4Sxj-H-KgZ-Dj_FStJQSPt3elm35MKKHYubHhPQP7w1mbfeZFVtuDuwllZO9kh9/s1600/Uniper.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="478" data-original-width="486" height="392" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglBXxzWsWQZL-kRxpGm-e_GGtoR34II4c7pHJwnVzfYGSYXIBRAsxsnS0myYIYrMo5jaNJnKhMzIkrT4Sxj-H-KgZ-Dj_FStJQSPt3elm35MKKHYubHhPQP7w1mbfeZFVtuDuwllZO9kh9/s400/Uniper.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Uniperin sähköntuotanto-omistukset Länsi ja Keski-Euroopassa. Lähde <a href="https://ir.uniper.energy/download/companies/uniperag/VeranstaltungenDownloads/Uniper-List-of-Assets-2016.pdf">Uniper assets</a>.</td></tr>
</tbody></table>
Uniper on saksalaistaustainen energiayhtiö, jolla on huomattava asema Saksan, Ison-Britannian, Ruotsin ja Hollannin sähkömarkkinoilla sekä Saksan ja Itävallan kaasuvarastoissa. Sähköntuotannon rakennetta voi tarkastella kuvassa 1. Lisäksi sen 83,73-prosenttisesti omistama Unipro tuottaa huomattavia määriä sähköä Venäjällä. Omistuksista on saatavissa julkinen <a href="https://ir.uniper.energy/download/companies/uniperag/VeranstaltungenDownloads/Uniper-List-of-Assets-2016.pdf">kooste</a>, johon viittaan useaan kertaan.<br />
<br />
Kun kyseessä on yrityskauppa, aivan ensimmäisenä pitäisi aina arvioida kaupan hintaa. Fortum on maksamassa 46,65 %:n osuudesta 3,76 miljardia euroa, eli koko Uniperin se arvioi noin 8 miljardin euron arvoiseksi. Vuonna 2016 Uniper tuotti 2,2 miljardin euron kassavirran, ja vuoden 2017 alkupuoliskolla se tuotti 1,5 miljardin kassavirran. Koko vuodelta sen arvioidaan tuottavan noin miljardin voittoa, eli yhtiön arvo suhteessa vuotuiseen voittoon <i>(p/e, price per earnings)</i> on erittäin maltillinen noin 8. Yhtiö on myös rajusti vähentänyt velkojaan, ja ensimmäisen vuosipuoliskon 2017 jälkeen sen kokonaisveloiksi on ilmoitettu 3,3 miljardia euroa, mikä on kassavirtoihin ja yhtiön omaisuuteen nähden vähän. Yhtiön talous on siis kunnossa, ja se on vieläpä viime aikoina vähentänyt riskejään fossiilisen energian tuotannossa myymällä osuutensa venäläisestä <a href="https://www.uniper.energy/content/dam/uniper-corporate/documents/en/press/20170305_PM_Uniper_Yushno_Russkoje_en.pdf">kaasukentästä</a>.<br />
<br />
Puhtaasti talouslukujen valossa Uniperia voi siis pitää edullisena. Tämä on erittäin tärkeää todeta ääneen ennen kuin lähtee arvostelemaan yrityskaupan mielekkyyttä tai Fortumin johdon arvostelukykyä. Myös sijoittajien näkemys Uniperista on yleisesti ollut, että osake on houkutteleva sijoituskohde, toisin kuin jotkut yli-innokkaat arvostelijat ovat väittäneet. Tämän voi helposti todeta katsomalla yhtiön osakekurssin <a href="https://finance.yahoo.com/quote/UN01.DE?p=UN01.DE">kehitystä</a>, sillä osake on noussut yli 100 % sitten vuoden 2016 syyskuun listauksen. Osa noususta voi tosin selittyä jo pitkään liikkuneilla yrityskauppahuhuilla. <br />
<br />
Vaikka yrityskaupan arvioinnissa talouslukujen arvioinnin pitäisikin lähtökohtaisesti olla keskeisessä roolissa, suurin erimielisyys Uniper-kaupan järkevyyden osalta näyttää liittyvän yhtiön tulevaisuuden näkymiin. Olen nähnyt ainakin parin vihreän kansanedustajan väittävän, että yhtiöllä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta, koska se on fossiilienergiayhtiö. Samalla linjalla olivat erilaiset nettinälvijät, jotka nimittelivät Uniperia E.ONin jakautumisen yhteydessä E.OFFiksi. Sanaleikki on hauska, mutta minä seuraan työkseni eurooppalaisia energiamarkkinoita, ja olen (ilmastonmuutoksen kannalta ikävä kyllä) täysin eri mieltä. Euroopan energiantuotanto muuttuu hitaasti, ja on paljon todennäköisempää, että Uniper tienaa myös fossiilienergialla vielä paljon rahaa seuraavina vuosikymmeninä. Uniperin arvokkain omaisuus on tästä huolimatta sen ei-fossiilisissa osissa. Seuraavissa kappaleissa yritän selvittää, miksi näin on.<br />
<br />
<h3>
Uniper Ruotsissa</h3>
<br />
Uniperin tai oikeastaan E.ONin tarina Ruotsissa alkoi vuonna 2001, kun E.ON osti eteläruotsalaistaustaisen Sydkraft Ab:n osake-enemmistön. Yhtiö kasvoi eteenpäin yrityostoilla, kun saksalaisilla energiantuotantoyhtiöillä meni vielä hyvin. Kuten yhtiön <a href="https://ir.uniper.energy/download/companies/uniperag/VeranstaltungenDownloads/Uniper-List-of-Assets-2016.pdf">voimalaitoslistasta</a> käy ilmi, se omistaa noin 1600 MW ruotsalaista säädettävää vesivoimaa ja vielä 200 MW heikommin säädettävää jokivesivoimaa. Kokonaistuotanto vaihtelee sateiden mukaan, mutta viime vuosien lukujen perusteella tuotannoksi voi arvioida 6 500 GWh eli suunnilleen puolet Suomen vuotuisesta vesivoiman tuotannosta. En voi lakata hämmästelemästä, miten esimerkiksi <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709282200422752_pi.shtml">Iltalehti</a> ohittaa tämän faktan "analyysissään" täysin. <br />
<br />
Väite siitä, että ruotsalainen vesivoima on jotain menneisyyteen kuuluvaa saastuttavaa energiaa on suorastaan järjenvastainen. Tilanne on täysin päinvastoin, ja esimerkiksi Ruotsin viimevuotinen <a href="http://www.government.se/articles/2016/06/agreement-on-swedish-energy-policy/">energiapoliittinen sopimus</a> pitää, aivan syystäkin, vesivoiman merkitystä keskeisenä maan puhtaalle sähköntuotannolle. Vesivoima on tärkeässä roolissa jopa <a href="http://www.greenpeace.org/international/en/campaigns/climate-change/energyrevolution/">Greenpeacen</a> ja <a href="http://www.neocarbonenergy.fi/internetofenergy/#">NeoCarbon Energyn</a> energiaskenaarioissa, ja näitä tahoja en ihan ensimmäisenä menisi syyttämään takertumisesta vanhaan energiapolitiikkaan, vaikka monesta muusta asiasta niitä voikin arvostella.<br />
<br />
Vesivoimaa on harvoin myynnissä, ja nyt Fortum on siis saamassa hallintaansa noin 1800 MW ruotsalaista vesivoimaa. Edellinen suuri ruotsalaisen vesivoiman kauppa taidettiin tehdä 2013, kun muutamat <a href="https://www.helen.fi/uutiset/2013/suomalaiset-energiayhtiot-ostivat-merkittavan-osuuden-ruotsalaista-vesivoimaa/">suomalaiset energiayhtiöt ostivat 161 MW</a> (normaali vuosituotanto 862 GWh) Indalsälvenin vesivoimaa 605 miljoonalla eurolla. Suomessa puolestaan 300 GWh (66 MW) Kokemäen- ja Kymijoen vesivoimatuotantoa <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/statkraft-myi-suomalaisenergiayhtioille-vesivoimaa/zuhcjwc4">kaupattiin 239 miljoonalla eurolla</a> vuonna 2014.<br />
<br />
Sähkön tukkuhinta on nykyään hieman alempana kuin tuolloin, mutta toisaalta vesivoiman kiinteistöveroa on Ruotsissa sovittu alennettavaksi lähivuosina useiden eurojen edestä megawattituntia kohden, joten vesivoiman tuloksentuottokyky on suunnilleen ennallaan. Olen tutustunut Uniperin vesivoimalaitoksiin laitoskohtaisesti työni vuoksi käytettävissä olevan aineiston perusteella, enkä näe syytä pitää Uniperin laitoksia yhtään vähemmän arvokkaina kuin noita tuolloin kaupattuja laitoksia.<br />
<br />
Lisäksi pitää huomioida, että Uniper omistaa laitokset kokonaan, ei vain osittain, kuten edellä mainitussa Kraftgården Ab:n kaupassa, mikä helpottaa entisestään laitosten täyttä hyödyntämistä. Uniperin laitokset sijaitsevat pääosin Ångermanjoella sivujokineen ja Ljungan-joella, jotka sijaitsevat samalla spot-markkina-alueella (SE2) kuin Kraftgårdenin voimaosuudet. Jonkin verran omistuksia on myös etelämpänä eli hieman korkeampien sähkön tukkuhintojen piirissä, mutta teen nyt tässä karkean oletuksen, että Uniperin laitosten tuotanto on suunnilleen saman arvoista kuin Kraftgårdenin laitosten. <br />
<br />
Tällöin pelkästään Uniperin ruotsalaisten vesivoimalaitosten arvo olisi (6 500 GWh / 862 GWh) * 605 milj. € = 4,6 miljardia euroa. Rehellisesti sanottuna epäilen Kraftgårdenin kaupan hintaa korkeammaksi kuin mitä Fortum olisi valmis maksamaan, mutta silti Uniperin ruotsalaisen vesivoiman arvo on helposti 2,5-3 miljardia euroa. Jos joku väittää jotain muuta, esittäköön numeroita väitteidensä tueksi.<br />
<br />
Toisekseen Ruotsin energiapoliittinen sopimus takaa myös Ruotsin ydinvoimaloille mahdollisuuden käydä teknisen elinikänsä loppuun asti. Uniper omistaa 55 % Oskarshamn 3:sta (1400 MW), noin 30 % Ringhalsin neljästä reaktorista, joista kaksi jatkaa toimintaansa vielä ainakin pari vuosikymmentä ja noin 10 % Forsmarkin kolmesta reaktorista. Tämä tarkoittaa noin 2250 MW ydinvoimatehoa (17-18 000 GWh/v), jolla on käyttöikää 20-30 vuotta. Ottaen huomioon, että Suomessa ollaan valmiita maksamaan 7 miljardia euroa Fennovoiman 1200 MW:n ydinvoimatehosta 60 vuodeksi, lähes kaksi kertaa suuremman ruotsalaisen ydinvoimatehon arvoksi on hyvin varovaisestikin arvioitava 2-3 miljardia. Yli 30 vuoden päässä olevat kassavirrat ovat nimittäin investointi- ja kauppahintalaskelmissa aika lailla arvottomia.<br />
<br />
Jos ja kun Fortum saa enemmistön Uniperista, se pystynee suomalaisten kokemustensa perusteella tehostamaan toimintaa erityisesti Oskarshamnissa, jossa saksalaisten ydinvoimaviha on estänyt toiminnan kehittämistä. Näin tuon toiminnan arvoa voidaan ehkä jopa nostaa, sillä vuonna 1985 käynnistetty Oskarshamn 3 siirtyisi kokonaan yhden toimijan alle. Fortum nimittäin omistaa loput 45 % Oskarshamnin reaktoreista. Pidän Fortumia huomattavasti Uniperia parempana ydinvoiman omistajana, sillä Fortum pitää aivan oikein ydinvoimaa yhtenä keinona vähentää ilmastopäästöjä, kun taas Uniper tai sen edeltäjä E.ON eivät tätä halunneet ymmärtää. E.ON syyllistyi nimittäin Oskarshamnissa hiljattain yhteen Pohjois-Euroopan viime aikojen suurimmista ympäristörikoksista <a href="https://www.fortum.com/en/mediaroom/pages/fortum-would-prefer-continued-operations-at-oskarshamn-nuclear-power-units-1-and-2.aspx">Fortumin vastustuksesta</a> huolimatta. <br />
<br />
Tällä tarkoitan sitä, että Oskarshamn 1 (473 MW) suljettiin kesällä 2017 ja Oskarshamn 2 (638 MW) pari vuotta sitten, vaikka ne olisivat olleet käyttökelpoisia vielä 10-20 vuodeksi eteenpäin. Sulkeminen ei juuri lisännyt Ruotsin päästöjä, koska Ruotsissa puhdasta sähköä riittää, mutta reaktoreiden sulkemisen vuoksi Ruotsi pystyy nyt viemään aikaisempaa vähemmän puhdasta sähköä Puolaan, Saksaan, Tanskaan ja Liettuaan. Tämä lisää Euroopan hiilidioksidipäästöjä miljooneilla tonneilla joka vuosi, ja tuon lisäyksen mittaluokka on sama kuin Suomen koko sähköntuotannon vuotuisilla päästöillä.<br />
<br />
Hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman lisäksi Uniper toimittaa suuria määriä kaukolämpöä Malmöön kaasulla käyvästä Öresundsverketistä ja vastaa suuresta osasta Ruotsin tehoreservitarpeita, sillä Etelä-Ruotsissa ei kylminä ja tyyninä talvipäivinä ole riittävästi sähköntuotantotehoa. Myös näiden laitosten arvo on selvästi enemmän kuin nolla.<br />
<br />
Jos Uniperin Ruotsin tuotantolaitoksia arvostetaan lähellekään toteutuneita kauppahintoja, maltillisesti laskienkin pelkästään niiden arvoksi tulisi siis määritellä vähintään 4,5 miljardia euroa.<br />
<br />
<h3>
Uniper Saksassa</h3>
<br />
Aika suuri osa Uniper-ostoon kohdistuvasta kritiikistä taitaa perustua Uniperin tuotantorakenteeseen Saksassa. Tältä osin kritiikki on tietenkin osin aivan aiheellista, sillä on tosiasia, että Saksassa poltetaan aivan liikaa hiiltä ja kaasua. Samaan aikaan haluaisin kuitenkin todeta, että tämä ei ole Uniperin tai muiden energiayhtiöiden syytä, vaan ennen kaikkea poliitikkojen vika.<br />
<br />
Saksa on halunnut sulkea ydinvoimaloita ennenaikaisesti sen sijaan, että olisi aloittanut energiakäänteensä rusko- ja kivihiilivoimalaitostensa sulkemisella. Päästövähennystulokset ovat kiistatta surkeita ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta täysin riittämättömiä, kuten kuvasta 2 näkee. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet 25 vuodessa vaivaiset 15 % (kuvassa tummanpunaiset palkit), mikä on todella heikko suoritus, <a href="https://www.agora-energiewende.de/de/presse/pressemitteilungen/detailansicht/news/deutschlands-klimaziel-2020-ist-noch-weiter-weg-als-gedacht-1/News/detail/">eikä Saksa ole saavuttamassa</a> vuodelle 2020 asetettuja päästövähennystavoitteita. Euroopan maista esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia ovat pystyneet paljon parempiin tuloksiin, kukin omilla tavoillaan.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc1T1rC1Ezp07Nnj00nwRxfJIpTyaZ8mj71gp1c-XyUoaLGSXZCqlEFm9UpqjiCjzitMPUJg2SzeJtbg64YqF5KQis_lC3vV9TCVMs5xkwgL4ICcmbcRTgJX61Q6hv764JLd4nHrfWyU-3/s1600/Saksan+CO2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="584" data-original-width="671" height="346" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgc1T1rC1Ezp07Nnj00nwRxfJIpTyaZ8mj71gp1c-XyUoaLGSXZCqlEFm9UpqjiCjzitMPUJg2SzeJtbg64YqF5KQis_lC3vV9TCVMs5xkwgL4ICcmbcRTgJX61Q6hv764JLd4nHrfWyU-3/s400/Saksan+CO2.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Saksan sähköntuotannon kokonaispäästöt miljoonina tonneina ja CO2-intensiteetti (g/kWh). Lähde: <a href="http://www.umweltbundesamt.de/en/publikationen/entwicklung-der-spezifischen-kohlendioxid-2">Icha & Kuhs</a>, Entwicklung der spezifischen Kohlendioxid-Emissionen des deutschen Strommix in den Jahren 1990 bis 2015.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Saksan vaalien jälkeenkin Merkelin CDU jatkaa päähallituspuolueena, eikä se ole kovinkaan tarmokkaasti työskennellyt päästövähennysten edistämiseksi. Uniperin kannalta CDU:n vallan jatko tarkoittaa, että osaa sen fossiilisesta kapasiteetista tarvitaan myös jatkossa. Itse asiassa Saksa on kieltänyt Uniperia sulkemasta eräitä kannattamattomia fossiilisia voimalaitoksia, koska niitä tarvitaan pitämään valot päällä maassa (<a href="https://www.strom-magazin.de/gasmarkt/kraftwerk-irsching-versorger-wollen-abschalten-oder-mehr-geld_77275.html">esimerkki</a>). Minusta on typerää syyttää Uniperia siitä, että se noudattaa viranomaisten käskyjä tässä asiassa, vaikka kuinka haluaisin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.<br />
<br />
On kuitenkin totta, että Uniperin 500 MW:n ruskohiilisähkökapasiteetti ja 3 000 MW enimmäkseen aika vanhaa kivihiilisähkökapasiteettia ovat sulkemisuhan alla joko taloudellisista tai poliittisista syistä lähivuosina. Niille ei pidä laskea merkittävää arvoa, eikä Fortum varmasti niin teekään. Voi hyvin olla, että Fortum ei mielellään ostaisi niitä ollenkaan, mutta sellaista pakettia ei ole myynnissä.<br />
<br />
Uniper omistaa kuitenkin Saksassa noin 1000 MW enimmäkseen heikosti säädettävissä olevaa jokivesivoimaa ja 750 MW toiminnassa olevaa pumppuvesivoimaa. Kaikkien näkemieni energiastrategioiden mukaan Saksa tarvitsee tällaista uusiutuvan energian kapasiteettia myös tulevaisuudessa. Yhtiö on tuottanut Saksassa noin 5 TWh hyvin kannattavaa vesisähköä vuodessa, ja lisäksi sillä on säätökapasiteettia pumppuvoimaloissaan. Pelkästään vesisähkön myynnistä tulee kassavirtaa arviolta 200 miljoonaa euroa vuodessa ja nopeasti säätyvä pumppuvoimalatuotanto on Saksassa arvokasta, jolloin näidenkin laitosten arvoksi on hyvin konservatiivisillakin oletuksilla laskettava 2 miljardia euroa. Tämä on perusteltu arvio myös Ruotsin hintoihin nähden, sillä Saksassa sähköstä maksetaan paremmin kuin Ruotsissa, ja Uniperin saksalaisen vesisähkön määrä on vain hieman pienempi kuin ruotsalaisen. <br />
<br />
Uniperin kaasusähköteho Saksassa on noin 3 000 MW, ja kaasun käyttö on vahvasti läsnä Saksan energiastrategioissa vielä vuosikymmeniä tästä eteenpäin. Tältä osin en voi ymmärtää, miten laitoksia voisi pitää arvottomina. Uniper omistaa myös noin neljänneksen Saksan kaikesta maakaasun varastointikapasiteetista, ja koska lähes koko Saksa lämmitetään kaasulla, varastoinnillekin lienee kysyntää pitkäksi aikaa. En todellakaan tiedä, onko tämä Fortumin strategiaan sopivaa bisnestä, mutta arvotonta tai hyödytöntä se ei missään tapauksessa ole. Oma asiantuntemukseni ei tosin riitä arvioimaan kaasun varastointikapasiteetin arvoa, joten jätän sen laskelmissani alhaiseksi. Lisäksi Uniperilla on kaasuputkiosuuksia (Itämeri-Tsekin raja eli OPAL-putki ja Hollanti-UK -yhteys, molemmista 20 % osuus), ja niille voi yhdessä laskea ainakin parin sadan miljoonan euron arvon.<br />
<br />
Poliittisesti ongelmallisin Uniperin projekteista saattaa olla valmisteilla oleva Nord Stream 2 -kaasuputki, jossa yritys on mukana. En voi olla yhtymättä <a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243633-suomi-lahdossa-mukaan-nord-stream-2-kaasuputkeen">Elina Lepomäen</a> näkemykseen siitä, että Suomessa ei ole oikein edes vakavasti keskusteltu asian poliittisista ulottuvuuksista. Pidän Suomen poliittista johtoa naiivina, kun tähän ei olla pystytty, mutta toisaalta Saksan pitäisi olla se maa, jonka pitäisi uskaltaa puhaltaa pilliin. Nord Stream 2 on kaupallisesti tarpeeton, heikentää Ukrainan asemaa ja synnyttää ristiriitoja EU:n sisällä. Putken rakentaminen kuitenkin mitä todennäköisimmin ratkeaa ennen kuin Fortumilla on edes määräysvaltaa Uniperissa, joten en näe sen juuri vaikuttavan tähän kauppaan.<br />
<br />
Lisäksi on vielä syytä huomata, että Saksassa uusiutuvan sähköntuotannon rakentamisvauhti on <a href="https://www.platts.com/latest-news/electric-power/london/analysis-german-wind-solar-capacity-hits-95-gw-26781792">hidastunut</a> huippuvuosista. Jos uusiutuvien vuotuinen rakentamisvauhti on esimerkiksi 5 GW tuulivoimaa ja 1,5 GW aurinkovoimaa, kuten sen arvioidaan vuonna 2017 olevan, se ei riitä edes korvaamaan vuoden 2022 loppuun mennessä käytöstä poistumassa olevien ydinvoimaloiden tuotantoa. Lisäksi samanaikaisesti vanhaa loppuunajettua tuulivoimaa puretaan, joten käytännössä Saksan sähkömarkkinoilla CO2-päästöttömästi tuotetun sähkön määrä vähenee lähivuosina, mikä tarkoittaa hieman lisää tuotantoa fossiilisissa tuotantolaitoksissa. <br />
<br />
<h3>
Uniper muualla EU:ssa</h3>
<br />
Isossa-Britanniassa Uniperilla on 2000 MW hiilisähkötehoa ja 4300 MW kaasusähkötehoa. Iso-Britannia on ajanut kivihiilen käytön käytännössä alas kansallisella hiiliverolla ja Uniperin laitokset ovat lähellä käyttöikänsä päätä, joten niille ei kannata laskea mitään arvoa. Sen sijaan kaasulaitosten käyttö Britanniassa on kasvanut voimakkaasti, kuten Uniperin <a href="https://ir.uniper.energy/download/companies/uniperag/VeranstaltungenDownloads/Uniper-List-of-Assets-2016.pdf">laitoslistan</a> sivulta 5 näkyy. Useat Uniperin laitokset ovat myös pärjänneet Ison-Britannian <a href="https://www.emrdeliverybody.com/Capacity%20Markets%20Document%20Library/Provisional%20Results%20Report%20-%20T-4%202016.pdf">kapasiteettimarkkinakilpailutuksissa</a>, eli ne ovat varmasti käytössä vielä vuosienkin päästä.<br />
<br />
Ison-Britannian sähkömarkkinatilanne on nykyisellään aika kireä, eikä laitoksia juuri enää jää varalle kylminä ja tyyninä talvipäivänä, sillä kivihiililaitosten poistuttua markkinoilta maa on täysin riippuvainen maakaasusähköstä. Maassa ei ole myöskään poliittista tahtoa tukea suunnattomia määriä uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa, vaan sen lisäys on vähittäistä, joten maakaasua käytetään varmuudella ainakin 20 vuotta eteenpäin. Näin ollen Ison-Britannian kaasulaitoksilla on huomattavaa arvoa. Vastaavien uusien laitosten arvo olisi useita miljardeja euroja, ja vuonna 2015 Uniperin laitokset tuottivat Britannian markkinan keskihinnalla arvioituna 750 miljoonan euron edestä sähköä. Näillä luvuilla 1-2 miljardin euron arvostus laitoksille ei varmasti ole liikaa.<br />
<br />
Ranskassa Uniperilla on pari hiililaitosta, mutta nämäkin sulkeutunevat lähivuosina, eikä Fortum varmasti näe niille arvoa. Sen sijaan Ranskan kaasulaitosten arvo saattaa nousta huomattavasti, jos Ranska alkaa todella sulkea ydinvoimaa Macronin suunnitelmien mukaan. Tällaisessa tilanteessa Uniperin kahden kaasuvoimalaitoksen käyttö noussee merkittävästi.<br />
<br />
Hollannissa Uniper omistaa Maasvlakten suuret hiililaitokset, teholtaan yhteensä 2140 MW, ja niistä voinee melkoisella varmuudella sanoa, että ne ovat omistajalleen taakka. Hollanti, toisin kuin Saksa, on asettamassa aika tiukkoja päästövähennysvaatimuksia, ja saattaa hyvin jopa olla kieltämässä hiilen käyttöä jo ensi vuosikymmenen aikana. Toisaalta varsinkin uusin laitos (1070 MW) on kyllä juoksevien kulujen osalta melko kannattava hyvän hyötysuhteen ja modernin tekniikkansa ansiosta, joten hyvää kassavirtaa tuostakin laitoksesta kyllä vielä jonkin aikaa saa.<br />
<br />
Hollannissa Uniperilla on kuitenkin myös kaasu-CHP:ta, ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta, varsinkin jos Hollanti rajoittaa tiukasti hiilen käyttöä. Myös Belgian kaasuvoimalaitoksilla on vastaavia mahdollisuuksia, mutta näissä maissa Uniperin toiminta on sen verran pientä, että kauppahintaan sillä ei liene suurta vaikutusta. Unkarissa Uniperin ainoan laitoksen tuotanto on ollut voimakkassa kasvussa viime vuosina, ja Itä-Euroopan suunnalla kaasun käytön lisääntyminen itse asiassa edistää ilmastotavoitteita nykytilanteeseen nähden, joten politiikka ei ole sulkemassa kasvun mahdollisuuksia.<br />
<br />
<h3>
Uniper Venäjällä</h3>
<br />
Viimeisenä käsittelen Uniperin Venäjän-bisneksiä. En millään tavalla kyseenalaista sitä arviota, että Venäjällä energiabisneksen riskien arviointi on kovin erilaista kuin lännessä. On kuitenkin syytä huomata, että nimenomaan sähkötuotannossa venäläiset poliitikot ovat, niin uskomatonta kuin se onkin, olleet paljon luotettavampia kumppaneita energiayhtiöille kuin EU:n poliitikot.<br />
<br />
EU:n päästökauppa otettiin käyttöön 2005, ja tuohon aikaan poliitikot kannustivat voimakkaasti EU-alueen yhtiöitä investoimaan päästöttömään energiantuotantoon, koska päästöoikeuksien nousevien hintojen väitettiin tekevän monista investoinneista aikaisempaa kannattavampia. Näin ei tapahtunut, ja ne yhtiöt, jotka tuolloin uskoivat poliitikkojen lupauksiin merkityksellisestä päästökaupasta, ovat saaneet raskaasti pettyä. <br />
<br />
Todellisuudessa poliitikot ympäri Euroopan ryhtyivät rakentelemaan erilaisia tukijärjestelmiä uusiutuvalle energialle sekä kiristivät energiansäästötavoitteita. Kun tämän lisäksi Yhdysvalloista alkanut lama vähensi teollisuustuotantoa, päästöoikeuksien kysyntä laski. Nämä tekijät yhdessä romahduttivat päästökaupan hinnat, eivätkä Euroopan poliitikot vaivautuneet tekemään tilanteelle mitään. Käytännössä kaikki, jotka kuuntelivat poliitikkojen puheita 2000-luvun alussa ja investoivat omia rahojaan päästökauppaan luottaen, ovat olleet 2010-luvun energiasektorin häviäjiä. Sen sijaan voittajia ovat ne, jotka vähät välittivät EU:n päästökaupasta keskittyessään metsästämään tuottoisimpia valtioiden kansallisia tukijärjestelmiä. Tämä ei todellakaan ole kunniaksi EU:lle tai sen ilmastotavoitteille. Toisaalta voi silti todeta, että se on silti ollut maailman parhaasta päästä, koska pelkästään ylikansallisen järjestelmän luominen oli melkoinen ponnistus.<br />
<br />
Venäjällä ilmastotavoitteista ei suuremmin ole piitattu, vaikka he ovatkin mukana kansainvälisissä sopimuksissa. Sen sijaan viime vuosikymmenen lopulla maahan haluttiin rakentuvan uutta sähköntuotantokapasiteettia kapasiteettimaksujärjestelmän avulla. Toisin kuin EU:ssa, venäläiset ovat pitäneet lupauksensa, ja investoijat ovat saaneet luvattuja tuottoja järjestelmästä, kun ovat rakentaneet uutta kapasiteettia. Järjestelmä on tosin sähkön kuluttajille varsin kallis enkä sitä siksi muille suosittele, mutta tuon aiheen käsittely ei kuulu tähän kirjoitukseen.<br />
<br />
Näistä maksuista ovat hyötyneet sekä Fortum että Uniper, ja maksut jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen. Myös vanha kapasiteetti on päässyt kapasiteettimaksujen piiriin siellä, missä se on katsottu tarpeelliseksi. Uniper kertookin International Power -yksikkönsä tuottaneen vuonna 2016 noin 55 000 GWh sähköä, josta siis suuri osa Venäjällä. Kokonaistuloja syntyi 1,1 miljardia euroa, ja voitoksi jäi noin 100 miljoonaa euroa ja edellisvuonna peräti 240 miljoonaa euroa. Vaikka Venäjän bisnekseen voi monesta syystä suhtautua epäillen, se on viime aikoina ollut yllättävän vakaata, ja suurin ongelma lienee ollut ruplan kurssin vaihtelu. Läntisessä Euroopassa tuollaisen bisneksen arvoksi voisi varmasti sanoa ainakin 1,5-2 miljardia euroa, mutta Venäjän maariski huomioiden arvoa ei voine pitää näin korkeana. <br />
<br />
Ei Venäjän bisnestä voi silti missään tapauksessa pitää arvottomana eikä edes täysin arvaamattomana. Uskon Fortumin tuntevan sikäläisen energiabisneksen varsin hyvin aikaisempien kokemustensa perusteella, ja pitkällä aikavälillä lienee jopa mahdollista löytää synergiaa Fortumin ja Uniperin Venäjän-toimintojen välille. Tästä huolimatta Fortumin Venäjä-riski huolestuttaa minua myös kaupan jälkeen, ja joku toinen saattaa arvioida sen jopa niin suureksi, että suhtautuu myös tähän kauppaan kriittisesti. Venäjän-toiminnan osuus Fortumin liikevaihdosta kuitenkin jopa laskee Uniper-kaupan myötä, koska Uniperin muu toiminta on niin laajaa.<br />
<br />
<h3>
Lopuksi</h3>
<br />
Kuva 3 sisältää tekstissä mainitut arviot kerättynä yhteen. Siitä näkee hyvin, että Uniperin voimalaitokset ovat arvokkaita, vaikka fossiilivoimalle ei suurta arvoa laskisikaan.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhyphenhyphenOssn6PQ6eJAKY39EuIzkhiQYiXjZUV1yWud1TqRJgnOne3D4nCZGjK4s0d4mJRmA9xMx_rhbrfvMASuzF5HX75hy9GtyTo6BX-4TdAmQkVaFoRQRr6897egmLT1kdKM_TOe-fPT_gy_/s1600/Uniperin+arvoa.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="384" data-original-width="314" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhyphenhyphenOssn6PQ6eJAKY39EuIzkhiQYiXjZUV1yWud1TqRJgnOne3D4nCZGjK4s0d4mJRmA9xMx_rhbrfvMASuzF5HX75hy9GtyTo6BX-4TdAmQkVaFoRQRr6897egmLT1kdKM_TOe-fPT_gy_/s1600/Uniperin+arvoa.JPG" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3 Arvio Uniperin osien arvosta.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
Maakohtaisen läpikäynnin perusteella on syytä olettaa, että Uniperin kaltaisen yhtiön ostaminen osina olisi kalliimpaa kuin mitä se nyt kokonaisuutena Fortumille maksaa. Uniperin osien arvo on käyttämieni konservatiivisimpien arvioidenkin mukaan enemmän kuin tuo 8 miljardia euroa, lähinnä siksi, että Uniper sisältää paljon edullista ja päästötöntä sähköntuotantoa Ruotsissa ja Saksassa. Minusta tämä riittää perusteeksi sille, että Fortumin kannattaa ostaa Uniperia, sillä puhtaan ja kannattavan sähköntuotannon omistaminen Euroopassa hyödyttää pitkällä aikavälillä myös suomalaista veronmaksajaa.<br />
<br />
Arviot, jotka väittävät, että Fortum on tyhmä maksaessaan hiilivoimasta, eivät vaikuta tämän analyysin mukaan kovin järkeviltä. Minä en tosiasiassa usko, että Fortum edes ajattelee maksavansa hiilivoimasta, vaan se tulee vain harmillisena ja lähes arvottomana osana pakettia. Se, mistä Uniperissa ensisijaisesti kannattaa maksaa, on Ruotsin ja Saksan vesivoima sekä ruotsalainen ydinvoima, jossa Fortumilla on jo ennestään suuria omistuksia. Fortumin kannalta varsinkin Oskarshamnin pääomistuksen ajautuminen jonkun kilpailijan käsiin olisi suorastaan haitallista. <br />
<br />
Muilta osin varsinkin kaasusähkölle riittää kysyntää vielä vuosikymmeniksi Länsi-Euroopassa, joten kaasuvoimalaitoksilla on arvoa riippumatta siitä, pitääkö Fortum ne itse vai pyrkiikö se myymään ne aikanaan muualle. Olisi itse asiassa hienoa, jos yhteistuotannon hyvin tunteva Fortum voisi esimerkiksi lisätä kaukolämmön käyttöä Euroopassa vaikkapa noiden laitosten avulla. Keski-Euroopassa nimittäin tuotetaan vielä paljon lämpöenergian hukkaavaa lauhdesähköä, ja samaan aikaan asuntoja lämmitetään vielä enimmäkseen kiinteistökohtaisesti öljyllä ja kaasulla. On joka tapauksessa todellisuuteen perustumatonta toiveajattelua, että fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö ja lämpö olisivat kokonaan poistumassa markkinoilta seuraavan 10-20 vuoden sisällä, sillä suurin osa Euroopan maista ei edes tavoittele tällaista energiastrategioissaan.<br />
<br />
Mitä hiilivoimaan tulee, uskon, että Uniperin siirtyminen Fortumin määräysvaltaan saattaisi jopa hieman kiihdyttää hiililaitosten sulkemisia. Uniperin strategia vaikuttaa nimittäin paljon enemmän perinteisen fossiiliyhtiön strategialta kuin Fortumin. Minä uskon, että päästövähennysten kannalta on tehokkaampaa antaa Fortumin ostaa Uniper ja sitten kohdistaa Fortumiin painetta saastuttavimpien laitosten sulkemiseksi ja vähäpäästöisen tuotannon lisäämiseksi. Tässä kuitenkin tarvitaan myös paikallisviranomaisten yhteistyötä ja sähköverkkoinvestointeja, sillä sen enempää Uniper kuin Fortumkaan ei voi sulkea laitoksia, jos viranomaiset eivät tähän suostu tai verkko ei muuten pysty takaamaan ihmisille sähkön saantia.<br />
<br />
Vielä hienompaa tietysti olisi, jos Fortum saataisiin ilmastosyistä käynnistämään esimerkiksi turhaan suljetut Oskarshamn 1 ja/tai 2 uudestaan, ja lisäsähkö ohjattaisiin Keski-Euroopan vientiin tai vaikkapa lämmityksen, liikenteen tai teollisuuden prosessien sähköistämiseen. Myös meillä täällä Pohjolassa kuluu edelleen aivan liikaa fossiilienergiaa sähkösektorin ulkopuolella, joten se olisi todellinen vuosikymmenen ilmastoteko.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com25tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-32356118090845330862017-06-21T22:46:00.003+02:002017-09-30T06:16:06.837+02:00Sähköveroa pitää laskea!Hyvät kuulijat,<br />
<br />
haluan ravistella vihreitä perinteitä. Meitä pidetään joskus puolueena, joka aina haluaa nostaa energiaverotusta, ja minusta olisi aika muuttaa tilannetta.<br />
<br />
Suomalainen sähkö on maailman puhtaimmasta päästä ja lisääntyvä hiilidioksidipäästötön tuotanto, erityisesti tuulivoima sekä Olkiluoto 3 muuttavat sitä yhä puhtaammaksi. Suomen viimeinenkin merkittävä hiililauhdevoimala Porissa siirtyy pääosin reservikäyttöön 1.heinäkuuta kilpailukyvyttömyyden vuoksi.<br />
<br />
Tähän nähden sähkön nykyinen verotus on täysin älytöntä. Korkea sähkövero estää puhtaan sähkön käyttöä liikenteessä ja lämmityksessä fossiilisten polttoaineiden sijaan, myös silloin kun puhdasta sähköä on tarjolla ylen määrin ja edullisesti. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa sähköä verotetaan aina hyvin raskaasti, vaikka kaikki sähkö tehtäisiin hetkellisesti päästöttömästi. Vihreiden ei pidä pitää sähkön käyttöä vihollisenaan, vaan pikemminkin sähköistämisen pitää olla liittolaisemme taistossa hiiltä ja öljyä vastaan.<br />
<br />
Edes teollisuudessa sähkön verotus ei ole nykyisellään erityisen järkevää. Suomalainen pienteollisuus maksaa jopa 14 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin Norjan tai Ruotsin vastaava teollisuus. Samaan aikaan teollisuus voi kuitenkin eräissä merkittävissä prosesseissaan käyttää jopa veroista kokonaan vapautettuja fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä ja kaasua. Toisin sanottuna huonosti suunniteltu energiaverotuksemme itse asiassa pitää teollisuuden prosesseja kiinni fossiilisissa polttoaineissa ja on osaltaan estämässä teollisuuden prosessien sähköistymistä. Tämä on täysin Vihreiden tavoitteiden vastaista.<br />
<br />
Minä haluan, että ilmastonmuutoksen torjuntaa edistääkseen Vihreät tavoittelee sähköverotuksen alentamista tai ainakin muuttamista siten, että halvan sähkön aikana sähkövero jää hyvin alhaiseksi. Tämä tekisi sähköautoilusta entistä houkuttelevampaa, koska sähköautot olisivat usein latauksessa, kun sähkö on halvimmillaan öisin. Tämä tukee myös osaltaan sähkön markkinahintaa silloin, kun meillä on vesi- tai tuulivoiman vuoksi hetkellisesti ylitarjontaa puhtaasta sähköstä. Samalla uusiutuvan energian kannattavuus paranee, ja sen tukitarve näin pienenee. Myöskään teollisuuden sähkön verotusta ei pidä nostaa, koska varsinkin nykytilanteessa se ohjaa teollisuuden kehitystä väärään suuntaan.<br />
<br />
Sähköveron laskeminen tai muuttaminen prosenttimääräiseksi edistää liikenteen ja teollisuuden prosessien sähköistämistä, ja sähköistäminen on käytännöllinen ja nykyteknologialla mahdollinen tapa päästä irti fossiilisista polttoaineista. Tavoitteenamme on aidosti hiilineutraali yhteiskunta, eikä se onnistu, jos emme luovu hiilestä ja öljystä liikenteessä ja teollisuudessa, joten Vihreiden on toimittava yhteiskunnan sähköistämiseksi. Sähkövero alas!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Pidin tämän puheen Vihreiden puoluekokouksessa lauantaina 17.6. suuren mediahuomion keskellä, kun puheenjohtajavaalin tulosten vielä uskottiin saapuvan aivan millä hetkellä hyvänsä.<br />
<br />
On syytä huomata, että Suomessa kaasun, hiilen ja öljyn lämmityskäyttöä verotetaan jo nykyisellään varsin raskaasti, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Sen sijaan useat teollisuuden prosessit, joissa näitä käytetään osana reaktiota tai palamisesta syntyvä liekki koskettaa lopputuotetta, saavat hyödyntää mainittuja polttoaineita verottomasti.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-80715157257212452122017-04-08T08:27:00.006+02:002017-04-08T13:09:30.440+02:00Ehdokassuosituksia kuntavaaleihin 2017Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on huomenna, enkä ole ehdolla yhtään missään. Tilanne on minulle outo, sillä tähän mennessä olen täysikäisenä ollut aina ehdolla kuntavaaleissa. Ehdin olla yli 11 vuotta peräjälkeen Pirkkalan nuorin kunnanvaltuutettu, mutta tuo ura päättyi vuosi sitten. Haluan kuitenkin antaa muutamiin kuntiin ehdokassuosituksia, vaikka nykyään olen itse vantaalainen.<br />
<br />
<h3>
Pirkkala</h3>
<br />
Pirkkalassa listalla on tietenkin paljon tuttuja. Voin lämpimästi suositella sekä nykyistä kunnanhallituksen edustajaamme <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/pirkkala/ehdokkaat/15145"><b>Teppo Hoikkalaa</b></a> että pormestariehdokastamme <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/pirkkala/ehdokkaat/9485"><b>Arja Rinneahoa</b></a>. Tiedän molempien tehneen ja tekevän jatkossakin ahkeraa työtä Pirkkalan puolesta. Uusista nimistä voin suositella entistä opettajaani <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/pirkkala/ehdokkaat/11785#questions"><b>Jarkko Hovilaista</b></a>, jonka voin taata ajattelevan ympäristöä ja luontoa kaikessa päätöksenteossa. <br />
<br />
Kaikki mainitut ihmiset pitävät myös taatusti laadukkaan peruskoulutuksen ja varhaiskasvatuksen puolta tiukoissa neuvotteluissa. Kuluneen vaalikauden suurimpana poliittisena tappionani Pirkkalassa pidän juuri sitä, ettemme saaneet torjuttua riittävästi Kokoomuksen ja SDP:n ajamia leikkauksia peruskoulutukseen ja päivähoitoon vuoden 2016 talousarviossa. Tuota päätöksentekoa voi tutkia jälkikäteen Pirkkalan kunnan <a href="http://pirkkala.ktweb.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=47764884.doc&pykno=78&elin=VALT&lis=0&pvm=16%2e11%2e2015%2015%3a00">sivuilta.</a><br />
<br />
Jokaisessa vaalisuosituksessa olisi hyvä olla myös jokin yllätys, ja minä haluan sisällyttää sellaisen myös tähän kirjoitukseen. Myös Pirkkalan muissa puolueissa on hyviä ehdokkaita, ja minä haluan mainita heistä erityisesti yhden. Jos haluaa äänestää Pirkkalassa Perussuomalaisia, minä suosittelen <b><a href="https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/armi-karki">Armi Kärkeä</a>. </b>Hän on erittäin yhteistyökykyinen, kuten muutkin tuntemani Pirkkalan perussuomalaiset, ja hänellä on sydän paikallaan. Olen saanut kuulla ja nähdä hänen tekevän työtä pienen ihmisen puolesta.<br />
<br />
<h3>
Tampere</h3>
<br />
Tampereella Vihreillä on erinomainen lista ja suositeltavia ehdokkaita on paljon. Minun valintani olisi kuitenkin <a href="http://jaakkostenhall.fi/"><b>Jaakko Stenhäll</b></a>, joka on Tampereen yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtajana ollut eturintamassa vääntämässä niin Tampereen ratikan kuin miellyttävän Hämeenkadunkin puolesta. Hän on ollut vahvasti ohjaamassa Tampereen kaupunkikehitystä oikeaan suuntaan. Toinen valintani on <b><a href="http://iirissuomela.fi/">Iiris Suomela</a>, </b>jonka rohkeutta ihailen. Hän ei ole vaiennut epäoikeudenmukaisuuksista tai vääryyksistä silloinkaan, kun on tiennyt, että esimerkiksi rasismiin puuttuminen julkisesti synnyttää vastustusta ja jopa suoranaista vihaa. Hänen kokemustensa perusteella olen ensimmäistä kertaa edes vähän ymmärtänyt sitä, että Vihreiden asioiden edistäminen nuorena naisena kohtaa paljon aivan erilaista palautetta kuin mitä olen koskaan joutunut nuorena miehenä kokemaan.<br />
<br />
<h3>
Helsinki</h3>
<br />
Aikaisempien kirjoitusteni myötä ei liene epäselvää, että olen äärimmäisen huolissani ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Helsingissä tehdään todennäköisesti lähivuosien aikana merkittäviä energiaratkaisuja, ja minä toivon, että niitä tehdään mahdollisimman ennakkoluulottomasti. Samalla se vaatii myös hyvää asiantuntemusta, ja nämä ominaisuudet yhdistyvät <b><a href="http://atteharjanne.fi/">Atte Harjanteessa</a>.</b> Minun on myös vaikea sanoa mitään Helsingin kunnallispolitiikasta ajattelematta kaupunkikehityksen puolesta väsymättä taistelevaa <b><a href="http://www.soininvaara.fi/">Osmo Soininvaaraa</a></b>, mutta hänen läpimenoonsa minun tukeani ei varsinaisesti tarvita.<br />
<br />
<h3>
Turku</h3>
<br />
Turussa ennakkoluulotonta ilmastopolitiikka ja tiukkaa luonnonarvojen puolustamista tieteen ja politiikan keinoin edustaa Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtaja <b><a href="http://www.zygomatica.com/vaalit2017/">Jakke Mäkelä</a>. </b>Hänen ansioihinsa kuuluu muun muassa erinomaisen perusteellinen blogikirjoitussarja Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Jos puolestaan äänestää valtuutettu, rakennuslautakunnan puheenjohtaja <a href="http://www.saarailvessalo.net/"><b>Saara Ilvessaloa</b></a>, antaa varmuudella äänensä kaupunkikehityksen puolesta Turussa.<br />
<b><br /></b>
<br />
<h3>
<b>Vantaa</b></h3>
<br />
Nykyisessä kotikaupungissani Vantaalla valinta ei ollut minulle kovin helppoa, koska en yksinkertaisesti tunne ehdokkaita kovin hyvin.<b> </b>Päädyin kuitenkin suosittelemaan luonnonystävää, valtuuston varapuheenjohtaja <b>Anniina Kostilaista</b>. Hän ei ainakaan riehaannu biotaloudesta hallitsemattomasti aivan liian monen muun kuntapoliitikon tavoin, vaan on todellinen metsien ystävä ja tuntija.<br />
<b><br /></b>
<br />
<h3>
Bonus: Kittilä</h3>
<br />
Kuluvalla valtuustokaudella Suomessa on ollut yksi kunta, jossa on harjoitettu aivan ylivoimaisesti Suomen huonointa kuntapolitiikkaa, ja se on ehdottomasti Kittilä. Lähes kaikki valtuutetut ovat syytettynä rikoksista sotkuisessa vyyhdissä, jonka lähtökohta on käytännössä siinä, että päättäjien enemmistö yrittää mitä törkeimmällä tavalla suojella paikallista yrittäjää lain kouralta. Tällaista toimintaa ei pidä hyväksyä missään.<br />
<br />
Minä en tunne listan ihmisiä henkilökohtaisesti, mutta kunnan päätöksenteon uudistamiseksi suosittelen ehdottomasti äänestämään joko Vihreiden yhtä ehdokasta tai Oikeudenmukainen Kittilä -listaa. Jälkimmäisellä listalla on ehdolla myös kunnanvaltuuston nykyinen puheenjohtaja <b><a href="http://yle.fi/uutiset/3-8928597">Inkeri Yrity</a><a href="http://yle.fi/uutiset/3-8928597">s</a></b>, joka on kunnioitettavalla tavalla puolustanut oikeudenumukaisuutta paikallista hyvä veli/sisar -kerhoa vastaan. Se osoittaa kuntapoliitikolta itsenäistä omaa ajattelua ja rohkeutta.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-87508621699776019902017-03-13T21:00:00.001+02:002017-03-13T21:00:33.395+02:00Ehdolla TEK:n vaaleissaOlen ehdolla ammattijärjestöni Tekniikan Akateemisten (TEK) valtuustoon eteläisellä vaalialueella numerolla 282. Vaalien äänestysaika on 21.3.-3.4.2017.<br /><br />Tärkein syyni lähteä ehdokkaaksi oli, että haluan oman ammattiliittoni olevan mukana työelämän väistämättömässä muutoksessa mieluummin kehittävästi kuin jarruttavasti.<br /><br />Sosiaaliturvassa on edettävä perustulon suuntaan, koska työpaikoista on tulossa maailman muuttuessa nykyistä epävarmempia. Tällöin elämän varrelle mahtuu helpommin niin kouluttautumis- kuin yrittäjyysjaksojakin tarvittaessa.<br /><br />Haluan olla myös puolustamassa maksutonta koulutusta sekä TEKin sisällä että muussa yhteiskunnassa. Maksuton koulutus on tärkeä osa Suomen historiallista menestystarinaa, sillä se on tarjonnut suurelle osalle nuorista mahdollisuuden kouluttautua pitkälle, ja tämä on turvattava jatkossakin. <br /><br />TEKin on tärkeää myös pitää ääntä riittävän yliopistojen rahoituksen puolesta. Niin tekniikan kuin muidenkin alojen koulutus ja tutkimus ovat kärsineet yliopistojen ja muun tutkimuksen suurista leikkauksista, ja suunta on käännettävä. Yliopistokoulutus ja -tutkimus luovat tulevaisuuden menestystarinoita, mutta nykyinen kehitys on johtanut siihen, että yliopistot houkuttelevat entistä vähemmän lahjakkaita tutkijoita ja yliopistojen työilmapiiri on heikentynyt. Tämä ei saa jatkua, ei Suomen eikä TEKin jäsenten edun vuoksi.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-17554024560216486622016-10-17T20:21:00.000+02:002016-10-18T22:24:45.949+02:00Sähkön hinta ja verotuet: kansainvälinen vertailuSähkön hinta on ollut minulle jo useamman vuoden ajan tärkeä kirjoitusten aihe, johon olen toistuvasti palannut. Viime aikoina sähkön hintakeskustelu on nostanut päätään erityisesti hallituksen kaavaileman päästökauppakompensaation käsittelyn yhteydessä. Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tutki hiljattain valtion energiaintensiiviselle teollisuudelle antamia verotukia, ja esittää <a href="http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_22016.pdf">tutkimuksessaan</a>, että nuo verotuet eivät ole kovinkaan hyödyllisiä. Lisäksi VATT toteaa, että sähkön hinnan ei Eurostatin tilastojen perusteella pitäisi olla ongelma Suomen teollisuudelle, koska sähkö on Suomessa teollisuudelle verrattain halpaa kuvan 1 mukaisesti. Olen myös itse kirjoittanut aiheesta aikaisemmin <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/05/sahkon-markkinahinnat-ovat-jo-liian.html">tässä</a> ja <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2013/12/johtuvatko-suomen-teollisuuden-ongelmat.html">tässä</a>, ja jälkimmäisessä kirjoituksessa nojauduin myös vahvasti Eurostatin tilastoihin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjQDzcDjulJFdNXipC3sbGovK-zALLTCH65gWfS1D9RlLZXajxXaRCnaueqb1Rb2M9hce0vBi4qDmLu0EVe5IPiiNTZCdYOqXA9AoIRfy2SfnwEIh-OG3qndx66GAOrljNDJtsJaxhbd6k/s1600/VATT+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinta.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjQDzcDjulJFdNXipC3sbGovK-zALLTCH65gWfS1D9RlLZXajxXaRCnaueqb1Rb2M9hce0vBi4qDmLu0EVe5IPiiNTZCdYOqXA9AoIRfy2SfnwEIh-OG3qndx66GAOrljNDJtsJaxhbd6k/s400/VATT+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinta.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Teollisuuden sähkön hinnat mukaan lukien verot ja maksut Suomessa ja muualla Euroopassa vuoden 2015 toisella puoliskolla. Tietolähde: Eurostat, kuva VATT.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Viime aikoina minulla on kuitenkin ollut mahdollisuus arvioida tilannetta aikaisempaa laajemmin, ja arvostamani ihmiset ovat saaneet minut epäilemään Eurostatin tilastojen paikkansa pitävyyttä teollisten yritysten osalta. Jotkin teollisuusyritykset ovat nimittäin jo pitkään sanoneet, että erityisesti Saksan osalta viralliset tilastot kuvaavat tilannetta kovin huonosti, ja tämän vuoksi päätin itse lähteä selvittämään tilannetta.<br />
<br />
Toinen syy innostukselleni on, että keskustelu ympäristölle haitallisista verotuista on kiihtynyt. Keskustelun pohjana toimii usein Matti Hyyrysen Ympäristöministeriölle tekemä ansiokas raportti <a href="http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitallis(10428)">YMra 13/2013</a>, jossa energiasektorin verotuiksi arvioidaan noin 800 miljoonaa euroa (s.129) ja liikennesektorin verotuiksi noin 1800 miljoonaa euroa. Raportti on perusteellisesti tehty, mutta sitä käytetään välillä hieman kyseenalaisin tavoin eri keskusteluissa. Ympäristölle haitallisen tuen määritelmänä käytetään nimittäin OECD:n määritelmää, jonka mukaan tuki luokitellaan haitalliseksi, jos se lisää haitan määrää suhteessa siihen, että tukea ei olisi. Määriteltäessä ei kuitenkaan pystytä ottamaan kaikkia mahdollisia vaikutuksia huomioon, ja missään tapauksessa verotuen poistaminen ei tarkoita sitä, että tuo summa veroja saataisiin kerätyksi. Tuettu toiminta nimittäin vähenee, joskus merkittävästikin, jos tuki poistetaan.<br />
<br />
Energia-alan esimerkkinä voidaan mainita yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hiilidioksidiveron puolitus. Se on verotuki, jonka määräksi arvioidaan selvityksessä 67 miljoonaa euroa ja summa on sittemmin hieman noussut. Maan hallitus lähti selvittämään tuon puolituksen poistoa, ja VTT:n <a href="http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2016/VTT-R-01173-16.pdf">selvitys</a> tuli siihen tulokseen, että vaikka poisto vähentäisi Suomen lämpösektorin päästöjä, se samalla lisäisi sähkösektorin päästöjä, heikentäisi Suomen sähköomavaraisuutta ja lisäisi sähkön tuontia, mikä puolestaan lisäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi Virossa ja Venäjällä. Tällöin kokonaispäästöt ilmakehään eivät vähentyisi, vaikka ne Suomen rajojen sisällä vähentyisivätkin. Hallitus onneksi ymmärsi tämän ja luopui suunnitelmastaan. Toisin sanottuna ympäristölle haitallinen verotuki ei ollutkaan haitallinen, kun ymmärrettiin katsoa koko kuvaa.<br />
<br />
Määritelmän toinen ongelma on, että verotuki määritellään vain maan sisäisessä kontekstissa. Selvityksen mukaanhan Suomi tukee esimerkiksi liikennepolttoaineiden käyttöä merkittävillä summilla ja vastaavalla mittarilla esimerkiksi USA ei tue niitä juuri lainkaan. Ei niin, koska Yhdysvalloissa kaikki maksavat hyvin alhaisia polttoaineveroja, paljon pienempiä kuin kukaan Suomessa vähennysten jälkeenkään. Toisin sanottuna Suomi verottaa myös verotutettua liikennepolttoaineiden käyttöä paljon enemmän kuin Yhdysvallat, joten pelkän verotuen summan vertailu on oikeastaan varsin älytöntä. Tämän takia verotukia eri maiden kesken vertailtaessa pitää olla erityisen varovainen.<br />
<br />
<h3>
Energiaintensiivisten yritysten verotuet eri maissa</h3>
<br />
Suomen verotuetuista sektoreista minä tunnen parhaimmin energiasektorin, ja siksi keskityn tässä kirjoituksessa näihin verotukiin. Ympäristöministeriön selvityksessä näitä verotukia ovat energiaintensiivisten yritysten veronpalautus (selvityksessä 120 milj. €) ja teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (400 milj. €). Uutena tukena hallitus on hiljan esittänyt jo mainittua <a href="http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160147.pdf">päästökauppakompensaatiota</a> (40 milj. €), jolla on tarkoitus suojata teollisuutta päästökaupan sähkön hintaa nostavalta vaikutukselta. Kaikki kirjoituksessa esitetyt luvut on laskettu tekemälläni excel-pohjalla, johon voi tutustua itse tämän <a href="http://rikumerikoski.net/Riku/sahkovero.xlsx">linkin</a> takaa.<br />
<br />
En millään tavalla halua kiistää sitä, että summat kuulostavat varsin suurilta. Tuolla rahalla valtio voisi varmasti rahapulassaan tehdä paljon muutakin kuin alentaa yritysten energiaverotusta. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että summat ovat laskennallisia. Esimerkiksi teollisuuden alemmasta sähköverokannasta luopuminen aiheuttaisi väistämättä tehtaiden lakkautuksia Suomessa ja niiden siirtämistä muihin maihin. Tämä vähentäisi työllisyyttä, eikä välttämättä edes vähentäisi päästöjä, sillä suurimmassa osassa maailmaa sähköntuotanto on merkittävästi saastuttavampaa kuin Suomessa. Kokonaisvaikutusta on tietysti vaikea arvioida, mutta tekemäni kansainvälisen sähkön hinta- ja verotukivertailun perusteella uskallan väittää, että tuet eivät ole merkityksettömiä.<br />
<br />
Erityisen paljon minua on viime aikoina ihmetyttänyt se, että jotkut ihmiset ovat pyrkineet esittämään asian aivan kuin Suomi tekisi sähkön käytön verotukiensa avulla erityisen taantumuksellista tai menneisyyteen katsovaa energiapolitiikkaa. Samaan aikaan joitakin muita eurooppalaisia maita pyritään esittämään edistyksellisen ja tulevaisuuteen tähtäävän energiapolitiikan airueina. Tällainen keskustelu asettuu mielenkiintoiseen valoon, kun tutustuu kuviin 2 ja 3.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTp-PT8-yJrNXU21M0y-8OW8ze4w9_pHlKh4YzQrOtVGUvCouUBpL28Vw138v4Qda_4BzPKXAWabW_P872G_hNOP0uX6iXLHP1pF_ByXcIRxoX5Rol8PRtVXZpzjlE2leWqJOWlgI5AnuV/s1600/Verotuet+A.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTp-PT8-yJrNXU21M0y-8OW8ze4w9_pHlKh4YzQrOtVGUvCouUBpL28Vw138v4Qda_4BzPKXAWabW_P872G_hNOP0uX6iXLHP1pF_ByXcIRxoX5Rol8PRtVXZpzjlE2leWqJOWlgI5AnuV/s400/Verotuet+A.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Pienen teollisuusyrityksen nauttimat verotuet ja maksuvapautukset valituissa Euroopan maissa. Vuosikulutus 10 000 MWh. Tiedot kerätty itse julkisista lähteistä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnev3MnaVoLql96kQs13pMcgjrIgr0C0x4yZy47sS8CZaTDA4_27lwBfea4OszgN9hqeB6Ijy8ZIdnOEG9bfp9GLtANATEhJy-Dst6wjPiG0BmwUFv-_aJQ783fzabZE4sq1L-fwXdL3xS/s1600/Verotuet+B.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="220" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnev3MnaVoLql96kQs13pMcgjrIgr0C0x4yZy47sS8CZaTDA4_27lwBfea4OszgN9hqeB6Ijy8ZIdnOEG9bfp9GLtANATEhJy-Dst6wjPiG0BmwUFv-_aJQ783fzabZE4sq1L-fwXdL3xS/s400/Verotuet+B.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3. Suuren teollisuusyrityksen nauttimat verotuet ja maksuvapautukset valituissa Euroopan maissa. <br />
Vuosikulutus 1 TWh, toimiala terästeollisuus. Tiedot kerätty itse julkisista lähteistä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuten kuvista 2 ja 3 näkee, Suomen verotuet eivät ole keskeisiin kilpailijamaihimme nähden erityisen suuria, vaan ne ovat itse asiassa tämän vertailun pienimpiä. Naapurimaidemme kanssa ne ovat kuitenkin kohtuullisen lähellä toisiaan. Tämä johtuu ennen kaikkea verotuen määritelmästä, eli tässä verotueksi on OECD:n määritelmän mukaisesti määritelty kaikki sellainen, joka alentaa teollisuuden maksamaa hintaa suhteessa "normaaliin". Normaaliksi on puolestaan määritelty tavallisen kotitalouskuluttajan maksama vero- ja maksutaso. Tämä määritelmää voi ihan aiheestakin kritisoida, mutta tämän selvityksen aiheena onkin nimenomaan verrata täsmälleen samanlaisella menetelmällä eri maiden verotukia. <br />
<br />
Esimerkiksi kuvissa näkyvä Ruotsin naapurimaita korkeampi tukitaso johtuu naapureita selvästi korkeammasta kotitalouksien sähköverosta. Saksa on kuitenkin aivan omassa luokassaan, eli siellä teollisuuden verotuet ovat valtavan suuria. Saksan verotuet ovat itse asiassa niin suuria, että suurimmassa osassa Eurooppaa ne veisivät kokonaishinnan jo huomattavasti negatiivisiksi. Näin ollen voikin todeta, että jos verotukien suuruus on energiapolitiikan moderniuden mittari, Saksa tekee vähintään koko Euroopan taantumuksellisinta energiapolitiikkaa. Missään muussa maassa energiaintensiivinen teollisuus ei nauti yhtä suuria alennuksia sähkön veroista ja maksuista. Blogin alussa mainituissa Eurostatin tilastoissa nämä eivät kuitenkaan näy, koska verohelpotukset koostuvat monista erilaisilla ehdoilla ansaittavista osista, ja noissa tilastoissa kuvattavan teollisuuden ei ilmeisesti oleteta pääsevän alennusten piiriin. <br />
<br />
Ainakin minä pidän tätä merkkinä siitä, että uusiutuvan energian lisäämisinnostaan huolimatta Saksa selvästi haluaa suojella myös perinteisten, savupiipputeollisuudeksikin haukuttujen, toimialojensa kilpailukykyä, ja keskeisenä keinona ovat siellä erittäin mittavat energiaverojen alennukset. Niihin verrattuna omat ja lähinaapureidemme verotuet ovat varsin rajallisia. <br />
<br />
Toinen tapa esittää asiaa näkyy kuvassa 4, joka kertoo hyvin suuren teollisuusyrityksen maksamasta sähkön kokonaishinnasta. Nämä luvut ovat jonkin verran aikaisempia lukuja tulkinnanvaraisempia, koska sähkön kokonaishinnan osana oleviin siirtomaksuihin sisältyy vaikeasti arvioitavia komponentteja. Esimerkiksi Suomessa laitoksen sijaintipaikalla kantaverkossa ei ole maksujen kannalta merkitystä, mutta Ruotsissa sijainniksi on oletettu maksujen määrittämistä varten Tukholma, Norjassa Oslo ja Saksassa <a href="http://www.tennet.eu/?L=0">Tennetin verkkoalue</a>, joka kattaa suuren osan läntistä ja eteläistä Saksaa.<br />
<br />
Huomattavaa on myös, että Saksassa ja Norjassa suurteollisuus saa merkittäviä alennuksia myös kantaverkon siirtomaksuista, jos käyttö täyttää tiettyjä ehtoja. Erityisen kiinnostavaa on, että Saksassa hyvin vakaa kulutus saa runsaat siirtomaksualennukset, vaikka samaan aikaan Saksassa pyritään ajamaan perusvoimaa eli jatkuvasti päällä olevan sähkön tuotantoa (ydin- ja hiilivoima) alas. Kuvan 4 luvut voidaan yleistää muillekin energiaintensiivisille toimialoille kuin Saksassa osin verotonta sähköä käyttävään terästeollisuuteen, jolloin Saksan verotuet pienentyvät, mutta muutos on vain noin 1 €/MWh. Muissa maissa muutoksia ei juuri tapahdu. Saksassa myös useita muita teollisia prosesseja kuin teräksen valmistus on kokonaan <a href="https://www.gesetze-im-internet.de/stromstg/__9a.html">vapautettu sähköveroista</a>, mutta muissa maissa tällaista suosimista ei harrasteta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0CV8tZ-fggdZy7AmpVU5OOr2IMGjMefQJKtsPoNk6S84HxYZVGPHZKMV94MIdqqJpaQuugwXqUSYqcksfyOcWjsYGxCvsidR39EusiWS3CkaPkeDOMCX0aJ4HWYdmqFc8paIOTW4uDVZD/s1600/Hinta+ja+tuet+B.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="218" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0CV8tZ-fggdZy7AmpVU5OOr2IMGjMefQJKtsPoNk6S84HxYZVGPHZKMV94MIdqqJpaQuugwXqUSYqcksfyOcWjsYGxCvsidR39EusiWS3CkaPkeDOMCX0aJ4HWYdmqFc8paIOTW4uDVZD/s400/Hinta+ja+tuet+B.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 4. Suuren terästeollisuusyrityksen maksama sähkön hinta (kulutus 1 TWh/vuosi, huipputeho 125 MW) ja sen nauttimat verotuet eri maissa. Suurin ero maiden välille syntyy itse sähköenergian hinnasta, sillä sähköenergian hinta on Suomessa vertailumaita korkeampi. Myös kantaverkkosiirto on Suomessa muita maita kalliimpaa. Perustuu omiin laskelmiin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toisaalta taas kuvassa 5 näkyy hyvin, että pienemmälle teollisuudelle Suomi on sähkön hinnan kannalta selvästi Saksaa parempi sijoituspaikka, sillä pienteollisuus joutuu Saksassa mittavista verotuista huolimatta maksamaan melko paljon uusiutuvan energian tukimaksuja. Ruotsissa ja Norjassa hinnat puolestaan jäävät jonkin verran Suomen hintojen alapuolelle alhaisemman sähkön hinnan, mutta myös alemman sähköveron vuoksi. Ruotsi ja Norja nimittäin käyttävät teollisuuden hyvin alhaista sähköveroa (noin 0,5 €/MWh) jo varsin pienelle teollisuudelle, kun Suomessa vastaava teollisuus maksaa sähköstään 7 €/MWh veroa. Saksassa teollisuuden maksama sähkövero vaihtelee huomattavasti enemmän, sillä se riippuu muun muassa yrityksen maksamista eläkemaksuista. Sikäläisen sähköveron helpotuksia voi arvioida itse tällä <a href="https://www.detmold.ihk.de/datei/doc/8774">laskurilla</a>.<br />
<br />
Suomen sähköverojärjestelmää voikin Ruotsiin ja Norjaan nähden arvostella siitä, että se suosii enemmän suuria kuin pieniä yrityksiä. Sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus että mahdollisesti tulossa oleva päästökauppakompensaatio kohdistuvat nimittäin ennen kaikkea suurille yrityksille. En ole mitenkään vakuuttunut, että tämä on järkevää. Toisaalta taas Saksassa ero pienen ja suuren yrityksen maksaman sähkön hinnan välillä on vielä paljon suurempi kuin meillä.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr03Aba9mnUp8RYh1OZtzGUQqP44wckGoS-fJhTs3HQJxg1JY0I5WwKBIRSGYRhiX5JwoLJh9F-mG3f19uRC4gReYbN3r_vINVEYsFQ-_r7R9MI1mvPIgMRCZfupJD1mxIrFwZwVjEwDJ2/s1600/S%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinta+A.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="221" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr03Aba9mnUp8RYh1OZtzGUQqP44wckGoS-fJhTs3HQJxg1JY0I5WwKBIRSGYRhiX5JwoLJh9F-mG3f19uRC4gReYbN3r_vINVEYsFQ-_r7R9MI1mvPIgMRCZfupJD1mxIrFwZwVjEwDJ2/s400/S%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinta+A.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 5. Pienehkön teollisuusyrityksen (kulutus 10 000 MWh/vuosi, huipputeho 2 MW, 20 kV siirto maan pääkaupungissa) maksama sähkön kokonaishinta. Perustuu omiin laskelmiin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Mielenkiintoisen tarkastelukulman tarjoaa myös tukien luokittelu erilaisiin ryhmiin, kuten kuvassa 6 on tehty. Varsinaisen sähköveron alennus on suurin Ruotsissa, koska siellä kuluttajien sähkövero on korkein. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa muiden vapautusten osuus onkin varsin pieni. Suomessahan ei ole mitään erillistä uusiutuvan energian tukimaksua, ja sähköveron tuotto on moninkertainen tukisummiiin nähden, joten näin ollen mitään tukimaksuvapautuksia ei ole. Ruotsissa ja Norjassa energiaintensiivinen teollisuus on vapautettu maiden <a href="http://www.energimyndigheten.se/fornybart/elcertifikatsystemet/om-elcertifikatsystemet/">sähkösertifikaattijärjestelmästä</a>, jolla tuetaan uusiutuvan sähkön, käytännössä lähinnä tuuli- ja vesivoiman lisäämistä. Tuon edun arvo on nykyisellä <i>elcertin </i>hinnalla noin 3,5 €/MWh, sillä pienkuluttajat maksavat suunnilleen tuon tukisumman jokaista ostamaansa megawattituntia kohden.<br />
<br />
Kuva 6 tarjoaa myös mielenkiintoisen näkökulman kohuttuun päästökauppakompensaatioon, jota teollisuus on pitänyt varsin tärkeänä, tässä <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/Epasuorien-CO2-kustannusten-kompensointi.pdf">EK</a> jo aikaa sitten ja uudempi kannanotto <a href="http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/tiedotteet/Sukupolvenvaihdosten-verokannustin-ja-paastokauppakompensaatio-parantavat-kilpailukykya--lisakustannukset-pettymys-2458.html">Metsäteollisuudelta</a>. Yhteenvetona voidaan todeta, että Norja ja modernin energiapolitiikan maineella ratsastava Saksa maksavat päästökauppakompensaatiota EU:n salliman maksimimäärän, Suomi suunnittelee maksavansa puolet siitä ja Ruotsi ei käytä tukea ollenkaan. Kun katsoo kompensaation suuruutta nykyisillä hyvin alhaisilla päästöhinnoilla (Suomi 1 €/MWh, Saksa ja Norja noin 2,5 €/MWh) ja suhteuttaa sen muihin tukiin, on vaikea uskoa, että kompensaatiolla olisi merkittävää vaikutusta minkään maan teollisuuden kilpailukykyyn. Kuvaan 4 vertaamalla voidaan myös todeta, että kompensaatio ei läheskään riitä painamaan Suomen sähkön hintoja vertailumaiden tasolle, joten tuotakaan ongelmaa se ei ratkaise.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg22fR37YsIEdNtT0IvcA5kKXbpuKtgwlR-DRnHDRMJTzYvyF9XA3WQp7ZKDlpp1EJxXvmCrHVPvQ5oSCitSPAWjMV2vo2vvAZX96HiPHro7eVlt4HgD0rKGCLeIdk6pHjUNPH4UJfV9Kek/s1600/Erilaiset+tuet+B.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="321" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg22fR37YsIEdNtT0IvcA5kKXbpuKtgwlR-DRnHDRMJTzYvyF9XA3WQp7ZKDlpp1EJxXvmCrHVPvQ5oSCitSPAWjMV2vo2vvAZX96HiPHro7eVlt4HgD0rKGCLeIdk6pHjUNPH4UJfV9Kek/s400/Erilaiset+tuet+B.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 6. Erilaisten verotukien ja maksuvapautusten suhde toisiinsa eri maissa suurelle teollisuusyritykselle (kulutus 1 TWh/vuosi). Päästökauppakompensaation suuruus on laskettu sähkön kulutukseen perustuvalla kaavalla, jotta se ei olisi toimialariippuvainen. Päästöoikeuden hinnaksi oletettu 5,8 €/tCO2, joka on tuore markkinanoteeraus vuoden 2017 päästöfutuurille. Perustuu julkisiin lähteisiin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Jos päästöoikeuden hinta olisi edes yli 10 €/tCO2 tai vaikkapa huippulukemiensa tuntumassa eli noin 30 €/MWh, päästökauppakompensaatio olisi tietysti suurempi ja vaikuttavampi, ja sillä voisikin olla jotain merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Tuossa tilanteessa ymmärtäisin tarpeen hyvin ja siinä mielessä kompensaatiojärjestelmän valmistelua voi pitää mielekkäänä. Nykyisellä päästöhinnalla lienee kuitenkin huomattavasti järkevämpää ohjata tuo muihin verotukiin nähden vähäinen 40 miljoonan euron summa muuhun käyttöön, mitä Suomen hallitus jo tiettävästi <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9220900">pohtiikin</a>. Jos tuo summa jaetaan teollisuudelle 1 €/MWh sähkön hinta-alennuksena, sillä ei pelasteta Suomessa ainuttakaan tehdasta, mutta jos se sen sijaan kohdistetaan perusteltuina innovaatiotukina, vaikutus voi olla pitkällä aikavälillä merkittävä.<br />
<br />
Hieman piikikkäästi voisi myös todeta, että Olkiluoto 3:n valmistuminen laskee teollisuuden maksamaa sähkön hintaa enemmän kuin päästökauppakompensaatio nykyisillä päästöhinnoilla, ja ilman tuota myöhästymistä sähkön hintamme olisivat jo vuosia olleet lähellä Ruotsin sähkön markkinahintoja. Suomalainen teollisuus on nimittäin ollut keskeisesti vaikuttamassa siihen, että Suomessa on satsattu runsaasti uuteen ydinvoimaan, ja tämän selvityksen vertailumaissa on puolestaan keskitytty uusiutuvan energian lisäämiseen. Se on ollut kiistatta nopeampaa kuin uuden ydinvoiman rakentaminen, joten tässä mielessä suomalainen teollisuuden maksama vertailumaita korkeampi sähköenergian hinta on myös sen omaa syytä. Moneen muuhun maahan nähden teollisuussähkö on silti Suomessa yhä melko edullista, joten mitenkään toivoton tilanne ei ole.<br />
<br />
<h3>
Lopuksi</h3>
<br />
Toivon, että tämä kirjoitus ja sen tausta-aineistona oleva excel-pohja avaavat Suomen ja kilpailijamaiden energiaverojärjestelmiä tukineen mahdollisimman monelle lukijalle. Aivan yksinkertaista tämä ei ole, koska maiden järjestelmissä on merkittäviä eroja. Ainakin oman näkemykseni mukaan Suomen järjestelmä on näiden maiden parhaasta päästä yksinkertaisuutensa puolesta, kun taas Saksan verojen ja tukien järjestelmä vaikuttaa melkoiselta viidakolta. Saksassa osa tuista valuu jopa fossiilisähkölle, sillä Saksassa maksetaan tukia uudelle hiiltä ja kaasua käyttävälle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle (KWK-Abgabe), kun taas Suomessa ja Ruotsissa molempia verotetaan melko raskaasti. <br />
<br />
Myös saksalaisen verkkoyhtiön kuluttajahinnoittelu tuntuu kovin ihmeelliseltä eri maksujen kokoelmalta vastaaviin pohjoismaisten yrityksien hinnastoihin nähden. Saksassa jopa merkittävä osa asiakkaista on yhä kulutusprofiililaskutuksen piirissä, joka ainakin täältä aikaa sitten etäluettaviin sähkömittareihin siirtyneestä Suomesta katsottuna vaikuttaa aivan muinaisen ajan toiminnalta. Jostain syystä näitä puolia Saksan sähköjärjestelmästä tuodaan kovin harvoin esiin julkisessa keskustelussa.<br />
<br />
Toisaalta kirjoituksen pitäisi myös herättää kritiikkiä Eurostatin tilastoja kohtaan. Melko yksinkertaisen selvitykseni jälkeen olen täysin vakuuttunut siitä, että Eurostatin luvut kuvaavat Saksan osalta erittäin huonosti energiaintensiivisen teollisuuden sähkön hintaa. Metsäteollisuus taitaa siis sittenkin olla osin oikeassa kritisoidessaan Suomen energiakustannuksia <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9220900">tämän uutisen</a> lopussa. Tosin rehellistä olisi myös todeta, että saksalainen pienkuluttaja maksaa samaan aikaan erittäin korkeaa sähkön hintaa, osin siksi, että teollisuuden energiakustannukset on siellä saatu pidettyä alhaalla vapauttamalla ne veroista ja uusiutuvan energian tukimaksuista lähes kokonaan. Minä en usko, että suomalaiset kuluttajat olisivat valmiita vastaavaan, eikä se mielestäni olisi oikeudenmukaistakaan.<br />
<br />
Tämä huomioiden en mitenkään voi yhtyä siihen kritiikkiin, että Suomen verojen ja tukien järjestelmä olisi jotenkin erityisen vanhanaikainen. Se myös muistuttaa voimakkaasti naapurimaidemme järjestelmiä, ja Ruotsin energiajärjestelmää pidetään laajalti puhtaana ja edistyksellisenä. Siitä olen kuitenkin esimerkiksi <a href="http://www.soininvaara.fi/2016/10/08/mita-tehda-ilmaisella-sahkolla/">Osmo Soininvaaran</a> kanssa samaa mieltä, että nykyinen vakiosuuruinen sähkövero on aikansa elänyt, ja järjestelmää olisi aika muuttaa.<br />
<br />
Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä on yhä useammin hetkiä, kun puhdasta, päästötöntä tai hyvin vähäpäästöistä sähköä on tarjolla jopa yli tarpeen. On järjetöntä, että jäykkä sähköverojärjestelmä estää sähkön käytön esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon näissä tilanteissa. Tällöin sähkövero toimii myös ympäristön kannalta haitallisella tavalla, sillä moni kaupunki tuottaa korvaavan kaukolämmön esimerkiksi hiilellä tai turpeella, ja näin tuotettu kaukolämpö on puhtaan sähkön ylitarjontahetkillä saastuttavampaa kuin sähköllä tuotettu kaukolämpö olisi.<br />
<br />
Toinen johtopäätökseni on se, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden sähkön käytön verotuet eivät ole keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna liian suuria ja niiden merkittävällä karsimisella voisi näin ollen olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Kun teollisuus saa jo nyt selvästi halvempaa sähköä kilpailijamaissa, esimerkiksi <a href="http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_22016.pdf">VATTin</a> tutkimuksessaan arvostelema energiaintensiivisen teollisuuden veronalennus ja teollisuuden alempi sähköverokanta lienevät ainakin toistaiseksi tarpeellisia. Jos edes EU-maiden kesken saataisiin aikaan sopimus, jossa näitä tukia päätettäisiin vähentää yhdessä, muutos voisi toimia paremmin, mutta tällaista sopimusta lienee vaikea saada aikaiseksi. <br />
<br />
Jos ympäristöministeriön raportissa mainittuja ympäristölle haitallisia tukia kuitenkin halutaan vähentää, näiden lukujen perusteella ja kansainvälinen kilpailutilanne huomioiden lienee parempi aloittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotukien vähentämisestä kuin sähkön käytön verotukien vähentämisestä. Esimerkiksi bensiinin hinta on Suomessa jo monen Euroopan maan hintojen alapuolella alhaisempien verojen vuoksi, eikä diesel-polttoaineen alhaista verokantaa tunneta kaikkialla.<br />
<br />
Myös työmatkakuluja tuetaan Suomessa melko avokätisesti, ja tämäkin lisää nykyisellä autokannalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pelkästään dieselin alempi vero ja työmatkakuluvähennys muodostavat tuon ympäristölle haitallisia tukia käsittelevän <a href="http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitallis(10428)">raportin</a> mukaan vuodessa yli miljardin euron verotuen. Silti tämänkin verotuen osalta voitaneen arvioida, että tukien poistamisella on myös taloudelliset haittansa, eikä tätä ole syytä tehdä ilman perusteellista selvitystä.<br />
<br />
Pitkällä tähtäimellä fossiilisista polttoaineista on nimittäin joka tapauksessa päästävä eroon, mutta sähköä voidaan käyttää jopa nykyistä enemmän, kunhan huolehdimme, että se tuotetaan puhtaasti. Suomella on tähän erinomaiset edellytykset.<br />
<br />
<i>Kaikki tässä kirjoituksessa esitetyt itse tehdyt kuvaajat on tehty excel-pohjalla, jonka olen julkaissut. Tehdyt oletukset on tehty näkyviksi ja useita arvoja voi myös muuttaa, jotta saa kuvan siitä, miten eri tekijät muuttuvat esimerkiksi yrityksen kulutuksen tai päästöoikeuden hinnan muuttuessa. Jos havaitsette luvuissa virheitä, pyydän ystävällisesti ottamaan yhteyttä, niin teen tarvittavat korjaukset.</i><br />
<br />Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-55297072395826522372016-10-17T19:29:00.002+02:002016-10-17T19:29:33.186+02:00Sähkön hinta ja verotuet: tausta-aineistoTeollisuussähkön hintaa ja teollisuuden sähkön käytön saamia verotukia käsittelevän kirjoituksen tausta-aineistoon voi tutustua alla olevan linkin takaa. Havaituista virheistä pyydän ilmoittamaan kommenteissa tai muilla tavoin mahdollisimman nopeasti.<br />
<br />
<a href="http://rikumerikoski.net/Riku/sahkovero.xlsx">http://rikumerikoski.net/Riku/sahkovero.xlsx</a>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-30958695437065506852016-04-10T17:32:00.000+02:002016-04-10T17:32:28.487+02:00Valtuustouran päätöspuhe<i>Tässä hieman paremmin tekstimuotoon sopivammaksi muokattu puhe, jonka pidin johdettuani viimeisen valtuuston kokoukseni 21.3. Pirkkalan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana. Uusien työtehtävieni ja tyttöystävän kanssa yhteenmuuttamisen vuoksi luovuin kaikista Pirkkalan kunnan luottamustehtävistäni 1.4. alkaen muutettuani Vantaalle.</i><br />
<br />
Olen ollut Pirkkalan kunnanvaltuutettuna nyt jo yli 11 vuotta, mutta nyt olen uusien haasteiden ja töiden edessä, ja haluan siksi sanoa valtuustolle ja virkamiehille muutaman sanan. <br />
<br />
Vuoden 2016 Pirkkala on varsin erilainen paikka kuin vuoden 2004 Pirkkala, jossa olin ensimmäisen kerran ehdokkaana ja tulin valituksi kunnanvaltuustoon. Tosin heti ensimmäinen kokous jäi väliin, kun minun piti ensimmäisenä kokouspäivänä aloittaa varusmiespalvelukseni. Sen vuoksi ensimmäisenä vuonna valtuustotyöstä ja päätöksenteosta oli vaikea saada otetta, mutta sen jälkeen, viimeisen 10 vuoden aikana, näihin valtuuston kokouksiin ja kunnan muihinkin kokouksiin on kyllä jo ehtinyt tottua. <br />
<br />
Meillä on tuhansia asukkaita enemmän kuin silloin, ja yrityksiä ja työpaikkojakin on paljon enemmän. Minusta me olemme kuntana onnistuneet näiden vuosien aikana hyvin, ja ainakin itse tunnen ylpeyttä siitä, että olen saanut olla mukana kunnan kehittämisessä. Olen viettänyt täällä hyvin suuren osan tähänastisesta elämästäni ja olen kiitollinen myös kunnan kouluille siitä, että ne ovat tarjonneet minulle hyvän taustan mennä eteenpäin.<br />
<br />
<br />
Luopuminen näistä luottamustehtävistä saa minut haikeaksi, ja olen varma siitä, etten koskaan tunne toista kuntaa niin hyvin kuin tätä. Samalla tunnen helpotusta, sillä tämän hetken kuntakentän muutos saa minut hyvin epävarmaksi. Näin kunnanvaltuutettuna tuntuu välillä siltä, että kuntamme ulkopuolelta valtiolta tuleviin asioihin on lähes mahdoton vaikuttaa. Jos vielä joskus kuntapolitiikkaan innostun, on ehkä parempikin olla vähän aikaa tauolla. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa vaikka jo tiedetään, mitä kuntien halutaan tulevaisuudessa tekevän, niin sitä ei tarvitse koko ajan valtuutettuna arvuutella.<br />
<br />
<br />
Kerron yhden onnistumisen ja yhden epäonnistumisen uraltani. <br />
<br />
Pormestarijärjestelmän käyttöönotto on tuonut kuntaan uudenlaista johtamista ja parantanut poliittista yhteistyötä ja ohjausta, ja olen tyytyväinen siihen, että olen saanut olla mukana luomassa sitä. Aivan henkilökohtaisesti haluan todeta, että jos minulla on joskus vähän vanhempana sellainen määrä kärsivällisyyttä ja niin uskomaton määrä tarmoa kuin olen nähnyt pormestari Rissasella, olen kyllä ollut onnekas.<br />
<br />
Yhtenä epäonnistumisena pidän sitä, että en uskonut entistä Pirkkalan elinkeinotoimenjohtajaa Korkalan Erkkiä, kun hän sanoi jo kauan sitten, että Pirkkalan yritysalueet menevät kyllä aikanaan kaupaksi. Kritisoin melko suurisuuntaisia suunnitelmia myös valtuustossa. Nyt on pakko myöntää, että ajan myötä Erkki oli oikeassa, ja Pirkkala on ollut monille yrityksille selvästi houkutteleva paikka aloittaa toimintansa ja laajentua.<br />
<br />
<br />
Haluan kiittää kaikkia ryhmiä yhteistyöstä, ja erityisesti omaa ryhmääni Vihreitä siitä, että olen saanut muodostaa mielipiteitäni itse, ja myös kertoa ne ääneen tarvittaessa. Kaikista muistakin ryhmistä olen löytänyt yhteistyökykyisiä ihmisiä tarvittaessa, ja se on ollut ilo huomata. Aika usein on tuntunut, että meillä täällä Pirkkalassa ollaan varsin kaukana valtakunnan politiikasta, kun olen löytänyt Perussuomalaistenkin kanssa usein saman linjan. <br />
<br />
Lisäksi on syytä kiittää kunnan virkamiehiä, jotka ovat olleet pääasiallisesti avuliaita silloin, kun apua on tarvittu. Kiitos myös kotiväelle, joka on tätä hommaa monta vuotta sivusta seurannut ja tukenut huonompina hetkinä. Toivotan Pirkkalan kunnalle onnea ja kaikkea hyvää jatkossa!<br />
<br />
<br />
<i>Kokouksen jälkeen vastaanotin onnitteluja monilta valtuustokollegoiltani ja myös Pirkkala-mitalin kunnalta. Erityisesti on syytä mainita, että Perussuomalaisten valtuustoryhmä muisti minua henkilökohtaisesti, joten yhteistyömme asioiden parissa on koettu molemmin puolin onnistuneeksi. Olin tällaisesta huomionosoituksesta varsin otettu. Oman ryhmäni Vihreiden parissa meillä on läksiäiset myöhemmin, joten jäähyväisiä on vielä jäljellä.</i>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-55919977054332792062016-02-16T23:03:00.002+02:002016-02-16T23:25:01.016+02:00Kuluttajasähkön hinnoista ja sähkön siirtohintojen nousun syistäVuoden alku on Suomessa kulunut kohkatessa siitä, että sähkönsiirto on kallista. Asiaan on puuttunut yksi jos toinen kansalainen ja poliitikko, mutta itse olen koko ajan ihmetellyt suhteellisuuden puuttumista koko keskustelusta. Voin yhtyä siihen mielipiteeseen, että 40 - 50 % verottoman siirtohinnan kertakorotus on erittäin suuri, ja sellaisen tekijä osoittaa erittäin huonoa pelisilmää nykyisessä tilanteessa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi Suomessa väitetään sähköä kalliiksi.<br />
<br />
<h3>
Sähkön kokonaishinnasta</h3>
<br />
Tilastot näyttävät nimittäin sähkön kuluttajahintojen olevan Suomessa varsin edullisia. Ostovoimakorjattunahan Suomessa on EU:n halvinta kuluttajasähköä, kuten jokainen voi helposti tarkistaa kuvasta 1. Joku voi tietenkin huomauttaa, että kyseessä ovat Helsingin hinnat, ja sähkönsiirto on muualla kalliimpaa. Niin onkin, mutta sama pätee joka maassa, eli maaseudulla siirto on yleensä kalliimpaa, koska johtokilometrille on vähemmän maksajia. Jos kuvaan nyt sitten huomioitaisiin vaikkapa kohutut Carunan siirtohinnat tuoreen korotuksen jälkeen, Suomen vertailuhinnat nousisivat hädin tuskin toiseksi halvimman maan eli Ruotsin rinnalle. <br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhONUj3MdznU8mcfHu5A7utYjliScOWRzno39aMGPufjlT1_HtmXxZu0GX_wwXRzH8eeAU197hYdsCzlKf-eScObyrdIZtv2HbZ0agrQ8xfr9Jv1_AgR8APqsTA0bYaUgijDc5-3_XS9_St/s1600/EU+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinnat.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="258" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhONUj3MdznU8mcfHu5A7utYjliScOWRzno39aMGPufjlT1_HtmXxZu0GX_wwXRzH8eeAU197hYdsCzlKf-eScObyrdIZtv2HbZ0agrQ8xfr9Jv1_AgR8APqsTA0bYaUgijDc5-3_XS9_St/s400/EU+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinnat.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Ostovoimakorjatut sähkön hinnat EU:n pääkaupungeissa. Lähde: Vaasa ETT:n <a href="http://www.energypriceindex.com/wp-content/uploads/2016/01/HEPI_Press_Release_December_2015_new.pdf">Household Energy Price Index.</a></td></tr>
</tbody></table>
Eurostatin vastaavista <a href="http://ec.europa.eu/eurostat/data/database">tilastoista</a> voi todeta, että EU:n ulkopuolella sähkö on ostovoima huomioiden Suomea halvempaa Norjassa ja Islannissa, joilla on luonnonolosuhteiden vuoksi erinomaiset mahdollisuudet halpaan sähköntuotantoon. Muun maailman kuluttajasähkön hinnat eivät itse asiassa ole ostovoimaan nähden Suomea halvempia, paitsi jos niitä tuetaan voimakkaasti.<br />
<br />
Jos verotetaan oikein kovasti vaikkapa tuontituotteita, ja jaetaan kansalle sähköä lähes ilmaiseksi, sähkö ei todellisuudessa ole ilmaista. Tämä näkyy erityisen hyvin Venezuelassa, jossa energia on kyllä halpaa, mutta <a href="http://www.economist.com/news/americas/21640395-government-offers-no-solutions-mounting-economic-crisis-empty-shelves-and-rhetoric">kaupoista ei saa ruokaa</a>, sillä älytön talouspolitiikka ja kalliit energiatuet estävät muun talouden kehitystä. Minusta sähkön hintojen laskeminen tällä tavalla ei ole missään tapauksessa tavoiteltavaa.<br />
<br />
<h3>
Siirron osuudesta</h3>
<br />
Joku varmaan on kiinnostunut siitä, onko Suomessa sähkön siirto kuitenkin erityisen kallista. Vaasa ETT:n tilastot tarjoavat siihenkin jonkinlaisen vastauksen kuvassa 2. Suomessa siirtohinnan osuus sähkön kustannuksista on itse asiassa pienempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Energiaverojen osuus on hieman EU:n keskiarvoa suurempi, mutta poikkeuksellisen suurena tuotakaan osuutta ei voi pitää.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWWitM3XwanwSvOwFfHfJHiImoonel2ECouiQwk4GpjdnlwlTukDr7bvdD7ijvlVEMABbhP7oP6wG5ENQXvGtBPwJEIPIYbLxh2nd3V2_HwwxycZj7vU2RfgrZWchyphenhyphenzBmOdunswiAlDbH1/s1600/EU+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinnat+jakautuminen.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWWitM3XwanwSvOwFfHfJHiImoonel2ECouiQwk4GpjdnlwlTukDr7bvdD7ijvlVEMABbhP7oP6wG5ENQXvGtBPwJEIPIYbLxh2nd3V2_HwwxycZj7vU2RfgrZWchyphenhyphenzBmOdunswiAlDbH1/s400/EU+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n+hinnat+jakautuminen.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Sähkön pienkuluttajahinnan jakautuminen eri komponentteihin. Sinisellä sähköenergia, punaisella siirto, vihreällä energiaverot ja violetilla arvonlisävero. Lähde: Vaasa ETT:n <a href="http://www.energypriceindex.com/wp-content/uploads/2016/01/HEPI_Press_Release_December_2015_new.pdf">Household Energy Price Index</a>.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Lisäksi Suomessa sähkön toimitusvarmuus on maailman huippuluokkaa, erityisesti kaupungeissa. Tämä puolestaan käy hyvin ilmi kuvasta 3. Suomen kaupungeissa sähköt eivät katkea lähes koskaan, mikä ei ole muualla <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/December_2013_North_American_ice_storm">länsimaailmassakaan</a> lainkaan selvää. Noin esimerkkinä keskimääräisellä tamperelaisella sähkönsiirtoasiakkaalla vuoden 2014 keskeytysaika oli 6 minuuttia vuodessa, eikä keskeytysaika ole kuvan perusteella juuri sen pidempi muuallakaan tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Taajama-alueiden sähköt ovat poikki keskimäärin tunnin vuodessa, eikä sekään mielestäni ole täysin sietämätön aika. Energiateollisuuden tilastoistahan nimittäin näkyy myös, että yleensä tämä jakautuu useisiin lyhyempiin katkoihin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtEtURHDkAPjhZ18ZsNEYh4Hf9pYGPXRJxzjXOqdHmSVvoEkiH1320-Zwg1XvxYTE2gnRXX_8skAxK8g9akPUyoKt7Myh0jkJVJxlsPiEZNJlF36p5VO51VtlCVbliV4HScjP3gJkG2Gf8/s1600/S%25C3%25A4hk%25C3%25B6katkot.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="173" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtEtURHDkAPjhZ18ZsNEYh4Hf9pYGPXRJxzjXOqdHmSVvoEkiH1320-Zwg1XvxYTE2gnRXX_8skAxK8g9akPUyoKt7Myh0jkJVJxlsPiEZNJlF36p5VO51VtlCVbliV4HScjP3gJkG2Gf8/s400/S%25C3%25A4hk%25C3%25B6katkot.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3. Asiakkaan keskimääräinen sähkön toimituksen vikakeskeytysaika tunteina vuodessa. Lähde: Energiateollisuus ry. <a href="http://energia.fi/julkaisut/sahkon-keskeytystilasto-2014">Sähkön keskeytystilastot 2014</a>.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<h3>
Miksi sähkön siirtohinta kuitenkin nousee?</h3>
<br />
Kuvasta 3 voidaan kuitenkin tehdä myös se johtopäätös, että maaseudulla sähköverkoissa on enemmän ongelmia. Aivan loppuvuonna 2011 Suomeen iski <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapani_%28myrsky%29">Tapani-myrsky</a>, joka näkyy selvänä piikkinä myös tuossa kuvassa. Eduskunta panikoi erittäin poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamasta tapahtumasta, ja sääti erittäin tiukat verkkojen parannusvaatimukset verkkoyhtiöille. Samalla säädettiin myös melkoiset sakot liian pitkään kestävistä sähkökatkoista.<br />
<br />
Energiateollisuus teki tuolloin lakia säädettäessä päivänselväksi, että nämä vaatimukset tulevat kuluttajille varsin kalliiksi (esimerkit <a href="http://energia.fi/sites/default/files/ek_talvk_smln_muutos_muistio_20130418.pdf">1</a> ja <a href="http://www.paikallisvoima.fi/fi/media/lausunto-eduskunnan-talousvaliokunnalle-sahko-ja-maakaasumarkkinoita-koskev/">2</a>). Erityisen älyttömänä pidän sitä, että sähkön siirron erittäin korkeat toimitusvarmuusvaatimukset koskevat jopa kesämökkejä ympäri vuoden. Kuten lausunnoista käy erinomaisesti ilmi, näiden vaatimusten ennakoitiin johtavat huomattavasti nouseviin sähkön siirtohintoihin erityisesti maaseudulla. Juuri näin on nyt käymässä. En ole lainkaan yllättynyt, sillä juuri näinhän asiantuntijat lainsäätäjille kertoivat. Siinä vaiheessa tieto ei kuitenkaan eduskunnalle kelvannut, vaan laki säädettiin toimitusvarmuuskriteerien osalta hyvin tiukaksi joka tapauksessa. Lain seurauksia me kaikki joudumme nyt maksamaan.<br />
<br />
<h3>
Sähköverkon omistus ei vaikuta siirron hinnoitteluun</h3>
<br />
Sen sijaan sillä, kuka verkot omistaa, on hyvin vähän merkitystä sähkön siirron hinnoittelulle. Sähköverkkojen tuoton valvonta on nimittäin samanlaista riippumatta omistajasta, omistajan taustoista ja omistajan pääomarakenteesta. On hyvin epäuskottavaa, että esimerkiksi mahdollisimman suurta voittoa tavoitteleva pörssiyhtiö Fortum olisi tyytynyt verkkojen osalta alempaan tuottoon kuin pääomasijoittajien omistama verkkoyhtiö. Itse asiassa Fortumhan luopui verkoista, koska ne eivät sen näkemyksen mukaan tuottaneet <a href="http://yle.fi/uutiset/fortum_harkitsee_sahkonsiirron_myymista/6473927">riittävästi</a>.<br />
<br />
Oikeastaan ainoa asia, mihin verkkojen omistajalla on vaikutusta, on yhteisöveron maksaminen. Pääomasijoittajien omistamat verkkoyhtiöt, eli Suomessa <a href="http://www.taloussanomat.fi/energia/2016/02/05/elenia-maksaa-voitoistaan-veroja-viela-carunaakin-vahemman/20161380/12">Elenia</a> ja <a href="http://yle.fi/uutiset/yhtio_teki_50_miljoonan_euron_voitot_sahkonsiirrosta_suomessa__verot_lahes_olemattomat/8638094">Caruna</a> ovat järjestelleet rahoituksensa konsernilainojen avulla niin, että Suomessa verotettavaa voittoa ei kerry. Tämä on minusta vastenmielistä ja heikentää julkista taloutta, vaikka ei tosin erityisemmin poikkea monen muun kansainvälisen yhtiön toiminnasta.<br />
<br />
Sen sijaan pienemmät kunta- ja yksityisomisteiset yhtiöt maksavat kiltisti yhteisöveronsa Suomeen. Vaikka ne jotenkin välttäisivätkin yhteisöveron maksamista, raha jäisi sitä paitsi joka tapauksessa paikallisiin käsiin. Minusta tämä on ihan perusteltu syy pitää sähköverkot kotimaisessa paikallisessa omistuksessa, vaikka kuluttajan sähkön siirron hintaan sillä ei suoraan merkitystä olekaan.<br />
<br />
<h3>
Ongelmat eivät johdu monopolista</h3>
<br />
Ne selitykset, joiden mukaan sähkön siirtohinta nousee, koska siirto on monopolitoimintaa, ovat lähinnä huvittavia ja perustunevat huonoon ymmärrykseen toiminnan luonteesta. Sähkön siirto on luonnollinen monopoli, koska useiden sähköverkkojen ylläpito rinnakkain samalla alueella olisi sietämättömän kallista. Sähkön siirto on sitä paitsi ollut monopolien hallussa koko ajan, eikä tilanne ole muuttunut nyt mihinkään.<br />
<br />
Siirtotoiminnan luonteesta johtuen sähkön siirto on alueellinen monopoli käytännössä kaikkialla maailmassa, aina Texasia myöten, ja Texasin lainsäätäjiä tuskin kannattaa syyttää kommunistisiksi monopolien suosijoiksi. Luonnollista monopolia pitää kuitenkin valvoa tarkkaan, ja siihenhän meillä Suomessakin tähdätään. Suomalainen sähköverkkojen tuottojen valvonta <a href="https://www.energiavirasto.fi/web/guest/siirtohinnoittelu_faq">ei erityisemmin poikkea</a> esimerkiksi muista vertailukelpoisista EU-maista.<br />
<br />
<h3>
Lopuksi</h3>
<br />
Suomessa ei siis ole kallista kuluttajasähköä, vaan itse asiassa se on hyvin edullista. Sähkön toimitusvarmuus on myös hyvällä tasolla, mutta maaseudulla on selvästi enemmän ongelmia kuin tiheästi asutuilla alueilla.<br />
<br />
Myös sähkön siirtohintamme ovat kohtuullisia, mutta ne ovat nousussa erityisesti maaseudulla, koska eduskunnan säätämät lait sähkön toimitusvarmuuden parantamisesta johtavat kalliisiin ja ripeisiin investointeihin. Sähköverkon omistuksella tai siirtotoiminnan monopoliluonteella hintamuutoksia ei kuitenkaan voi selittää, koska toiminnan tuottoja valvotaan samalla tavalla omistajasta riippumatta.<br />
<br />
Sähköverot Suomessa ovat hieman muuta Eurooppaa korkeammat, mutta kovin merkittävä ero ei ole. Pidän tätä siinä mielessä hieman kummallisena, että suomalainen sähkö muuttuu koko ajan puhtaammaksi, ja <a href="http://energia.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/sahkontuotannon-hiilidioksidipaastot-ennatysalas">sähkötuotantomme päästöt ovat nykyään pienemmät</a> kuin koskaan mittaushistoriassa. Suomen sähkö on Euroopan puhtaimmasta päästä. Ympäristösyistä näin korkeaa sähkön verotusta ei siis oikein voi perustella.<br />
<br />
Itse asiassa sähkö on Suomessa jo keskimäärin puhtaampaa kuin esimerkiksi keskimääräinen kaukolämpö, mutta silti sähköä estetään verotuksella käyttämästä lämmöntuotantoon jopa silloin kuin sähkö on lähes ilmaista ja puhtaasta sähköstä on ylituotantoa. Tätä asiaa pitäisi lähteä kiireesti korjaamaan muuttamalla sähkön verotusta, mutta se on jo kokonaan toisen kirjoituksen aihe.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-79735000075381268312015-07-02T21:39:00.001+02:002015-07-02T21:49:26.945+02:00Vetoomus Suomen teollisuudelleFennovoima, Suomen varmasti puhutuin voimalahanke vuosikausiin, jätti eilen <a href="https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=118444">rakentamislupahakemuksen</a> ja omistajuusselvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Tästä heränneen julkisen keskustelun (Esimerkit <a href="http://www.hs.fi/talous/a1435718452082">1</a> ja <a href="http://www.iltalehti.fi/talous/2015063019958127_ta.shtml">2</a>) perusteella en ole ainoa, joka on yllättynyt ja ehkä jopa tyrmistynyt siitä, miten voimalayhtiö päätti täyttää sille asetetun 60 prosentin vaatimuksen EU/ETA-maista tulevasta omistuksesta.<br />
<br />
Edes hyvällä tahdolla ja luottavaisella mielellä en pysty ymmärtämään, mistä tämä kroatialainen pienyritys, <a href="http://www.migrit-energija.com/en/index.html">Migrit Solarna Energija</a>, on pystynyt keräämään noin 158 miljoonaa euroa tarvittavaa pääomaa sijoitustaan varten. Yritys omistaa tällä hetkellä 500 kW:n aurinkovoimalan, jonka vuosituotanto on noin 560 MWh. Tuotannon markkina-arvo on siis noin 30 000 euroa vuodessa, ja koko yhtiön <a href="http://www.hs.fi/talous/a1435724964284">liikevaihtokin</a> vain noin 190 000 euroa. Kun tieto osallistumisesta suomalaiseen ydinvoimahankkeeseen julkistettiin, yhtiön kotisivulla puhuttiin ainoastaan sijoituksista uusiutuvaan energiaan Kroatiassa. Yhtiö vaikuttaa siis aivan hiljattain muuttaneen sijoitusstrategiaansa varsin paljon.<br />
<br />
Minun on pakko todeta kuntapäättäjänä, että netistä tai lehdistä saatavan tiedon perusteella en pystyisi luottamaan tähän yhtiöön tai sen emoyhtiöön Migrit Energijaan sen vertaa, että voisin olla kuntapäättäjänä myymässä sille edes isoa teollisuustonttia kotikunnastani Pirkkalasta. Yhtiön koko ei vaikuta riittävältä siihen, että se voisi rakennuttaa edes suuren teollisuushallin omin voimin, joten haluaisin tällaisessakin kaupassa lisää tietoa siitä, kuka yhtiötä rahoittaa. Teollisuushalli on sentään aika pieni projekti verrattuna lähes yhdeksään prosenttiin ydinvoimalasta, jonka hinnaksi arvioidaan 7-8 miljardia.<br />
<br />
Vielä liikevaihtoon nähden valtavaa investointiakin hämmästyttävämpää on, että "jokin taho" vielä lainaa sille oman pääoman lisäksi lähes 500 miljoonaa euroa, koska <a href="https://www.tem.fi/files/43421/Fennovoiman_rakentamislupahakemus_WEB.pdf">Fennovoimahan ilmoittaa</a> (s.28), että oman pääoman osuus hankkeessa on noin 25 %. Minun ja <a href="http://www.verkkouutiset.fi/talous/fennovoima%20eu%20observer%20jotain%20outoa-38161">monen muun</a> on erittäin vaikea uskoa, että tämän kokoinen yritys saisi normaalisti rahoituslaitoksilta 500 miljoonan euron lainan. Minä tunnen suomalaisia pk-yrityksiä, joiden on ollut vaikeaa saada edes miljoonan euron lainaa, vaikka liikevaihto on ollut Migrit Energijaan nähden moninkertainen.<br />
<br />
En ole yksin epäilyksieni kanssa, ja tarkkailtuani päivän lehtiä ainakin minun on erittäin vaikea uskoa, että kyseessä olisi omia rahojaan sijoittava kroatialainen pienyritys. Tätä on epäilty eri sanoin esimerkiksi venäläisessä <a href="http://www.kommersant.ru/doc/2758482">Kommersantissa</a> sekä <a href="http://www.hs.fi/talous/a1435634138504">Helsingin Sanomissa</a> ja <a href="http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_kroatialaiskumppani_paljastumassa_venalaistaustaiseksi/8118267">Ylen uutisissa</a>. Iltalehden<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/2015063019960401_ta.shtml"> Olli Ainola</a> laittoi sanansa vielä paljon tiukemmin syyttäen firmaa suoraan bulvaaniksi, ja ihmetteli, oliko tämä todella uskottavin mahdollinen omistaja, joka pystyttiin keksimään. Voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että näiden tekstien takana eivät ole pelkästään ydinvoiman vastustajat, vaikka tällaista selitystä yritetäänkin tarjota. Ainola tuskin on Greenpeacen ylin ystävä aiempien kirjoitustensa perusteella.<br />
<br />
Jos katsotaan TEM:n <a href="https://www.tem.fi/files/43429/Rakentamislupahakemukseen_liittyva_selvityspyynto.pdf">selvityspyyntöä</a>, ei näytä siltä, että ministeriö olisi kovin helposti hyväksymässä tämän omistajan, tai ainakin siihen tarvitaan melkoiset selitykset. Jotain pitäisi varmaan tehdä.<br />
<br />
<h3>
Mitä meiltä siis puuttuu?</h3>
<br />
Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi olen sitä mieltä, että Migrit solarna energijaa ei voi pitää uskottavana omistajana. Toisin sanottuna meiltä puuttuu uskottavia ydinvoimalan omistajia EU- tai ETA-maista. Kyse ei ole siitä, ettei omistaja saisi olla itäeurooppalainen. Jos uudeksi omistajaksi olisi tullut vaikkapa <a href="http://www.seas.sk/company">Slovenske Elektrarne</a>, <a href="http://www.cez.cz/en/home.html">CEZ</a> tai puolalainen <a href="http://en.tauron.pl/Pages/start.aspx">Tauron</a>, ainakaan minä en kehtaisi epäillä niitä taustoiltaan epäilyttäviksi tai taseeltaan liian pieniksi yhtiöiksi. Jos ne olisivat päättäneet sijoittaa hankkeeseen, yhtiöiden toimitusjohtajat olisivat varmaan jopa median tavoitettavissa suursijoituksen jälkeen. Migritin Edel <a href="http://www.hs.fi/talous/a1435634138504">ei tähän vaivautunut</a>.<br />
<br />
Asiantuntijoita käyttävät ulkomaiset yritykset näkevät Suomen sähkön tuotannon näkymät varmasti aika hankalina, koska niillä on käytössään <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/05/sahkon-markkinahinnat-ovat-jo-liian.html">tämän kaltaisia analyysejä</a> ja paljon kattavampiakin tutkimuksia pohjoismaisista
sähkömarkkinoista. Ne ovat myös tietoisia, että jopa vanha
ydinvoima on <a href="http://www.eon.se/om-eon/Press/#/pressreleases/e-on-foereslaar-ny-inriktning-foer-okg-o2-tas-ur-drift-tidigare-aen-planerat-1181229">kannattavuusongelmissa</a> naapurimaassamme Ruotsissa alhaisten sähkön hintojen vuoksi. Tässä lienee suurin syy sille, että merkittäviä sijoittajia Suomen ulkopuolelta ei venäläisiä lukuun ottamatta ole löytynyt.<br />
<br />
Katse on siis käännettävä Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. <br />
<br />
<h3>
Vetoomus Suomen teollisuudelle</h3>
<br />
Hanke on täysin teidän käsissänne. Suomessa on yksi ydinvoimamyönteisimmistä hallituksista koskaan, ja teiltä tarvitaan noin 150 miljoonaa euroa, jolla voitte ostaa kroatialaisen valitettavan paljon bulvaanilta näyttävän firman ulos projektista. Jos kroatialainen pieni aurinkovoimafirma pystyy tällaiseen sijoitukseen lyhyellä harkinta-ajalla, niin kai nyt koko Suomen elinkeinoelämä ja useat ammattiliitot, jotka ovat <a href="http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2014/04/30/vetoomus-kotimaisen-energiatuotannon-puolesta/">hehkuttaneet Fennovoimaa</a> Suomen kannalta todella tärkeäksi hankkeeksi, pystyvät samaan.<br />
<br />
Suomalaisen teollisuuden liikevaihto on aika monta kymmentä miljardia enemmän kuin kroatialaisen pikkufirman. Pelkästään paljon sähköä käyttävä teollisuus tekee Suomen tehtaillaan monen miljardin edestä kassavirtaa joka vuosi. Jos tuosta suuresta yritysjoukosta ei saada kerättyä usean vuoden kuluessa <b>150 miljoonaa euroa omaa pääomaa</b> venäläisten erittäin edullisilla ehdoilla tarjoamaan ydinvoimahankkeeseen, minä ja varmasti moni muukin tulemme siihen johtopäätökseen, että kauniista sanoista huolimatta edes teollisuus itse ei usko uuden ydinvoiman kannattavan.<br />
<br />
Julkinen sektori on jo oman osuutensa tehnyt ja vähän enemmänkin. Sen jälkeen kun kirjoitin <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2013/11/fennovoiman-ydinvoimala-on-suuri.html">julkisen sektorin suuresta osuudesta</a> tässä hankkeessa pari vuotta sitten, teollisten omistajien virta poispäin on vain jatkunut. Viimeisimpänä hankkeesta haluaa eroon <a href="http://yle.fi/uutiset/suomalaisomistajat_kaikkoavat__valio_jattaa_fennovoima-hankkeen/8118988">Valio</a>. <br />
<br />
Uusina omistajina mukaan on kroatialaisen aurinkoenergiafirman lisäksi tullut ainakin Pyhäjoki, joka kiistatta hyötyisi hankkeesta sijainnin vuoksi, muutamia kuntaomisteisia yhtiöitä (Haapajärvi, Lempäälä, Jämsä, Lapua) sekä muutama pienehkö yritys, jotka uskovat saavansa hankkeesta osaurakoita itselleen (<a href="http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/graafit-logot/Osakaskaavio_web.jpg">Yrittäjän Voima Oy</a>). Tällä hetkellä kuntayhtiöiden omistus hankkeesta on osakasluettelon perusteella noin 33 %, ja kun otetaan huomioon, että pari vielä luettelossa olevaa yksityistä yritystä on ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta (Kestra, Valio), kuntien todellinen omistusosuus on oikeastaan vähän suurempi. <br />
<br />
Omien kotisivujensakin mukaan "Fennovoima haluaa suomalaisen teollisuuden mukaan hankkeeseen", mutta tämä ei ole toistaiseksi kovin hyvin toteutunut.<br />
<br />
Siksi pyydän nyt suomalaista teollisuudelta:<br />
<br />
<h4>
<span style="font-size: large;"><b>Hankkikaa rahat ja ostakaa "kroatialaiset" ulos.</b> </span></h4>
<br />
Sen jälkeen tämä hallitus ei teiltä ydinvoimalaanne vie, sillä omistusehto täyttyy. Tämä tapahtuu ehkä vähän myöhässä ja lakipykälien kanssa saattaa tulla ongelmia, mutta olen vakuuttunut, että tuossa tilanteessa hallitus kyllä ydinvoimainnossaan joustaa. Nyt esitelty uusi omistaja asettaa koko hankkeen naurunalaiseksi ja vaarantaa pahasti suomalaisen energiapolitiikan uskottavuutta. Tämä ei voi olla suomalaisen teollisuuden etu. Älkää jättäkö hanketta edes Fortumin mahdollisen osallistumisen varaan, koska me emme voi tietää, onko yhtiön vesivoimakauppa Karjalassa lähelläkään toteutua.<br />
<br />
Kun tämän teette, minä ja monet muut suomalaiset teemme parhaamme, jotta voisimme unohtaa kroatialaisen pienyrityksen, joka vaikuttaa todella monen suomalaisen silmissä yhdeltä maailman taloushistorian hävyttömimmistä bulvaaniviritelmistä. Samalla palautatte monelle ydinvoiman kannattajalle luottamuksen siihen, että teollisuus ei ole menettänyt toivoaan ydinvoiman suhteen.<br />
<br />
Jos tätä rahaa ei Suomesta löydy, hanke on hylättävä, koska teollisuus ei selvästikään sitä tarvitse, eikä vaadittu EU/ETA-maita koskeva 60 %:n omistusehto täyty. Silloin on aivan turhaa syyttää hankkeen kaatumisesta ydinvoiman vastustajia. <br />
<br />
Siinä tapauksessa te teitte sen ihan itse.<br />
<br />
<h3>
Lopuksi</h3>
<br />
<i>Kannatan ydinvoimaa yhtenä keinona torjua ilmastonmuutosta, vaikka näen sen viime vuosina menettäneen kilpailukykyään erittäin paljon. Olen pitänyt ja pidän edelleen Olkiluoto 3:a tarpeellisena, koska se antaa lopullisen kuoliniskun monille Suomen fossiilisilla polttoaineilla sähköä tuottaville laitoksille. Minä en kuitenkaan usko, että Suomessa on enää OL3:n valmistuttua 2020-luvulla niin paljon fossiilisähköä, että sen korvaamiseen tarvittaisiin välttämättä uusi suuri ydinvoimala. <br /><br />Fennovoiman hankkeesta en kuitenkaan pidä, ja keskeiset syyni liittyvät julkisen sektorin liian suureen omistusosuuteen ja riskiin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Minusta on sietämättömän sinisilmäistä uskotella, että ydinvoima tai energiapolitiikka yleensä olisi Venäjälle pelkkää bisnestä. Siltä ei näytä Fennovoiman kohdalla, saati sitten Ukrainan kaasukiistoissa. Tämän mielipiteeni kanssa en ole yksin, ja fiksusti asiasta kirjoittaa esimerkiksi <a href="http://uusimaanpuolustus.blogspot.fi/2014/12/pitakaa-tunkkinne.html">Rysky Riiheläinen</a>. Jos kuitenkin Fennovoima on aivan pakko rakentaa, niin vähimmillään toivon, että hankkeen pääomistajana on vahva suomalaisten osakkaiden enemmistö.</i>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-55729064154450834552015-05-28T20:14:00.001+02:002015-05-28T21:48:45.168+02:00Havaintoja hallitusohjelman energiapolitiikkaan liittyvistä kirjauksistaPolitiikka kiinnostanee jälleen tavallista enemmän, kun hallitusohjelma on julkaistu. Ohjelmassa on paljon enemmän asiaa kuin alun perin odotin, ja paikoin hyvinkin tarkkoja kirjauksia. <br />
<br />
Itselleni suurin huolenaihe ensimmäisen lukemisen jälkeen ovat koulutukseen kohdistuvat todella rajut leikkaukset. Erityisesti yliopistot saavat todella kylmää kyytiä, mitä pidän yllättävänä. Korkea koulutusaste on kuitenkin Suomen selviä vahvuuksia, ja Suomeen mahdollisesti syntyvät korkean lisäarvon työt ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, että ne edellyttävät vahvaa osaamista ja hyvää pohjakoulutusta. Laadittu hallitusohjelma ei kyllä tätä tue.<br />
<br />
Koulutuspolitiikasta kirjoitettaneen kuitenkin joka tapauksessa varsin paljon lähiaikoina, ja moni muu tuntee varmasti paremmin leikkausten vaikutukset. Siksi pysyn lestissäni, ja arvioin energiapolitiikkaan liittyviä kirjauksia ja veromuutoksia. Ne eivät ole varsinaisesti järjestyksessä, vaan loppupäässä olen sijoittanut toisiaan lähellä olevia asioita peräkkäin. Osa näistä maininnoista löytyy varsinaisesta ohjelmasta, ja osa sen liitteistä.<br />
<br />
<h3>
<b>Yleistä </b></h3>
<br />
<b>1. Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla</b>.<br />
<br />
Erittäin hyvä kirjaus, ja paljon parempi kuin odotin tältä hallitukselta. On hyvin epätodennäköistä, että mikään vaalituloksen perusteella mahdollinen hallituskokoonpano olisi tehnyt tätä tiukempaa tavoitetta, vaikka se ei itsessään sisällä mitään uutta merkittävää.<br />
<br />
<h3>
<b>Uusiutuva energia </b></h3>
<br />
<b>2. Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.</b><br />
<br />
Tällä tarkoitettaneen, että jos uusia uusiutuvan energian tukijärjestelmiä muodostetaan, ne eivät erikseen suosi mitään teknologiaa. Hyvä idea, jota sovelletaan jo onnistuneesti esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Teknologianeutraali järjestelmä on siellä tukenut edullisimpia uusiutuvia, eli sähkön yhteistuotantoa puulla, tuulivoimaa ja pienvesivoimaa, ja tukisummat ovat myös laskeneet, kun uusiutuvien tuotannon kustannukset ovat laskeneet. <br />
<br />
Suomen nykyinen syöttötariffijärjestelmähän vaikutti ensin liian pieneltä käynnistämään merkittäviä investointeja, mutta tekniikan hinta laskikin nopeasti, ja yhtäkkiä tariffi on jopa liian korkea tuulivoiman rakentamiskustannuksiin nähden. Mahdollisten tulevien uusien tukijärjestelmien pitäisi kyllä pystyä reagoimaan nopeammin.<br />
<br />
<br />
<b>3. Tuulivoimakiintiön rajoittaminen syöttötariffijärjestelmässä</b><br />
<br />
Tämä on osa edellisen käytännön toteutusta, johon vielä ryhdytään hyvin nopeasti. Tuulivoimasta
on kirjoiteltu aggressiivisen kielteisesti lehtiin viime aikoina, ja
tuulivoiman syöttötariffin kustannuksista on levitetty useiden
miljardien eurojen lukuja, vaikka ne eivät todellisuudessa näytä kovin
todennäköisiltä. Uusiutuvaa energiaa vastustavat kirjoittelijat
saavuttivat tavoitteensa osin, ja syöttötariffikiintiötä leikataan 20 %, eli lasketaan 2 500 MVA:sta 2 000 MVA:n tasolle. Kiintiön laskennassa käytetään voimaloiden näennäistehoarvoja, eli todellisuudessa voimaloiden kokonaiskapasiteetti jää jonkin verran alle 2 000 megawatin tehon.<br />
<br />
Lyhyellä tähtäimellä valtion rahaa
säästyy, mutta jälleen kerran on osoitettu, että valtion tukipäätöksien
varaan ei kannata suunnitella mitään. Käytännössä tuulivoimahankkeista
etenevät vain ne, jotka ovat jo nyt saaneet luvat tai ainakin ovat
erittäin lähellä sitä, sillä 2 000 MVA:n kapasiteetti on jo <a href="https://tuotantotuki.emvi.fi/QuotaCounter">lähes täynnä</a>.<br />
<br />
En ole päätöksestä yllättynyt, mutta olen hieman pettynyt
siihen, että leikkaus toteutetaan leikkaamalla volyymiä eikä tuen
suuruutta. Nykyinen tuulivoiman tuki on kiistatta jonkin verran liian
korkea, sillä tuulivoiman rakentamiskustannukset ovat laskeneet paljon,
kuten jo aikaisemmin <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/03/tuulivoima-karkasi-marginaalista-jo.html">kirjoitin</a>.
Ilmeisesti lakia noudattaen olisi kuitenkin ollut vaikeaa asettaa
uusien järjestelmään hyväksyttävien voimaloiden tuki eri suuruiseksi
kuin sinne jo lopullisesti hyväksyttyjen voimaloiden.<br />
<br />
Toisaalta
tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen tuulivoiman vuosituotanto jää
toistaiseksi johonkin 5 - 5,5 TWh:n vuosituotantoon, joka vastaa noin 7 % Suomen sähkön kulutuksesta. Tämän jälkeen on ainakin turha argumentoida,
että Suomen tuulivoiman määrä sotkisi pahasti sähkömarkkinoita, sillä
noin pienellä markkinaosuudella tuulivoima <a href="http://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/138-1_2008_tuulensilma.pdf">ei aiheuta merkittävää säätövoiman lisätarvetta</a> Suomen kohtuullisen joustavassa sähköjärjestelmässä. Toisaalta tämä päätös varmistaa, että ruotsalaisen sähkön markkinahinnat jäävät ainakin vuosiksi eteenpäin Suomen hintojen alapuolelle, sillä Ruotsissa tuulivoimaa on jo nyt moninkertaisesti enemmän, ja siellä kasvu näyttää jatkuvan.<br />
<br />
Ohjelmassa
kuitenkin mainitaan, että tuulivoiman edistämistä kustannustehokkaasti
selvitetään vaalikauden aikana, mikä viitannee juuri tuohon teknologianeutraaliin tukeen. Tämä luo jonkin verran toivoa siitä,
että tuulivoiman kehitys ei täysin pysähtyisi Suomessa. <br />
<br />
<b>4. Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.</b><br />
<br />
Tästä lauseesta on hyvin vaikea sanoa varmaksi, mitä tarkoitetaan. Toiveikkaasti pitää ajatella, että biomassaa on käsiteltävä tieteen tuottamien tulosten mukaisesti, eli jos biomassan käytön merkittävä lisäys ei näytä kestävältä, sitä ei tehdä. En ole kuitenkaan ihan varma, onko hallitus tätä mieltä. Heti perään on silti todettava, että kaikkien näkemieni tutkimusten perusteella fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla on ilmastolle eduksi. Turpeen poltto ei sitä varmasti ole, ja hallitusohjelman perusteella syntyy vähän epävarmuutta siitä, onko hallitus ymmärtänyt tämän.<br />
<br />
<h3>
<b>Teollisuudelle lisää tukia</b></h3>
<b><br />5. Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.</b><br />
<br />
Elinkeinoelämä saa haluamansa, enkä pidä sitä erityisen haitallisena. Järjestelmän rahoitus saadaan päästökauppatuloista, joten jos kompensaatio nousee, myös sen rahoitus nousee samalla. Työ- ja elinkeinoministeriön <a href="http://www.tem.fi/files/41807/Paastokaupan_epasuorien_kustannusten_kompensaatio_-_Muistio_191114.pdf">materiaalin</a> perusteella kompensaatio olisi vuosille 2016-18 maksimissaan noin 3 €/MWh, kun käytetään nykyistä noin 7 €/tCO2 päästöoikeushintaa, eli sen kokonaiskustannus olisi muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Tämä ei ole mitätön summa, mutta on samalla hyvä osoitus siitä, että päästökaupan kustannukset suomalaiselle teollisuudelle eivät ole kovin suuria suhteessa muihin kustannuseriin.<br />
<br />
Hieman ihmeellisenä pidän sitä, jos myös omaa vanhaa päästötöntä sähköntuotantoa omistaville yrityksille myönnetään täysi kompensaatio. Päästökauppahan nimittäin on jo nostanut tämän tuotannon arvoa. Jos teollinen yritys omistaa päästötöntä tuotantoa Mankala-mallilla eli maksaa vain omakustannukset, kuten Suomessa on tavallista, yhtiö hyötyy siis ensin sähkön arvon noususta ja sitten sille vielä kompensoidaan tuo arvonnousu. Tämä ei ole ongelma, jos päästöoikeuksien hinnat ovat matalia, kuten nyt, mutta korkeilla päästöoikeushinnoilla tilanne voi muuttua kummalliseksi.<br />
<br />
Annan tästä esimerkin. Vanhan eli jo rakentamiskulunsa kattaneen vesisähkön kokonaistuotantokustannukset ovat arvioni mukaan 5-10 €/MWh. Jos päästöoikeushinnat olisivat selvästi nykyistä korkeammat, esimerkiksi 20 €/t, sähkön kompensaatio olisi lähes 9 €/MWh. Käytännössähän tällöin voi syntyä tilanne, jossa sähkön todellinen hinta yhtiölle kompensaatio huomioiden on jopa negatiivinen. Mielestäni tämä on ylikompensaatiota, eikä ainakaan tehokasta valtion rahan käyttöä. Jää nähtäväksi, miten tämä asia huomioidaan.<br />
<br />
<b>6. Siirretään kaivostoiminta takaisin sähköveroluokka II:een sekä energiaveroleikkurin piiriin.</b><br />
<br />
Kaivostoiminta oli siis alun perin alhaisessa veroluokassa, mutta siirrettiin kotitalouksien kanssa samaan eli korkeampaan veroluokkaan vuodeksi 2015. Nyt kaivostoiminnasta tulee jälleen tasavertaista muuhun teollisuuteen nähden. Onhan tämä nyt melkoista poukkoilua, mutta päätös on mielestäni järkevä. <br />
<br />
Jos nähdään, että teollisuudelle on perusteltua antaa alempi sähköverokanta, ei ole kovin järkeää lähteä erottelemaan yksittäisiä teollisuuden aloja. Ainakin sille pitäisi olla todella hyvät perusteet, ja minusta edes kaivosteollisuutta ei ole järkevää luokitella "pahaksi teollisuudeksi". Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaivostoiminnan ympäristövaikutusten kanssa pitää olla tarkkana, mutta ne on hoidettava riittävän tiukoilla ympäristömääräyksillä, eikä muuta teollisuutta korkeampi sähkövero kaivoksille mitenkään edistä ympäristönsuojelua. <b> </b><br />
<br />
<h3>
<b>Yllättävän vihreitä linjauksia</b></h3>
<br />
<b>7. Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa.</b><br />
<br />
Kova tavoite, ja aikamoinen yllätys ainakin minulle. Kivihiili ei näytä olevan edes Perussuomalaisten suojeluksessa, ja ihan hyvä niin.<br />
<br />
Hiililauhteen eli erillisen hiilisähkötuotannon osalta tavoite on helppo saavuttaa. Olkiluoto 3 ja uusi tuulivoima niin Suomessa kuin Ruotsissa näyttäisivät pitävän sähkön hinnat niin alhaalla, että hiililauhde ei ole enää 2020-luvulla kannattavaa. Käytännössä tilanne on jo nyt näille laitoksille erittäin vaikea.<br />
<br />
Sen sijaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kivihiili on edelleen kannattavaa, koska se on hyvin edullista ja päästöoikeudet ovat halpoja. Tämän vuoksi hiiltä käytetään jonkin verran niissäkin suomalaisissa voimalaitoksissa, joissa hiilen käyttö ei ole teknisesti välttämätöntä. Niissä hiilen käytöstä päästäisiin haluttaessa eroon melko nopeasti, joten ne eivät ole ongelma. <br />
<br />
Suuria yhteistuotantolaitoksia, joissa kivihiili on pääpolttoaine on kuitenkin edelleen Helsingissä (2 kpl), Naantalissa (Turun seudun kaukolämmön tuotanto), Lahdessa, Espoossa, Vantaalla ja Vaasassa. Näistä Naantalin ja Lahden laitokset ovat varmuudella sulkeutumassa ennen 2020-luvun loppua, ja ne korvattaneen laitoksilla, joissa kivihiili ei ole välttämätön polttoaine. Jäljelle jäävät Helsingin laitokset, Espoo, Vantaa ja Vaasa. Erilaisia suunnitelmia hiilen käytön vähentämisestä on varmasti joka paikassa, mutta ilman ohjausta se ei tapahdu.<br />
<br />
Käytännössä hiilestä luopuminen on siis ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kysymys. Arvioni mukaan seudulle on hyvin vaikeaa ja kallista hankkia niin paljon biomassaa, että se riittäisi hiilen syrjäyttämiseen kokonaan, ja todennäköisesti siitä merkittävä osa tuotaisiin ulkomailta. Tämä toisi mukanaan uusia ongelmia, eikä sillä edes olisi kauppatasetta parantavaa vaikutusta, sillä kivihiili on halvempaa kuin puupolttoaine.<br />
<br />
Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei pääkaupunkiseutu voisi lainkaan lisätä puun käyttöä energiantuotannossa, ja se voi olla osa kokonaisratkaisua. Tästähän on suunnitelmia jo nykyisellään, mutta hiilestä luopumiseen asti ne eivät yllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos hallitus haluaa ohjata pääkaupunkiseudun hiilettömälle uralle, tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Kokoomuksen kansanedustaja <a href="http://www.kaimykkanen.fi/irti-kivihiilesta/">Kai Mykkänen</a>, joka oli hallitusohjelmaneuvotteluissa vahvasti mukana ja jonka talous- ja ympäristöosaamista arvostan, näyttää tämän myös myöntävän. Toivottavasti muut hallituspuolueet näkevät asian edes suunnilleen samalla tavalla, ja pääkaupunkiseutua tuetaan muutoksessa.<br />
<br />
Kokonaan toinen ongelma on, että EU:n päästökauppajärjestelmässä ei ole kovin hyödyllistä ajaa kivihiilen käyttöä väkisin alas, koska lyhyellä aikavälillä se vain laskee päästöjen hintaa eli lisää päästöjä muualla. Hieman pidemmällä tähtäimellä näen kuitenkin, että kivihiilen käytöstä luopuminen mahdollistaa ehkä aikanaan päästötavoitteiden kiristämisen vähemmällä vaivalla, eikä ilmastonmuutoksen torjunnassa ole aikaa viivytellä.<br />
<b><br />8. Korotetaan lämmityksen ja työkoneiden käyttämien polttoaineiden veron CO2-komponenttia.</b><br />
<br />
Tällä kerätään 75 miljoonaa euroa lisää. Mielestäni on jopa hieman huvittavaa, että vaalien alla monikin uusien hallituspuolueiden edustaja vaikutti kiroavan vihreät arvot suunnilleen alimpaan helvettiin, mutta heti ensimmäisenä hallitus jatkaa Vihreiden vaatimaa ja jo edellisenkin hallituksen suosimaa verolinjaa. Toisin sanottuna se laskee työn verotusta, ja nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja. Minä en kuitenkaan valita, vaan olen hyvin tyytyväinen valittuun linjaan.<br />
<br />
Korotus ei ole kovin suuri verojen nykyiseen tuottoon nähden, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten se kohdistetaan. Jos sillä erityisesti halutaan ohjata pois kivihiilestä, veronkorotus tulisi kohdistaa siihen muiden fossiilisten sijaan. Jos korotus sen sijaan ohjataan tasaisesti kaikkiin fossiilisiin polttoaineisiin, se jää niin pieneksi, että se ei juurikaan tue hiilen käytöstä luopumista. Ainakin vaalien alla Keskusta puhui erillisverosta kivihiilelle, joten en uskalla vielä olla varma.<br />
<br />
<b>9. Ohjataan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa vähäpäästöisemmäksi CO2-veron alennuksen poistamisella portaittain. VM ja TEM valmistelevat mallin ja aikataulun.</b><br />
<b><br /></b>
Tämä linjaus tuli ainakin itselleni suurena yllätyksenä. Mykkänen perustelee päätöstä hieman <a href="http://www.kaimykkanen.fi/irti-kivihiilesta/">blogissaan</a>, mutta aivan en hallituksen linjaa tältä osin ymmärrä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavuus on jo muutenkin heikentynyt Suomessa viime vuosina rajusti sähkön hintojen romahduksen vuoksi, ja nyt hallitus aikoo vielä nopeuttaa sen alasajoa. Tämä on epäloogista moniin kilpailijamaihin nähden, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa yhteistuotanto nauttii Suomen tavoin veroetuja ja Saksassa yhteistuotanto saa jopa huomattavia tukia. Saksa suunnittelee jopa niiden kasvattamista.<br />
<br />
Minusta yhteistuotannon verotuki on toistaiseksi perusteltu, sillä se ohjaa käyttämään polttoaineita tehokkaasti. Se on myös edullinen tapa säilyttää Suomessa sähköntuotantokapasiteettia, sillä lämmöntuotantoon kohdistuva veronalennus mahdollistaa sähkön tuottamisen hieman alhaisemmalla hinnalla. <br />
<br />
Jos tuki poistetaan, sähkön tuotantokapasiteetti ei välttämättä kylmänä talvipäivänä enää riitä, kun monet yhteistuotantolaitokset suljetaan kannattamattomina ja korvataan edullisilla erillisillä lämmöntuotantolaitoksilla. Ensimmäisenä sulkeminen uhkaa maakaasuun perustuvaa yhteistuotantoa, sillä maakaasu on kallista suhteessa muihin yhteistuotannon polttoaineisiin. Maakaasuun perustuu noin 10 % Suomen aktiivisessa käytössä olevasta tuotantokapasiteetista, joten ongelmatonta tämä ei ole. Itse asiassa osa yhteistuotantokaasusta korvautunee lyhyellä aikavälillä kivihiilellä, mikä lisää päästöjä. Luonnollisesti tuotantokapasiteetin vähentyminen nostaa myös sähkön hintaa jonkin verran, mutta tämän vaikutuksen suuruutta on vaikea arvioida, ja se tapahtuu vasta pitkällä aikavälillä.<br />
<br />
Yhteistuotannon verotuen poistamisessa erityisen kriittistä onkin ajoitus, ja olen varovaisen toiveikas, että tämä on hallituksessakin ymmärretty. Tuki poistetaan portaittain, mikä mahdollistaisi sähköntuotantokapasiteetin säilymisen edes Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti. Tuon laitoksen valmistuminen nimittäin helpottaa Suomen tehotilannetta selvästi ja vapauttaa jonkin verran tilaa Ruotsin ja Suomen välisille siirtojohdoille.<br />
<br />
Todella pitkällä aikavälillä voi hyvin olla, että Mykkänen on oikeassa, ja vaihtoehtoiset lämmöntuotantotavat syrjäyttäisivät yhteistuotannon joka tapauksessa. Tämä jää nähtäväksi.<br />
<br />
<b>10. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.</b> <b>Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.</b><br />
<br />
Aivan uskomattoman kunnianhimoinen tavoite. Minun on edelleen vaikea
uskoa, että tämä hallitus on asettanut sen, sillä en odottanut näin rohkeaa tavoitetta miltään hallitukselta, saati sitten nykyiseltä, joka ei ainakaan vaalien alla erityisemmin tuntunut arvostavan ympäristöasioita.<br />
<br />
Sekä öljyn että puun kokonaisenergiakäyttö on nimittäin viime vuosina ollut Suomessa samaa luokkaa eli noin 90 TWh. Hieman yli puolet öljystä kuluu liikenteessä eli käytännössä tuontiöljyn tarpeen suurin vähennys tehtäisiin juuri liikenteessä. Tästä ei tule helppoa.<br />
<br />
Määrä on niin suuri, että Suomesta saatavissa olevan biomassan määrä ei riitä liikenteen biopolttoaineiden noin suureen lisäykseen, jos hakkuut ovat edes jotenkin kestävällä tasolla. Entistä vaikeampaa tämä on, koska samaan aikaan kannustetaan puun käytön lisäykseen myös lämmityksessä ja esimerkiksi vahvasti kasvavassa selluntuotannossa. Puun käytön lisäyspaineet ovat siis todella kovia, ja pidän riskiä puun tuonnin rajusta lisääntymisestä varsin suurena. Tämä pienentäisi tavoiteltuja työllisyys- ja kauppatasehyötyjä paljon, joten pohtimista hallituksella kyllä riittää keinojen kanssa.<br />
<br />
Lisäksi liikenteiden biopolttonesteiden selvästi nykyistä suurempi
tuotanto vaatinee valtiolta suuria panostuksia tekniikan kehittämisen
tukemiseen ja todennäköisesti myös suoriin tuotantotukiin. Uskoisin, että näistä nähdään jonkinlaisia esimerkkejä hallituksen kärkihankkeiden joukossa.<br />
<br />
Käytännössä osa öljyn vähennyksestä pitäneekin toteuttaa sähköautoilun lisäämisellä ja henkilöautokannan uusimisella vähemmän kuluttavaksi. Vaikka hallitusohjelma sisältääkin autoveron alennuksen, näillä toimilla ei päästä vasta kuin alkuun.<br />
<br />
Tuontiöljyn tarvetta pystyy pienentämään myös panostamalla rataliikenteeseen ja esimerkiksi suurten kaupunkien raitiotiehankkeisiin. Ratikoita ei suoraan mainita ohjelmassa, mutta jos hallitus on ohjelmansa kanssa tosissaan, niitä on ilman muuta edistettävä. Toivottavasti näin myös toimitaan. <br />
<b><br />11. Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla.</b><br />
<br />
Edellinen tavoite on niin kunnianhimoinen, ja öljyn korvaaminen liikennekäytössä sen verran hankalaa, että öljyn lämmityskäytöstä luopuminen on välttämätöntä, jos öljyn käytön vähentämistavoite halutaan saavuttaa. Ruotsi on tehnyt tämän jo vuosia sitten, enkä näe mitään syytä, miksei sama onnistuisi myös meillä. <br />
<br />
Öljy on sen verran kallista, että lämmityskäytössä sen korvaaminen esimerkiksi hakkeella, pelletillä, maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla on jopa usein kannattavaa, ja edellyttää vain kohtalaista vero-ohjausta. Nopean tilastokatsauksen perusteella öljyn lämmityskäyttö on Suomessa kuitenkin vain noin 6 TWh, joten öljyn käytön vähentämistavoitteesta tämä kattaa vain noin 15 %. <br />
<br />
<h3>
<b>Mitä mä just luin?</b></h3>
<b><br />12. Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.</b><br />
<br />
Hämmentävän tarkka kirjaus hallitusohjelmassa. Tällä ei ole Suomen energiantuotannon kannalta mitään merkitystä mitättömien lantamäärien vuoksi, mutta jos joku tätä kovasti tarvitsee, niin tuskin sitä kukaan vastustaa.Yksittäisillä pienillä paikkakunnilla tällä voitaisiin ehkä tuottaa osa paikkakunnan tarvitsemasta lämpöenergiasta.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-68428252207692394692015-05-14T14:33:00.001+02:002015-05-14T14:33:27.198+02:00Sähkön markkinahinnat ovat jo liian alhaallaKirjoitin jo puolitoista vuotta sitten, että sähkön hinnat ovat historiallisessa vertailussa <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2013/12/johtuvatko-suomen-teollisuuden-ongelmat.html">erittäin alhaisia</a>, eikä oikein mihinkään uuteen tuotantoon kannata investoida. Tämän jälkeen tilanne on sähkön tuottajan kannalta ainoastaan vaikeutunut, sillä hinnat ovat jatkaneet jyrkkää laskua. Pohjoismaista markkinasähköä voi ostaa pörssistä jo alle 27 eurolla per MWh, ja viiden seuraavan vuoden keskiarvo on alle 28 €/MWh. Suomen hinnat ovat jonkin verran tämän yläpuolella, kunnes Olkiluoto 3 valmistuu, mutta uskon sen kuitenkin tuottavan sähköä vielä tällä vuosikymmenellä.<br />
<br />
Vielä alempana ovat sähkön kesähinnat. Vuoden 2015 kolmannen kvartaalin pohjoismainen sähkö maksoi tänään jo alle 2 c/kWh eli 20 €/MWh. Tämä on edullisinta 15 vuoteen, eli viimeksi vuonna 2000 on päästy tuon hinnan alle samalla jaksolla. Esimerkiksi öljy maksoi tuolloin hieman yli puolet nykyhinnasta, eli muuhun energiaan nähden sähkö on halventunut erittäin paljon.<br />
<br />
Ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että investoinnit uuteen tuotantoon ovat suorastaan katastrofaalisen kannattamattomia näillä markkinahinnoilla, paitsi jos ne saavat tuloja jostain sähkömarkkinoiden ulkopuolelta esimerkiksi valtion tukina. Esimerkiksi Fortum totesi tämän jo viime vuoden elokuussa <a href="http://www.fortum.com/SiteCollectionDocuments/Corporation/Fortum_Energy_Review_Climate.pdf">raportissaan</a> (s.10), jota olen aikaisemminkin käyttänyt lähteenä. Sen julkaisun jälkeen sähkön hinnat ovat vain jatkaneet laskuaan, mikä näkyy tylysti kuvassa 1.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVKIZ0yrmfaWWuLWbe-RNOvbBycrvrARE7kW0Wb_73DjEnturh5ejrE1D2cpwxWFJQDpn38H6vrY32JvYqyA-HgOQi9zwf0fPK8f-pKXB9VfRCUGiboUUVwaA_zce0UCVby9q8cXlAcag-/s1600/S%C3%A4hk%C3%B6n+hintojen+kehitys.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="197" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVKIZ0yrmfaWWuLWbe-RNOvbBycrvrARE7kW0Wb_73DjEnturh5ejrE1D2cpwxWFJQDpn38H6vrY32JvYqyA-HgOQi9zwf0fPK8f-pKXB9VfRCUGiboUUVwaA_zce0UCVby9q8cXlAcag-/s400/S%C3%A4hk%C3%B6n+hintojen+kehitys.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Pohjoismaisten sähkön hintojen kehitys vuosilta 2004-2015. Vertailutasoiksi piirretty sähkön hintojen toteutunut keskiarvo ja seuraavan vuoden johdannaisten keskiarvo.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sähkön pohjoismaiset hinnat ovat siis kuvan 1 mukaan noin 30 % alempana kuin mitä ne ovat olleet viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Sähkön hintaodotuksissa ero on vielä suurempi, sillä edellisten 10 vuoden aikana seuraavan vuoden sähkön hinnaksi on arvioitu keskimäärin hieman yli 41 €/MWh. Nyt hintaodotukset ovat violetin käyrän mukaisesti alle 27 €/MWh. <br />
<br />
Hinnat ovat itse asiassa hieman alempana kuin mitä ne olivat silloin, kun EU aloitti päästökaupan vuonna 2005. Tässä mielessä on monin tavoin epäuskottavaa väittää, että päästökauppa olisi merkittävästi nostanut sähkön hintoja. Sähkömarkkinoilla on nimittäin paljon muitakin tekijöitä kuin vain päästökauppa.<br />
<br />
10 vuodessa myös rahan arvo laskee paljon, ja kuvan 1 hinnat ovat nimellisiä hintoja. Toisin sanottuna vuosien 2004-05 tasoon (noin 30 €/MWh) nähden sähkö on nyt noin 30 % halvempaa kuin silloin, sillä 10 vuoden <a href="http://www.ecb.europa.eu/stats/prices/hicp/html/hicp_coicop_inx_2015-03.en.html">inflaatio</a> on Suomessa ollut noin 22 %. On hyvin vähän muita tuotteita, joiden hinnat olisivat laskeneet tuona aikana näin paljon.<br />
<br />
<h3>
Jopa ydinvoima on vaikeuksissa</h3>
<br />
Sähkön hintojen raju lasku on todellinen uhka jopa teollisuuden suosimalle sähkön tuotannolle. Esimerkiksi Vattenfall ilmoittikin jo, että se aikoo<a href="http://corporate.vattenfall.com/press-and-media/press-releases/2015/vattenfall-changes-direction-for-operational-lifetimes-of-ringhals-1-and-2/"> sulkea vanhimpia ydinreaktoreitaan Ruotsissa</a> ennenaikaisesti kannattamattomina. Haastattelussa Vattenfallin toimitusjohtaja totesi, että päätökseen vaikutti myös Ruotsin ydinvoimalle asettama tehovero, mutta suurimpana syynä ovat liian alhaiset sähkön hinnat.<br />
<br />
Vattenfallin tuotantojohtaja Thorbjörn Wahlborg sanoi Ylelle jopa suoraan, että uuden ydinvoiman <a href="http://yle.fi/uutiset/vattenfall_vaikea_nahda_miten_uusi_ydinvoima_suomessa_kannattaisi/7988874">kannattavuus näyttää Suomessakin huonolta</a>. Jos ruotsalaisten puheet eivät vakuuta, myös TVO:n <a href="http://tvo.fi/uploads/files/Sijoittajat/Vuosijulkaisut/TVO_Toimintakertomus_ja_tilinpaatos_2014_final.pdf">tilinpäätöstä</a> ja siitä tehtyä <a href="http://tvo.fi/news/1571">tiedotetta</a> tutkimalla voi päätyä siihen lopputulokseen, että vanhan ydinvoiman kannattavuus on viime vuosina merkittävästi heikentynyt sähkön hinnan rajun laskun vuoksi.<br />
<br />
Minä jaan Vattenfallin huolen liian alhaisista sähkön hinnoista. Tilanne on kestämätön, mutta sitä näyttää olevan mahdottoman vaikea myöntää ääneen. Nyt olisi hyvä aika avata silmät, erityisesti elinkeinoelämässä, jonka rooli suomalaisessa energiapolitiikassa on keskeinen.<br />
<br />
<h3>
Sähkön liian alhaista markkinahintaa ei uskalleta myöntää</h3>
<br />
Vaikka edellä esitetään vedenpitävästi, että sähkö on nykyisellään markkinaehtoisesti toimivien tuottajien kannalta liian halpaa, tätä ei vielä yleisesti ymmärretä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto levittää päästökauppaan liittyvässä <a href="http://ek.fi/wp-content/uploads/Epasuorien-CO2-kustannusten-kompensointi.pdf">argumentoinnissaan</a> tällaista kaaviota (kuva 2).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi81P6pJbnPvA5h0JxM7k6-U2C1IXnxtoRDJMd6d-C0B_yPQgnX_Dve47Wzj41ktfV3WIWg37VsEQljyNCqEk9WeSrOiKpTMyV_caW22c9-hcww_dATzCb_awcI3G_Xy_HGy-iIcIRt5FWp/s1600/Suomi+vs+Saksa.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="252" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi81P6pJbnPvA5h0JxM7k6-U2C1IXnxtoRDJMd6d-C0B_yPQgnX_Dve47Wzj41ktfV3WIWg37VsEQljyNCqEk9WeSrOiKpTMyV_caW22c9-hcww_dATzCb_awcI3G_Xy_HGy-iIcIRt5FWp/s1600/Suomi+vs+Saksa.PNG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Sähkön kokonaiskustannukset suomalaiselle ja saksalaiselle metsäteollisuuden tehtaalle. Saksan vaaleansininen palkki kuvaa Saksan päästökauppakompensaatiota suurteollisuudelle.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Näyttääpä pahalta Suomen kilpailukyvyn kannalta, toteaa tietysti moni, kun näkee pelkästään tämän kuvan. Jos verrataan kuitenkin näitä hintoja esimerkiksi Fortumin raportin numeroihin, näyttää kuitenkin siltä, että jopa 44 €/MWh on liian alhainen sähkön hinta uusien tuotantoinvestointien kannalta. Siihen nähden en menisi väittämään tehtaan maksamaa 44 euron kokonaishintaa liian korkeaksi. Tarkastellaan kuitenkin hieman, mistä tuo sähkön hinta muodostuu.<br />
<br />
<h3>
Suomalaisen suurteollisuussähkön hintakomponentit</h3>
<br />
Sähkön markkinahinta Suomessa on <a href="http://www.nasdaqomx.com/transactions/markets/commodities/market-prices">sähköpörssissä</a> vuosille 2016-19 noin 34 €/MWh. Tähän lukuun päätyy, kun laskee yhteen pörssilistalta löytyvät ENOYR- ja SYHELYR-tuotteet, joista Suomen alueen kokonaishinta muodostuu. Tämän vuoden neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta hintatoteuma on noin 31,6 €/MWh, eli arvio vaikuttaa siinäkin mielessä aivan realistiselta. Näin voimme todeta, että kuvassa 2 esitetty 44 euroa sisältää noin 10 €/MWh muita kuin sähköenergiaan liittyviä kustannuksia.<br />
<br />
En osaa arvioida, miten realistinen tämä kustannus on, mutta joitakin faktoja voin listata. Sähkön otto kantaverkosta maksaa <a href="http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Kantaverkkopalvelut/hinnat/Sivut/default.aspx">vuonna 2015</a> jotain 3 ja 5 euron väliltä ajankohdasta riippuen, ja voidaan olettaa, että suuri metsäteollisuuden tehdas ottaa yleensä sähkönsä kantaverkosta. Osa tietysti tuottaa sähkönsä itse, jolloin tuotakaan kustannusta ei tule.<br />
<br />
Sähköverosta kovin suurta kustannusta ei tule, sillä suuri metsäteollisuustehdas maksaa Suomessa 1-2 €/MWh sähköveroa, koska <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260">energiantensiivisten yritysten veronpalautus</a> (8 a §) palauttaa niille noin 85 % maksetusta 7 €/MWh (0,7 c/kWh) sähköverosta.<br />
<br />
Muutama euro tuosta sähkökustannuksesta jää siis vielä selittämättä, mutta pidän täysin mahdollisena, että jostain ne tuohon päälle vielä tulevat. Joka tapauksessa tilanne on se, että sähkön tuottaja saa tuosta 44 eurosta vain noin kolme neljännestä, ja kuten jo edellä todettiin, noilla hinnoilla uuteen sähköntuotantoon ei missään tapauksessa kannata investoida.<br />
<br />
Jos Elinkeinoelämän keskusliitto siis haluaa Suomeen lisää markkinaehtoista, tuetonta sähköntuotantoa, sen kannattaisi siis toivoa korkeampia, ei suinkaan matalampia sähkön markkinahintoja. Toivottavasti näemme tällaisen linjauksen pian, sillä myös energiateollisuus on osa elinkeinoelämää.<br />
<br />
Kuvan 2 suurin ongelma ei kuitenkaan liity siihen, mikä on sen esittämä sähkön kokonaishinta tai siihen, onko tuo hinta oikein laskettu. Kuvassa nimittäin unohtuvat täysin sähkön kokonaiskustannukset yhteiskunnalle. En kirjoita tällä kertaa ilmasto- tai muista ympäristövaikutuksista, vaan ihan puhtaasta rahasta eli uusiutuvan energian tuista.<br />
<br />
<h3>
Uusiutuvan energian tuet on huomioitava sähkön kokonaiskustannuksissa</h3>
<br />
Kuva 2 unohtaa sähkön kokonaiskustannuksista uusiutuvan energian tuet, joita teollisuus ei juuri rahoita Suomessa tai Saksassakaan. Sähkön todellisissa kokonaiskustannuksissa ne tulisi kuitenkin huomioida, sillä muuten vertailussa ei ole mitään järkeä. <br />
<br />
Voidaanhan sähköä jakaa kansalle vaikka ilmaiseksi, jos vain keräämme riittävän isoa "sähkön tukiveroa", mutta ei se silloin ole tosiasiassa ilmaista. Siksi perehdymmekin seuraavaksi sähkön tuotannon tukiin Suomessa ja Saksassa.<br />
<br />
<h3>
Suomen tilanne</h3>
<br />
Suomi maksoi vuonna 2014 uusiutuvan sähköntuotannon tukia 81,6 M€, ja maan sähkönkulutus oli 83,3 TWh. Tuulivoiman osuus tukisummasta oli noin 56 M€. Suomessahan uusiutuvan energian tuet rahoitetaan suoraan verovaroista, eikä sähkön hinnan lisämaksuina, mutta tässä laskelmassa kohdistan tuet täysimääräisinä sähkön hintaan. Sähköveroa tähän ei kuitenkaan pidä sekoittaa, sillä sen tuotto vuodessa on yli miljardi euroa, eli paljon enemmän kuin tukien kustannukset. Voimmekin siis laskea sähkön tukien kustannukset Suomessa kulutettua sähkömegawattituntia kohden näin:<br />
<br />
81 600 000 € / 83 300 300 MWh = 0,98 €/MWh<br />
<br />
Tiedon lähteet: <a href="https://tuotantotuki.emvi.fi/Installations">Energiavirasto</a>, <a href="http://energia.fi/kalvosarjat/energiavuosi-2014-sahko">Energiateollisuus</a> ja <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp">Valtion talousarvio 2014</a>. <br />
<br />
Tuettu sähkö laskee tietysti sähkön markkinahintaa, ja jos markkinoilla on kuluttajia, jotka eivät osallistu tuen rahoittamiseen, tämä tuki laskee heidän maksamansa sähkön hintaa. Laskelmissa oletamme siis, että sähkön tuotannon tuet kohdistuvat tasaisesti kaikkeen markkinoilta ostettavaan sähköön.<br />
<br />
<h3>
Saksan tilanne </h3>
<br />
Tämän jälkeen tutustumme Saksan vastaavaan aineistoon. Uusiutuvan sähkön tukia rahoitetaan siellä EEG-Umlagella, eli eräänlaisella sähkön hinnassa olevalla lisämaksulla. Sen <a href="http://www.bmwi-energiewende.de/EWD/Redaktion/Newsletter/2014/30/Meldung/wer-traegt-die-kosten-des-eeg.html">kokonaissumma</a> vuonna 2014 oli 23,6 miljardia euroa. <a href="http://www.germanenergyblog.de/?p=17640">Sähkön kulutus</a> oli puolestaan 576,3 TWh. Tehdäänpä jälleen sama laskelma, eli lasketaan, kuinka paljon tukea saksalainen keskimääräinen sähkö saa.<br />
<br />
23 600 000 000 € / 576 300 000 MWh = 40,95 €/MWh<br />
<br />
Toisin sanottuna keskimääräinen saksalainen sähkö saa enemmän tukea kuin teollisuuden siitä maksama kokonaishinta on kuvassa 2. Suurteollisuushan (sähkön kulutus yli 100 GWh/v) maksaa Saksassa <a href="http://de.wikipedia.org/wiki/Erneuerbare-Energien-Gesetz">uusiutuvan energian tukea</a> 0,05 c/kWh eli 0,5 €/MWh, eli käytännössä tuo maksuosuus on liian pieni edes näkyäkseen tuossa kuvassa. <br />
<br />
Toisin sanottuna saksalainen tehdas maksaa näennäisesti sähköstään 37 €/MWh, mutta saa yhteiskunnalta 41 €/MWh uusiutuvan energian tukina ja vielä 4 €/MWh päästökauppakompensaatiota. Noiden tukien jälkeen ei ole mikään ihme, jos saksalainen sähkö näyttää halvalta. <br />
<br />
<h3>
Suomalainen ja saksalainen teollisuussähkö vertailussa</h3>
<br />
Palataanpa siis kuvaan 2, mutta piirretään siihen mukaan yhteiskunnan tukikustannukset tehtaan käyttämälle sähkölle. Kuvan 2 sininen palkki eli tehtaan itse maksamat sähkökustannukset ovat edelleen mukana. Niiden päälle on lisätty osuus, jolla yhteiskunta tukee tehtaan käyttämää keskiarvosähköä, ja näin on muodostettu kuva 3. Mukana on myös Saksan päästökauppakompensaatio vertailun vuoksi.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPjI3xeioFr9WYN7funiJpHEtKIoCJUXfTkPrsSRF76JqlCS9BwHjQ62eWjTK4sWIK9XMOzS0rUWjts3-zr3cUf_9DQfRjiA3yNSOjGdBe6boqbm5sRH6nWp8ovPe79-olq4lq76W4Za-k/s1600/Suomi+vs+Saksa+2.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPjI3xeioFr9WYN7funiJpHEtKIoCJUXfTkPrsSRF76JqlCS9BwHjQ62eWjTK4sWIK9XMOzS0rUWjts3-zr3cUf_9DQfRjiA3yNSOjGdBe6boqbm5sRH6nWp8ovPe79-olq4lq76W4Za-k/s1600/Suomi+vs+Saksa+2.PNG" width="323" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3. Sähkön todelliset kustannukset Suomessa ja Saksassa. <br />
Päästöoikeuden hintana sama 8 €/t kuin kuvassa 2, eli päästökauppakompensaation hintavaikutus on 4-5 €/MWh.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuvasta 3 saa hyvin erilaisen käsityksen siitä, mikä on Suomen ja Saksan välinen kilpailutilanne sähkössä. On siis erittäin huolestuttavaa, jos edes Elinkeinoelämän keskusliitto ei ota uusiutuvan energian tukia huomioon verratessaan sähkön kustannuksia eri maissa. Yksittäisiltä poliitikoilta tällaisen erehdyksen ymmärtää jotenkin paremmin, mutta huolimatonta sekin on.<br />
<br />
<h3>
Suomen vaihtoehdot</h3>
<br />
<h3>
</h3>
Jos Suomi tukisi sähköntuotantoa edes neljäsosalla siitä (10 €/MWh), mitä Saksa tukee, sähkön "kokonaishinnat" kuvassa 2 saataisiin varmaankin Saksan tasolle tai hieman alemmaskin. Tämä ei edes itse asiassa riipu siitä, mille sähköntuotantomuodolle tuo tuki kohdistettaisiin. Tämä maksaisi kuitenkin lähes miljardi euroa vuodessa, ja jostain sekin pitäisi kerätä. Siihen verrattuna nykyiset uusiutuvan energian tukemme olisivat pieniä rahoja. Minä en ainakaan halua maksaa niin paljon lisää veroja, ja rahalle löytynee muitakin kohteita.<br />
<br />
Itse asiassa toivon Suomelta täysin päinvastaista linjausta. Suomen pitäisi edistää markkinaehtoisia investointeja päästöttömään sähköntuotantoon ja pyrkiä vähentämään markkinoita sotkevia tukia. Tämä tarkoittaa todennäköisesti korkeampia sähkön markkinahintoja, mutta matalampia kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle, kuten kuvat 2 ja 3 hyvin osoittavat.<br />
<br />
Jos kuitenkin jatkamme kuvan 2 kauhistelua EK:n tavoin ja unohdamme kuvien 1 ja 3 todellisuuden, meidän on Suomessa lähdettävä kilpailemaan Saksaa vastaan mittavilla sähköntuotannon tuilla. Muutoin kuva 2 ei voi muuttua meidän eduksemme. <br />
<br />
Toivoisinkin Suomen elinkeinoelämältä jatkossa selkeää kannanottoa siitä, haluaako se enemmän markkinaehtoista sähköntuotantoa vai enemmän sähkön tuotantotukia. Jos valitsemme jälkimmäisen linjan, uusia ydinvoimaloita ei enää Suomeen ilman mittavia julkisia tukia nouse, sillä Vattenfallin esimerkki osoittaa jopa vanhojen voimaloiden olevan jo nykyisillä markkinahinnoilla ahdingossa. <br />
<br />
Ensimmäinen ja kokonaiskustannuksiltaan halvempi linja puolestaan tarkoittaa sitä, että meidän on hyväksyttävä sähkölle nykyistä korkeammat markkinahinnat. Tämä parantaa sekä uusiutuvan sähköntuotannon että ydinvoiman kannattavuutta ilman tukia, ja se olisi todella tarpeen päästöjen vähentämiseksi.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-51105540770987611872015-04-16T20:49:00.001+02:002015-04-16T20:52:06.957+02:00Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla - kommentti, 3. osaTämä on kolmas ja viimeinen osa blogikirjoituksieni sarjasta, jolla arvioin keskustelua herättänyttä Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorien Viljaisen ja Kyläheikon tuoretta selvitystä <a href="http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103470/Tukimekanismit_s%C3%A4hk%C3%B6markkinoilla.pdf?sequence=2">"Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla"</a>. Otsikointi vastaa tuon tekstin otsikoita.<br />
<br />
<h3>
4 Tukijärjestelmät talousteorian valossa</h3>
<br />
Tämä osio perustuu lähinnä tukien talousteoreettiseen tarkasteluun, joka ei ole vahvinta osaamisaluettani. Haluan kuitenkin nostaa esiin, että selvityksessä todetaan selvästi tukien/haittaverojen olevan tarpeen esimerkiksi silloin, kun toimialalla esiintyy negatiivisia tai positiivisia ulkoisvaikutuksia. <br />
<br />
Energiantuotannossa ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasupäästöt ovat juuri näitä negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Niiden vähentämiseksi on aivan oikein käyttää haittaveron tapaista ratkaisua, kuten päästökauppaa, joka kannustaa vähentämään päästöjä. Samalla se tuottaa<br />
yhteiskunnalle tuloja, joilla voidaan vähentää ja korvata saastuttamisen aiheuttamaa haittaa.<br />
<br />
Toisaalta selvitys toteaa myös, että positiivisten ulkoisvaikutusten edistämiseksi voidaan käyttää tukia. Nämä tuet tulee kohdistaa määräaikaisesti esimerkiksi uutta teknologiaa edistävään toimintaan, ja niistä tulee luopua, kun niille ei ole enää tarvetta. Minä kannatan ehdottomasti tätä periaatetta, mutta huomautan kyllä, että päästöttömän energian kohdalla tarve ei ole vielä läheskään päättynyt. Vaarallisen voimakasta ilmastonmuutosta ei ole vielä läheskään torjuttu, vaan sen vastainen työ on vasta alussa, ja tarvitsemme varmuudella paljon teknologista kehitystä vähentääksemme päästöjä. <br />
<br />
Päästöttömän energian tukimalleja on kuitenkin ehdottomasti kehitettävä nykyisestä siten, että ne tukevat paremmin uuden teknologian kehittymistä. Esimerkiksi <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/energy/10392510/Hinkley-Point-good-for-Britain-says-Ed-Davey.html">35-vuotinen syöttötariffi ydinvoimalle</a> ei todellakaan ole tällainen tukimalli, mutta samaa voi kyllä sanoa monen Euroopan maan 20 vuotta kestävistä <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Financial_incentives_for_photovoltaics">aurinkovoiman tuista</a>.<br />
<br />
Erinomainen suositus löytyy myös selvityksen sivulta 29, joissa kehotetaan Eurooppaa kehittämään energian yhteismarkkinoita. Jos EU haluaa vähentää tehokkaasti päästöjä ja tuottaa sähköä kilpailukykyiseen hintaan, energiamarkkinoita ei pidä tarkastella itsekkään kansallisesta näkökulmasta. Jos EU:n jäsenvaltiot ryhtyvät kukin omapäisesti tukemaan suosikkienergiamuotojaan miettimättä lainkaan kokonaisuutta, kuluttaja kärsii varmasti maksajan roolissa. Se, mitä nämä suosikkienergiamuodot ovat, vaihtelee maittain.<br />
<br />
<h3>
5 Johtopäätökset ja uusiutuvan energiapolitiikan tavoitteet</h3>
<br />
Selvityksen lopussa määritellään vielä 4 tavoitetta, jotka ovat:<br />
<br />
Tavoite 1: Kehitetään monipuolisempi analyysikehikko, jonka avulla eri sähköntuotantomuotojen kustannuksia ja hyötyjä vertaillaan keskenään.<br />
Tavoite 2: Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ensisijainen keino on päästökauppa.<br />
Tavoite 3: Kannustetaan infrastruktuurin kehittämiseen ja poistetaan rakentamisen esteitä.<br />
Tavoite 4: Markkinaehtoisille investoinneille annetaan mahdollisuus.<br />
<br />
Kaikki mainitut tavoitteet ovat mielestäni erittäin kannatettavia, ja olen täysin vakuuttunut, että ainakaan Vihreät eivät asetu niitä vastustamaan. <br />
<br />
Suomessahan tavoitteen 1 rooli on ymmärretty varsin hyvin alusta alkaen, sillä uusiutuvalle sähköntuotannolle ei ole annettu mitään erioikeuksia sähkömarkkinoilla toimimisen suhteen. Tämä tarkoittaa, että ne ovat vastuussa esimerkiksi tuotantonsa ennustevirheistä samassa määrin kuin muutkin tuottajat. Vastaava käytäntö tulisi saattaa pikimmiten voimaan muuallakin Euroopassa. Erityisesti Saksa on tässä ikävä poikkeus. <br />
<br />
Päästökaupan roolin korostaminen on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta selvästi tärkein tavoite, sillä päästökaton sisältävä päästökauppa ohjaa suoraan Euroopan päästökehitystä, kunhan katto asetetaan riittävän tiukaksi. Tässä kysymyksessä Suomella olisi paljon parannettavaa, sillä tällä hetkellä olemme Puolan kanssa samassa rintamassa estämässä päästökaupan kehittämistä.<br />
<br />
Energiainfran kehittäminen ja markkinaehtoisten investointien mahdollistaminen ovat nekin tärkeitä tavoitteita. Suomessa on kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä maan sisäinen sähkönsiirtoverkko, sähkönsiirtokustannuksemme ovat edullisia ja kansainväliset verkkoyhteytemme ovat vahvoja. Niiden kehittämistä tulee ehdottomasti jatkaa. Siirtoverkon suurimmat ongelmat koko Euroopassa ovat tällä hetkellä Saksassa, jossa mittavat sähköverkkoinvestoinnit etenevät liian hitaasti. Maan keskeinen sijainti Euroopassa kasvattaa näiden ongelmien merkitystä sähkömarkkinoilla. Suomen ja muiden Pohjoismaiden tuleekin jatkaa painostusta, jotta Saksa investoi riittävästi sähköverkkoihinsa.<br />
<br />
Tämän hetken sähköntuotantoinvestoinnit perustuvat kiistatta liian paljon tukiin. Emme voi korjata tilannetta kovin nopeasti, mutta Suomen tulee ehdottomasti vaikuttaa Euroopassa siten, että uusiutuvan energian kansallisia tukia yhtenäistetään ja vähennetään. Koko selvityksen suosittelema vahvempi päästökauppa on hyvä keino myös tähän, sillä se johtaa automaattisesti tukemattomien investointien lisääntymiseen ja toisaalta tekee useista nykyisistä tuista halvempia valtioille. Toisaalta ilman vaikuttavaa päästökauppaa päästöjen vähentyminen jää uusiutuvan energian tukemisen varaan, ja tämä selvitys osoittaa hyvin, että se ei ole kovin tehokasta, ja käy myös kalliiksi varsinkin alkuvaiheessa.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-55589099345173869532015-04-10T16:19:00.002+02:002015-04-16T20:51:50.680+02:00Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla, kommentti, 2.osaTämä kirjoitus on tarkoitettu Lappeenrannan yliopiston professorien, Viljaisen ja Kyläheikon selvityksen <a href="http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103470/Tukimekanismit_s%C3%A4hk%C3%B6markkinoilla.pdf?sequence=2">Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla</a> keskiosan eli luvun 3 kommentointiin. Tämän tekstin ensimmäinen alaotsikko vastaa alkuperäisen tekstin otsikointia, mutta olen sen lisäksi olen lisännyt pienempiä otsikoita ryhmitelläkseni aiheita.<br />
<br />
Luvussa 3 ovat selvityksen selvästi heikoimmat osat, ja tämän vuoksi osa on pitkähkö. Selvitys antaa nimittäin aivan liian negatiivisen kuvan esimerkiksi Saksan päästökehityksestä, uusiutuvan sähkön tukien vaikutuksesta sähkön kuluttajahintoihin ja uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämisen päästövaikutuksesta. Erityisen pahasti se epäonnistuu väittäessään maakaasulauhdesähkön olevan tehokas keino vähentää sähkön tuotannon päästöjä, sillä tämä on totta Yhdysvalloissa, mutta ei pidä paikkansa Pohjoismaissa.<br />
<br />
<h3>
Päästökauppa, uusiutuva energia ja Euroopan sähkömarkkinaintegraatio</h3>
<br />
Selvityksessä avataan erinomaisesti perustelut sille, miksi päästökauppa on lähtökohtaisesti hyvä ja taloudellisesti tehokas järjestelmä vähentämään haitallisia päästöjä. Se ohjaa tekemään päästövähennykset siellä, missä se on edullisinta, ja palkitsee innovatiivisia yrityksiä, kuten Viljainen ja Kyläheiko suoraan toteavat.<br />
<br />
On aivan totta, että erilliset tavoitteet uusiutuvalle energialle ovat olleet päästökauppajärjestelmän kannalta haitallisia. On kuitenkin hyvä muistaa, että varsinainen tavoite on ilmastonmuutoksen hidastaminen, ei täydellisen päästökauppajärjestelmän luominen. Koska EU:n päästökauppa ei kata koko maailmaa, tarvitsemme myös selvityksenkin jo alussa suosittelemia tukijärjestelmiä uusien teknologioiden kehittämiseksi markkinoille, jos haluamme vähentää päästöjä myös muualla. <br />
<br />
Uudet teknologiat eli käytännössä aikaisempaa halvemmat tavat tuottaa päästötöntä energiaa käyvät nimittäin kaupaksi myös alueen ulkopuolella, jossa päästökauppaa ja sen mukanaan tuomaa päästökattoa ei ole. Tässä tavoitteessa on onnistuttu erinomaisesti, kuten edellisen <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/04/tukimekanismeja-ja-tavoitekonflikteja.html">kirjoitukseni</a> lopussa osoitin vanhentuneiden kustannusarvioiden avulla. Tuulivoiman kustannukset ovat Suomessa pudonneet ainakin 50 % vuoden 2007 arvioista, ja aurinkovoiman kustannukset Saksassa vähintäänkin 80 %. Aurinkovoima onkin <a href="http://press.ihs.com/press-release/technology/global-solar-pv-capacity-reach-nearly-500-gw-2019-ihs-says">huikeassa kasvussa</a> maailmalla, ja tuulivoimankin kasvu on <a href="http://www.gwec.net/wp-content/uploads/2015/02/2_global_annual_installed_wind_capacity_1997-2014.jpg">kohtalaisen vahvaa</a>. On erittäin epätodennäköistä, että näin olisi käynyt ilman Euroopan panostuksia uusiutuvaan sähkön tuotantoon.<br />
<br />
<h4>
Päästökauppa vs. uusiutuvan energian tukeminen</h4>
<br />
Tämä ei tietenkään poista mihinkään sitä tosiasiaa, että Euroopan sisällä uusiutuvan sähkön tuotannon tukeminen on ainakin joissakin maissa noussut päästökauppaa määräävämmäksi ohjauskeinoksi. EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonnin <a href="http://annualreport2014.fortum.com/fi/tama-on-fortum/markkinoiden-kehitys/p%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25B6markkinoiden-kehitys/">hinta</a> oli vuonna 2014 noin 6 €/t. <br />
<br />
Suomen päästökaupan alaiset päästöt ovat noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa, eli niiden arvo on suunnilleen 180 miljoonaa euroa. Näistä päästöistä jaetaan kolmannella päästökauppakaudella teollisuudelle ilmaiseksi noin 20 miljoonaa tonnia, jotta kansainvälisillä markkinoilla toimiva teollisuus ei kärsisi päästökaupasta. Vastaavasti uusiutuvalle energialle maksettiin tukia noin 80 miljoonaa euroa, josta tuulivoiman osuus oli noin 50 miljoonaa euroa (Lähde: <a href="http://tuotantotuki.emvi.fi/Installations">Energiavirasto</a>).<br />
<br />
Jos katsotaan siis pelkästään Suomen tilannetta, päästökauppa on järjestelmässä liikkuvan rahamäärän puolesta hallitseva ohjauskeino. Uusiutuvan energian tuet ovat kuitenkin kasvamassa noin 130-140 miljoonan euron tasoon vuosiksi 2015-16, ja sen jälkeen mahdollisesti jopa korkeammalle sähkön hinnasta riippuen. (Lähde: <a href="http://www.energiavirasto.fi/-/tuulivoimanrakentamisen-investointeja-maksettiin-syottotariffituilla">Energiaviraston tiedote</a>, jonka lisäksi on huomioitava puuenergian tuet).<br />
<br />
Esimerkiksi Saksassa tilanne on jo toinen. Maan päästökauppapäästöt olivat EU:n <a href="http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/data-viewers/emissions-trading-viewer">päästökauppatilastojen</a> mukaan vuonna 2013 noin 480 miljoonaa tonnia, arvoltaan 2,9 miljardia euroa. Uusiutuvan sähköntuotannon <a href="http://www.economist.com/news/europe/21594336-germanys-new-super-minister-energy-and-economy-has-his-work-cut-out-sunny-windy-costly">tukimenot</a> olivat jopa 16 miljardia euroa. Toisin sanottuna Saksassa uusiutuvien tuotantomuotojen tuet ohjavat tuotantoa paljon enemmän kuin päästökauppa.<br />
<br />
Erityisesti Saksan osalta onkin syytä olla sitä mieltä, että maan nykyiset uusiutuvan sähkön tuotannon tuet ovat aivan liian suuria suhteessa päästökaupan ohjausvaikutukseen. Nykyisellään maan toiminta ei ohjaa investointeja tehokkaimpiin päästövähennyskeinoihin, vaan yksinkertaisesti niihin tuotantotapoihin, joita maassa on päätetty suosia. Tämän Viljainen ja Kyläheikokin epäsuorasti toteavat. Toisaalta Saksa on sentään huomannut ongelman, ja <a href="http://yle.fi/uutiset/suomi_haraa_paastokaupan_pikakorjausta_vastaan__stubb_aidosti_vaikea_linjavalinta/7874425">kannattaa</a> nopeaa päästökaupan vahvistamista, toisin kuin Suomi.<br />
<br />
<h4>
Saksan päästökehitys</h4>
<h4>
</h4>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Sivun 18 loppupuolella väitetään kuitenkin varsin merkillisesti, että Saksan sähkön tuotannon päästöt olisivat lisääntyneet vuodesta 2009 lähtien, sillä toteamus kuvaa todellisuutta erittäin huonosti. Vuoden 2009 päästöthän jäivät poikkeuksellisen alhaisiksi teollisen toiminnan vähennyttyä finanssikriisin vuoksi, joten tuon vuoden tiedot eivät ole järkevä vertailukohta. Pitkä trendi Saksan sähkösektorin päästöissä on alaspäin kuvan 1 mukaisesti.Tämän Viljainen ja Kyläheikokin olisivat voineet mainita.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYlgGI22mN3WfH7VSxdxfIm6NKRb9GFWJwHkmpTUxV69OTWSjQv05JR1IBxcK2hOvtNg76sVsBYp7IE8oCsnaB3_pyGPOWGE6b9Mq1SPmNSEccM_xxOIOymt0TtoW_1aRlnnDK7XeaIWmM/s1600/Saksan+CO2-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYlgGI22mN3WfH7VSxdxfIm6NKRb9GFWJwHkmpTUxV69OTWSjQv05JR1IBxcK2hOvtNg76sVsBYp7IE8oCsnaB3_pyGPOWGE6b9Mq1SPmNSEccM_xxOIOymt0TtoW_1aRlnnDK7XeaIWmM/s1600/Saksan+CO2-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.PNG" height="150" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Saksan sähköntuotannon CO2-päästöt 1990-2014. Lähteenä <a href="http://www.agora-energiewende.org/service/publikationen/publikation/pub-action/show/pub-title/the-energiewende-in-the-power-sector-state-of-affairs-2014/">Agoran</a> raportti.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<h4>
Sähköenergia on nykyisin tuottajien kannalta liian halpaa</h4>
<br />
Sivun 19 kuvaus uusiutuvan tuotannon tukien vaikutuksista sähkömarkkinoihin on aivan todellinen. Sähkön markkinahinnat ovat nykyisellään Saksassa, Pohjoismaissa ja monin paikoin muuallakin Euroopassa aivan liian matalat tuotannon kokonaiskustannuksiin tai uusinvestointien kustannuksiin nähden. Kuluttajahinnat voivat tietysti erota markkinahinnoista paljonkin, kuten Saksassa, mutta tämä ei lohduta markkinahintojen varassa elävää ei-tuettua sähkön tuottajaa lainkaan. <br />
<br />
Muun muassa <a href="http://www.fortum.com/SiteCollectionDocuments/Corporation/Fortum_Energy_Review_Climate.pdf">Fortum</a> (s.10) on todennut tämän jo ääneen, ja tilanne näkyy karulla tavalla myös sähkön finanssimarkkinoilla. Kuvan 2 mukaisesti pohjoismaiset ja saksalaiset pitkän ajan sähköjohdannaiset ovat nykyisellään yli 10 vuoden pohjalukemissa. Sama kehitys näkyy tietenkin myös sähkön spot-hinnoissa, jotka ovat nykyään historiaan nähden erittäin alhaisia sekä kesällä että talvella. Suomen hinnat ovat toki väliaikaisesti hieman Ruotsia ja Norjaa korkeammat, mutta kyseessä on <a href="http://www.enegia.com/fi/ajankohtaista/laskelma-olkiluoto-3-laskee-valmistuessaan-merkittavasti-suomen-sahkon-hintaa/">ohimenevä ilmiö</a>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieyaXtmnXydkQVnFcE_V4dV1kA4xkmzGLfVZEImAs8ImDISL0V9wwFtHqD2iKpNjZroHI2s0fvUDSk3k4s8Aj7OFhkWlMWS5p-OWg5OT7q9RwpCcD2C8KxdftMW_eXpYGauiFkDTSw0mal/s1600/S%C3%A4hk%C3%B6tuotteiden+kehitys2.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieyaXtmnXydkQVnFcE_V4dV1kA4xkmzGLfVZEImAs8ImDISL0V9wwFtHqD2iKpNjZroHI2s0fvUDSk3k4s8Aj7OFhkWlMWS5p-OWg5OT7q9RwpCcD2C8KxdftMW_eXpYGauiFkDTSw0mal/s1600/S%C3%A4hk%C3%B6tuotteiden+kehitys2.PNG" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]-->
<br />
<div class="MsoNormal">
Kuva 2. Sähkön 2. lähimpien vuosituotteiden kehitys
Pohjoismaiden ja Saksan sähköpörsseissä. Vuonna 2015 käyrä seuraa siis
vuosituotetta 2017, vuonna 2014 vuoden 2016 tuotetta ja niin edelleen. Toisiksi
lähimmän vuosituotteen käyttö pitkän ajan vertailussa on perusteltua, sillä sää vaikuttaa
merkittävästi lähimmän vuosituotteen käyttäytymiseen. <br />
Lähteet: Nasdaq OMX Commodities ja EEX.</div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="true"
DefSemiHidden="true" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="267">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="7" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="8" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="2" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" Name="Body Text Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="12" Name="Body Text Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" QFormat="true"
Name="Body Text Indent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="59" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Toisin sanottuna, jos kuluttajat haluavat jatkossa markkinaehtoisia sähköntuotantoinvestointeja tuettujen investointien sijaan, <b>sähköenergiasta on maksettava nykyistä enemmän.</b> Nykyiset hinnat ovat nimittäin Euroopassa keinotekoisen alhaisia ja uusiutuvan sähköntuotannon runsaat tuet näkyvät niissä selvästi. Siksi onkin huolestuttavaa ja jopa käsittämätöntä, että näin vaalien alla monet väittävät sähköenergian olevan liian kallista. Faktat eivät kerta kaikkiaan tue tätä, ja tämä näkyy karusti myös suurten eurooppalaisten sähkön tuottajien luottoluokitusten syöksynä Poserin <a href="http://www.finadvice.ch/files/germany_lessonslearned_final_071014.pdf">raportissa</a> (s.40), johon Viljainen ja Kyläheikokin viittaavat.<br />
<br />
<h4>
Tukien vaikutukset kuluttajasähkön hintaan</h4>
<br />
Sivun 18 lopulla käsitellyt vaikutukset sähkön pienkäyttäjille ovat kiistatta olleet suuret esimerkiksi Saksassa ja Espanjassa. Maat ovat kuitenkin melkoisia ääriesimerkkejä, mitä selvityksessä ei tuotu lainkaan esiin. Saksassa uusiutuvan tuotannon tuet ovat kaikista suurimmat, ja lisäksi maan hallitus on päättänyt kohdistaa niiden kustannukset lähes täysin sähkön pienkuluttajille. Siksi maan pienet sähkönkäyttäjät maksavat nykyisellään jopa 60 €/MWh (6 c/kWh) uusiutuvan energian tukimaksua (Poser, s.28). <br />
<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pienituloiset kerrostaloasukkaat tukevat hyvin toimeentulevien omakotiasukkaiden katoilleen asentamia aurinkopaneeleita. Järjestelmä on tulonjakovaikutukseltaan voimakkaasti regressiivinen (= ottaa köyhiltä, antaa rikkaille), ja minun on hyvin vaikea ymmärtää, miksi Saksa on halunnut toteuttaa uudistuksensa rahoituksen juuri näin.<br />
<br />
Toisenlaisiakin esimerkkejä tukijärjestelmistä kuitenkin on, mutta niitä ei selvityksessä mainita. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan yhteisessä elcert-järjestelmässä on rakennettu jo lähes 10 TWh uutta tuettua uusiutuvaa sähköntuotantoa (2014 tilanne). Sen <a href="https://www.energimyndigheten.se/Press/Pressmeddelanden/Konsumentens-kostnad-for-fornybar-el-lagre-an-pa-flera-ar/">kustannus</a> kuluttajille on ollut noin 0,027 SEK/kWh (0,3 c/kWh) eli 2-3 % sähkön kokonaishinnasta. Suomessa uusiutuvan sähkön tukia maksettiin jo edellä mainittu 80 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tämä rahoitetaan verorahoilla, joten sen hintavaikutus ei ole suoraan määriteltävissä, mutta Suomen koko sähkönkulutukselle kohdistettuna tuen aiheuttama lisäkustannus oli 1 €/MWh eli 0,1 c/kWh. Tämä on alle prosentin pienkuluttajan sähkön hinnasta, mitä en pidä kohtuuttomana.<br />
<br />
<h4>
Varavoiman tarvetta liioitellaan</h4>
<h4>
</h4>
Kuten jo kommenttini ensimmäisessä osassa todettiin, marginaalikustannuksiltaan edullinen uusi sähköntuotanto, esimerkiksi aurinko- tai tuulivoima syrjäyttää sähkömarkkinoilla marginaalikustannuksiltaan kalliimpia sähköntuotantomuotoja. Muita energiamuotoja tarvitaan kuitenkin järjestelmän tueksi silloin, kun nuo tuotantomuodot eivät tuota.<br />
<br />
On kuitenkin kohtuutonta liioittelua sanoa, että uusiutuvan tuotannon tukeminen johtaisi "kaksinkertaiseen sähköjärjestelmään", varsinkaan meillä Pohjoismaissa. Pohjoismaisen hyvin säädettävän vesivoiman suuri määrä nimittäin mahdollistaa varsin suuren vaihtelevan tuotannon lisäämisen sähköjärjestelmäämme ilman suurempia ongelmia. Yhtenä osoituksena tästä on Ruotsin ja Tanskan tuulivoiman rakentaminen. <br />
<br />
Molempiin maihin on melko ripeästi rakennettu yli 10 TWh tuulivoimaa, mutta kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole rakennettu ainuttakaan uutta fossiilista voimalaa säätämään niiden tuotantoa, vaan pikemminkin melkoinen määrä vanhoja voimaloita on suljettu. Tuon tuulivoiman säätö tehdään tietenkin enimmäkseen vesivoimalla. <br />
<br />
Holttisen <a href="http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P554.pdf">väitöskirja</a> osoitti jo 2004, että 10-20 % osuus tuulivoimaa pohjoismaisilla markkinoilla ei kasvata merkittävästi varavoimakustannuksia. Tuon 10 % osuuden saavuttaminenkin vienee vielä muutaman vuoden, eivätkä Pohjoismaiden nykyiset tukijärjestelmät ole läheskään niin suuria, että sen osuus nousisi 20 prosenttiin. Osuuden nouseminen tuon yläpuolelle nostaisi todennäköisesti kustannuksia jonkin verran, mutta päästöjen lisääntymiseen sekään ei johda. Tämän ovat osoittaneet esimerkiksi <a href="http://www.researchgate.net/publication/265685383_Estimating_the_Reduction_of_Generating_System_CO2_Emissions_Resulting_from_Significant_Wind_Energy_Penetration">Holttinen et al.</a> ja <a href="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544213000881">Gutierrez-Martin et al.</a>.<br />
<br />
Fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden vähentyminen näkyy mainiosti tanskalaisissa <a href="http://www.ens.dk/sites/ens.dk/files/info/tal-kort/statistik-noegletal/aarlig-energistatistik/energistatistik2013.pdf">tilastoissa</a>. Sekä kivihiilen käyttö (s. 21) että maan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt (s. 38-39) ovat laskeneet erittäin paljon viimeisen 20 vuoden aikana, kun maa on lisännyt voimakkaasti etenkin tuulivoimaa, mutta myös biomassan käyttöä yhteistuotannossa. Uusia yhteistuotantovoimaloita maassa on kyllä rakennettu tällä vuosisadalla, mutta niiden rakentamisen syy ei ole säätövoiman tuottamisessa, vaan lähinnä vanhojen laitosten korvaamisessa. Vain sähköä tuottavien voimalaitosten tuotantokapasiteetti maassa on selvästi laskenut (s.14), ja nämä laitokset käyttivät polttoaineenaan kivihiiltä.<br />
<br />
<h4>
Tukia käyttäneiden Euroopan maiden energiasektorien päästöt ovat laskeneet</h4>
<br />
En oikein ymmärrä selvityksen mainintaa siitä, että päästöt olisivat jopa saattaneet kasvaa teknologiatukien vuoksi. Kuten edellä osoitin, esimerkiksi Tanskan päästöt ovat selvästi laskeneet sinä aikana, kun maa on panostanut uusiutuvan energian kehittämiseen. <br />
<br />
Saksassa tämän vuosisadan päästöjen lasku on pienempi, mutta tämäkin liittyy enemmän maan äkilliseen (ja mielestäni harkitsemattomaan) päätökseen sulkea osa ydinvoimaloista pika-aikataululla kuin uusiutuvan sähkön tuotannon tukemiseen. Tuon päätöksen vuoksi Saksan energiasektorin päästövähennykset eivät ole kovin suuria aivan viime vuosilta. <br />
<br />
Muissa Euroopan maissa, joissa tuuli- tai aurinkovoimaa on kehitetty vahvasti tukien avulla, päästövähennystulokset ovatkin Saksaa parempia. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Espanja (tuuli, aurinko), Italia (tuuli, aurinko), sekä Ranska, Iso-Britannia ja Portugal (tuuli). Viimeisen 10 vuoden aikana energiasektorin päästöt ovat laskeneet selvästi kaikissa näissä maissa. Jos todella olisi niin, että uusiutuvan energian tukeminen kasvattaa absoluuttisesti päästöjä, niin kai nyt edes yhdessä näistä maista tuon kasvun voisi jotenkin havaita myös tilastoissa. <br />
<br />
Tilastojen perusteella ei myöskään näytä siltä, että Euroopan maat, jossa uusiutuvien tuet ovat olleet pieniä tai olemattomia, olisivat laskeneet päästöjään enemmän. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Puola, Romania, Tshekki ja Malta. Jos uusiutuvien tuet todella lisäisivät päästöjä, niin tällöinhän päästökehityksen lähes ilman tukia etenevissä maissa pitäisi olla parempaa kuin tukia käyttävissä maissa.<br />
<br />
(Tiedon lähteet: Eurostat: <a href="http://Energy, transport and environment indicators - 2014 edition">Energy, transport and environment indicators - 2014 edition</a> sekä EEA: <a href="http://www.eea.europa.eu/themes/climate/ghg-country-profiles/country-profiles-1">Climate and Energy Profiles</a>) <br />
<br />
Kokonaan toinen asia on, ovatko juuri sellaiset teknologiakohtaiset tuet, joita Euroopassa on monin paikoin käytetty, tehokkain mahdollinen tapa vähentää päästöjä. Itse en usko tähän, mutta se, että tuet eivät ole optimaalisen tehokkaita, ei kuitenkaan tarkoita, että ne lisäisivät päästöjä. Tällaisesta ei nimittäin löydy näyttöä.<br />
<br />
<h4>
Tuuli- ja aurinkovoiman arvosta sähköjärjestelmässä</h4>
<br />
Mielestäni koko selvityksen heikoin osa liittyy kuitenkin sivujen 22-23 lähteiden käyttöön. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden käytössä on katkoksia, mutta selvityksen amerikkalaiset lähteet eivät sovellu arvioimaan katkoksien kustannusvaikutusta kaikkialla maailmassa. Erityisen huonosti ne soveltuvat arvioimaan tuulivoiman vaikutusta Pohjoismaiden vesivoimavaltaisessa sähkövoimajärjestelmässä, mutta tätä ei mainita selvityksessä sanallakaan. <br />
<br />
Lähteenä käytetyn Joskowin kritiikki pelkän nettonykyarvon per kilowattitunti (LCOE, <i>levelized cost of electricity) </i>käytöstä vertailussa on kyllä asiallista, sillä totta kai tuotannon vaihtelu vaikuttaa tuotannon arvoon. Sama määrä sähköntuotantoa ei siis ole aina samanarvoista, vaan se riippuu ajallisesta vaihtelusta. Joskow ei kuitenkaan suinkaan väitä, että ero olisi aina uusiutuvan energian tappioksi. Siksi onkin ihmeellistä, että selvityksen mukaan "keskeytymiskustannukset ovat suuria uusiutuvalla energialla". <br />
<br />
On varmaankin totta, että Kaliforniassa tuulivoima tuottaa enimmäkseen piikkituntien ulkopuolella, ja se on siksi siellä sähköntuotantona vähempiarvoista (<a href="http://economics.mit.edu/files/6317">Joskow 2011</a>, s.19), mutta ei tällä väitteellä ole mitään tekemistä pohjoismaisen tai eurooppalaisen tuulivoiman tuotannon arvon kanssa. Esimerkiksi <a href="http://vindstat.com/files/%C3%85rsrapport-2014.pdf">Ruotsissa</a>
tuulivoima tuottaa keskimäärin enemmän sähköä korkean kulutuksen aikaan
talvella kuin matalan kulutuksen aikaan kesäisin (s. 49) , ja Suomen
tilanne on luonnollisesti hyvin samankaltainen. <br />
<br />
Aurinkovoimassa sama virhe tehdään amerikkalaisen lähteen vuoksi toisin päin. Joskowin mukaan aurinkovoiman tuotantoprofiili on jopa parempi kuin perusvoiman eli tasaisen sähköntuotannon, koska aurinkovoima tuottaa lämpimissä maissa eniten sähköä juuri silloin, kun kulutuskin on korkeimmillaan. Kuumissa maissahan sähkön kulutushuiput johtuvat tyypillisesti ilmastointilaitteiden voimakkaasta käytöstä kuumina päivinä. <br />
<br />
Meillä taas tilanne on päinvastoin, eli aurinkovoima tuottaa vähän sähköä, kun sähkön käyttö on korkeimmillaan, ja paljon sähköä, kun sähköä tarvitaan vähän. Toisin sanottuna meillä aurinkovoima on tuulivoimaa vähäarvoisempaa sähköä. Selvityksen käyttämissä lähteissä tilanne on kuitenkin toisin päin, joten ne soveltuvat erittäin huonosti uusiutuvan sähkön vaikutuksen arviointiin Pohjoismaissa. <br />
<br />
Vielä suurempiin ongelmiin selvitys kuitenkin ajautuu käyttäessään tiedon lähteenä <a href="http://www.brookings.edu/~/media/research/files/papers/2014/05/19-low-carbon-future-wind-solar-power-frank/net-benefits-final.pdf">Frankin tutkimusta</a>. Selvitys väittää niiden perusteella, että kaasuturbiinivoimala olisi erityisen tehokas tapa vähentää päästöjä. Näin varmasti onkin Yhdysvalloissa, sillä siellä Frankin oletukset toimivat. Meillä ne ovat kuitenkin lähinnä absurdeja, koska sähköjärjestelmämme on täysin erilainen.<br />
<br />
<h4>
Maakaasulauhdesähköllä ei voi vähentää päästöjä Pohjoismaissa</h4>
<br />
Kaikista suurin ongelmista on, että Frankin laskelmat perustuvat siihen, että uusi tuotantotapa syrjäyttää sähkömarkkinoilta hiililauhdetta. Tämä on ihan hyvä oletus monissa osissa Yhdysvaltoja, mutta Pohjoismaissa se on täysin järjetön. Tätä voidaan tarkastella kuvan 3 avulla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjijqR31SHQaynkbQ4ictRooIpz2DInZ0-lJAF15JjyNBSTQq351ZAymTrm3O7x7pqReuSiP0EhCyO1PJn7Is70-Q8Kq93aIj8P3bE-5xeyx4DyJ9lmkLf3Bhyphenhyphen91lQeXBKItkwypBne-L_y/s1600/CO2-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+vertailu.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjijqR31SHQaynkbQ4ictRooIpz2DInZ0-lJAF15JjyNBSTQq351ZAymTrm3O7x7pqReuSiP0EhCyO1PJn7Is70-Q8Kq93aIj8P3bE-5xeyx4DyJ9lmkLf3Bhyphenhyphen91lQeXBKItkwypBne-L_y/s1600/CO2-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+vertailu.PNG" height="201" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 3. Eri energiamuotojen päästöjä, hyötysuhteet vastaavat hyvin modernia laitosta. <br />
Sähkön luvut ovat tuotannosta laskettuja keskiarvoja mainituilta vuosilta. Koska Suomeen tuodaan paljon sähköä Ruotsista, Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin on vielä taulukon lukemaa pienempi.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Jo kuva 3 osoittaa erittäin selvästi, että lisäämällä erillistä sähköntuotantoa kaasulla (selvityksessä kaasuturbiinisähkö) ei voi mitenkään vähentää sähköntuotannon päästöjä Suomessa, koska keskimääräinen sähkömme on jo paljon puhtaampaa kuin kaasulauhteen tuottama sähkö olisi. Vielä vähemmän järkeä kaasulauhteen rakentamisessa olisi päästöjen kannalta Ruotsissa. Jos Suomessa haluaa siis vähentää sähköntuotannon päästöjä nykyisestä,
edes vähäpäästöisin fossiilinen polttoaine eli maakaasu ei enää riitä,
vaan tarvitsemme lisää päästötöntä sähköntuotantoa. On käsittämätöntä, että Viljainen ja Kyläheiko eivät mainitse tästä selvityksessään. <br />
<br />
Lisäksi Suomessa, Ruotsissa ja aika yleisesti muuallakin Euroopassa kaasu on niin paljon kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa, että kaasulauhde ei voi ilman suuria tukia syrjäyttää markkinoilta hiililauhdetta, kuten Frank olettaa. Toisin sanottuna kaasun kallis hinta estää käyttämästä kaasua
silloinkin, kun siitä olisi ilmastolle hyötyä, eli silloin kuin
hiililauhdevoimalat ovat käynnissä. Itse asiassa maakaasu on niin kallista, että Suomessa tai Ruotsissa ei ole ainuttakaan aktiivisessa käytössä olevaa maakaasulauhdevoimalaa, koska sähkön tuottaminen sellaisella voimalalla ei kannattaisi juuri koskaan.<br />
<br />
<h4>
Frankin tutkimustuloksia ei voi soveltaa Pohjoismaissa </h4>
<br />
Kaasun päästövähennysmahdollisuuksien yliarviointi ei ole kuitenkaan ainoa ongelma, joka Frankin soveltamisesta meille seuraa. Tämän osoittamiseksi käyn kohta kohdalta läpi sen, miksi tutkimusta ei voi käyttää Suomen oloissa. <br />
<br />
Ensin Frank toistaa sivulla 5 tuulen ja auringon Joskowin tapaan amerikkalaisen tuotannon ajoitusoletuksen, joka ei siis päde meillä. Tämä heikentää varsinkin tuulivoiman kilpailukykyä vertailussa. Samalla sivulla Frank laskee, että kaikki mainittujen tuotantotapojen syrjäyttämä sähkö on hiili- tai kaasulauhdetta, mikä on kuvan 3 perusteella absurdi oletus Pohjoismaissa. <br />
<br />
Samalla Frank aliarvioi merkittävästi tuulivoiman kapasiteettikerrointa, joka tulisi meillä <a href="http://vindstat.com/files/%C3%85rsrapport-2014.pdf">Ruotsin tilastojen</a> (s.57) perusteella olla uudelle tuulivoimalle vähintään 30 % tasoa. Toisin sanottuna Frank aliarvioi tuulivoiman tuotantoa ainakin 20 %, ja huippukulutustuntien <i>(on-peak)</i> osalta vieläkin enemmän. Aurinkovoiman tuotanto taas jäisi meillä selvästi pienemmäksi kuin näissä arvioissa.<br />
<br />
Sivulla 6 Frank käyttää yhdysvaltalaisia polttoainehintoja. Hiilen hinta on aivan järkevässä suhteessa Suomen tilanteeseen, mutta kaasu on Euroopassa vielä viime aikojen laskunkin jälkeen noin <a href="http://ycharts.com/indicators/europe_natural_gas_price">tuplasti kalliimpaa</a> kuin Frankin laskelmissa. Tämä aiheuttaa valtavan virheen, jos laskelmia sovelletaan Euroopassa, sillä myöhemmissä taulukoissa käytetään näitä hintoja arvioitaessa päästöttömien energianlähteiden tuottamia säästöjä.<br />
<br />
Näitä oletuksia käyttäen sivun 7 laskelmat uusiutuvan energian ja kaasun tuottamista kustannussäästöistä ovat meillä käyttökelvottomia. Kaikista suurin virhe aiheutuu tässä vaiheessa kaasun hinnan asettamisesta paljon alemmas kuin Euroopassa. <br />
<br />
Seuraavaksi Frank palkitsee laskelmissaan sivulla 10 kaasua siitä, että se syrjäyttää tehokkaasti hiililauhdetta. Laskelma on vain meillä älytön, koska meillä ei ole enää hiililauhdetta perusvoimana, eikä sitä ole siis useimmiten syrjäytettäväksikään.<br />
<br />
Sivulla 12 Frankin arviot tuulivoiman ja aurinkovoiman kustannuksista ovat tämän päivän kustannuksiin nähden aivan liian korkeat. Tuulivoiman kohdalla virheeksi voi arvioida 10-20 %, mutta aurinkovoimassa virhe on Norjan viranomaisten tuoreeseen <a href="http://publikasjoner.nve.no/rapport/2015/rapport2015_021.pdf">arvioon</a> (s.94) nähden paljon suurempi. He nimittäin antavat tämän päivän kustannukseksi 10 000 NOK/kW, eli 1700 USD/kW*. Tämä on noin 60 % vähemmän kuin Frankilla. Ero johtunee lähinnä aurinkovoiman voimakkaasta hinnan laskusta viime vuosina, ja Frankin arvio saattoi hyvinkin pitää paikkansa muutama vuosi sitten.<br />
<br />
Tämän, nykypäivän Pohjois-Euroopassa täysin kelvottoman laskelman jälkeen Frank saa vähemmän yllättäen tulokseksi, että kaasuturbiinit ovat erityisen tehokas tapa vähentää päästöjä suhteessa tuuli- tai aurinkovoimaan. Tuloksessa ei ole kuitenkaan mitään järkeä, koska sen perustana olevat laskelmat eivät päde meillä. Varsinkin tuulivoiman luvut olisivat meillä paljon paremmat korkeampien kaasun hintojen ja parempien tuotanto-odotuksien vuoksi, mutta aurinkovoiman parannus ei olisi yhtä suuri pohjoisesti sijainnista johtuvan vähäisemmän tuotannon vuoksi. <br />
<br />
<i>*Valuuttakurssina on käytetty vuosien 2011-13 arvoa noin 6 NOK/USD.
Sittemmin kruunun kurssi on heikennyt rajusti, ja nyt se on noin 8
NOK/USD.</i><br />
<br />
<h4>
Päällekkäiset tukijärjestelmät</h4>
<br />
Kuten sivun 23 lopulta alkaen todetaan, uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat päästökaupan kanssa rinnakkaisia, hieman samaan suuntaan ohjaavia tavoitteita. Kuten edellä osoitin, on kuitenkin älytöntä sanoa, että tuet olisivat johtaneet "ilmaston kannalta epäsuotuisaan kehitykseen", sillä myös uusiutuvan energian tukia eniten käyttäneiden maiden päästöt ovat laskeneet.<br />
<br />
Uusiutuvan energian tuilla on kuitenkin kiistatta ollut vaikutus EU:n päästökauppaan, ja ne ovat heikentäneet sen ohjausvaikutusta. Jälleen kerran todetaankin, että päästökauppaa pitäisi kehittää. Päästökauppa pitäisi ulottaa useammille toimialoille ja päästöoikeuksien ilmaisjakoa vähentää tai jopa lopettaa kokonaan. Tältä osin olen täsmälleen samaa mieltä, ja europarlamentissa ilmastosta eniten huolissaan olevat poliitikot ovat pitäneet tästä paljon ääntä.<br />
<br />
Myös päästökaupan kiristäminen tulee jälleen esille uusiutuvien tukemisen vaihtoehtona. Olen aivan samaa mieltä siitä, että sitä pitäisi kiristää, jotta päästöt vähenisivät nopeammin ja edullisemmin. Enää jää ihmeteltäväksi, miksi Suomi sitten <a href="http://yle.fi/uutiset/suomi_haraa_paastokaupan_pikakorjausta_vastaan__stubb_aidosti_vaikea_linjavalinta/7874425">ei halua tehdä tätä</a>, kun tutkijatkin sen toteavat. Suomen nykyinen linja vain korostaa uusiutuvien sähköntuotantomuotojen tukien vaikutusta päästökaupan kustannuksella, mikä on täysin vastoin selvityksessä moneen kertaan todettua linjaa.<br />
<br />Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-50994772935098068292015-04-07T18:58:00.000+02:002015-04-07T21:38:45.747+02:00Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla - kommentti, 1.osa <h2>
</h2>
Sitran julkaisemaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorien Viljaisen ja Kyläheikon tuoretta selvitystä <a href="http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103470/Tukimekanismit_s%C3%A4hk%C3%B6markkinoilla.pdf?sequence=2"><i>"Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla"</i></a> on käytetty varsin omituiseen argumentointiin sosiaalisessa mediassa ja muuallakin julkisuudessa. Siihen vedoten on muun muassa väitetty, että tuulivoiman tukeminen lisäisi hiilidioksidipäästöjä.<br />
<br />
Pyrin tällä kirjoituksella avaamaan ja selittämään sitä, mitä selvityksessä todella sanotaan ja myös sitä, mitä siellä ei sanota. Lisäksi osoitan selvityksestä muutaman heikon kohdan, joiden kohdalla tutkijoilta olisi todella voinut odottaa enemmän, ja nämä liittyvät ennen kaikkea huolimattomaan lähteiden käyttöön.<br />
<br />
Onneksi ne eivät kuitenkaan pahasti vaikuta raportin enimmäkseen järkeviin ja perusteltuihin johtopäätöksiin. Suomen energiapolitiikka ottaisi aimo askeleen kohti ympäristöystävällisempää sähkön tuotantoa, jos nuo kaikki huomioitaisiin. On kuitenkin hyvin tärkeää ymmärtää, että suositukset ovat kokonaisuus. Niistä ei voi poimia vain itseä miellyttäviä osia, sillä toimenpiteet vaikuttavat toisiinsa.<br />
<br />
Tässä tekstissäni alaotsikoiden alla käydään läpi selvitys osa osalta, ja ne on otsikoitu samalla tavalla kuin alkuperäisessä tekstissä.<br />
<br />
<h3>
Esipuhe</h3>
<br />
Selvityksen esipuhe on täyttä asiaa. On aivan totta, että Saksan energiakäännös eli Energiewende ei ole edennyt ongelmitta. Mittavat kansalliset tuet ovat sähköntuotannossa, kuten monilla muillakin aloilla aikaisemmin, esimerkkeinä vaikkapa maatalous, kivihiilen tuotanto tai telakkateollisuus, johtaneet paikoin epätaloudellisiin ratkaisuihin. Siksi on perusteltua, että Suomessa pyritään välttämään pahimpia virheitä.<br />
<br />
Siksi lainaankin esipuhetta suoraan: <i>”Sähkön hinnoittelu sekä sähköjärjestelmän kehittämiseen annettavat paikalliset tuet eivät saisi kannustaa osaoptimointiin. Päästökaupan pulmat tulisi ratkoa ja hiilidioksidille tulisi saada markkinoita ohjaava hintataso. Sitran tavoitteena on tällä raportilla taustoittaa sitä, miten Suomessakin voitaisiin jatkossa harjoittaa kannustavaa ja kansantaloudellisesti järkevämpää, uudistuvaa energiapolitiikkaa.”</i><br />
<br />
Jotta hiilidioksiditonnilla olisi todella merkittävästi sähkömarkkinoita ohjaava hintataso, kuten edellä todetaan ja koko selvityksen perusajatus on, tuon tonnin pitäisi nykyisen 7 euron sijaan maksaa oman arvioni mukaan vähintäänkin 20-30 €. Tämä hintataso tekisi nimittäin kivihiilen korvaamisesta puulla ja maakaasulla paljon kannattavampaa, ja nostaisi myös uuden tuuli-, vesi- ja ydinvoiman kannattavuutta selvästi. Näin merkittävä hintatason nosto vaatii merkittäviä toimia päästökaupan vahvistamiseksi, ja näyttää todennäköiseltä, että edes suunniteltu <a href="http://ec.europa.eu/clima/policies/ets/reform/index_en.htm">päästökaupan markkinavakausvaranto</a> (<i>MSR, market stability reserve</i>) ei riitä nostamaan EU:n päästökaupan hintoja näin korkealle. Käytännössä selvitys vaatii siis hyvin kunnianhimoisia päästökaupan uudistuksia.<br />
<br />
Näitä uudistuksia ei kuitenkaan näytä olevan tulossa, eikä Suomi ole ainakaan viemässä asioita tähän suuntaan nykyhallituksen aikana. Suomen hallitus (Kokoomus, SDP, RKP ja KD) ei nimittäin <a href="http://yle.fi/uutiset/suomi_haraa_paastokaupan_pikakorjausta_vastaan__stubb_aidosti_vaikea_linjavalinta/7874425">tue edes tuota markkinavakausreserviä</a>, vaan haluaa yhteistyössä Puolan ja muutaman muun Itä-Euroopan kivihiilimaan kanssa lykätä reservin käyttöönoton 2020-luvulle. Jos näin toimitaan, EU:n päästömarkkinoilla on yli 2 miljardin päästötonnin rakenteellinen ylijäämä vielä pitkään 2020-luvullakin.<br />
<br />
Tämä on enemmän kuin Euroopan vuotuiset päästökauppapäästöt, eli käytännössä tämä ylijäämä mahdollistaisi jopa sen, että Euroopan päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt voivat jopa kasvaa maltillisesti 2020-luvulla ilman että järjestelmän päästökatto on lähelläkään. Tämä ymmärretään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja nämä maat haluavatkin uudistaa päästökauppaa nopeasti.<br />
<br />
Käytännössä Suomen ja Puolan linja tarkoittaa toteutuessaan, että päästöoikeudet ovat hyvin edullisia ainakin seuraavat 10-15 vuotta. Oletus siitä, että Euroopassa on tiukka ja vaikuttava päästökauppa on käytännössä koko selvityksen taustalla. Jos sitä ei ole, mikä on tilanne nykyisellään, tilanne on erilainen kuin selvitys kuvailee luvuissa 3 ja 4, ja tämä vaikuttaa suuresti kokonaisuuteen ja etenkin siihen, mikä on uusiutuvan sähkötuotannon tukien vaikutus. <br />
<br />
<h3>
Tiivistelmä</h3>
<br />
Selvitys antaa tiivistelmässä seitsemän suositusta, jotka kirjaan tähän lyhennettyinä.<br />
<br />
1. Tarvitsemme toimivan päästökaupan.<br />
2. Investointeja sähkönsiirtoverkkoihin on lisättävä sähkön tuotannon kustannustehokkuuden lisäämiseksi.<br />
3. Markkinahäiriöitä aiheuttavista ja päästövaikutuksiltaan usein haitallisista kansallisista tukijärjestelmistä tulee luopua.<br />
4. Kaikilta energiamuotojen on osallistuttava sähköverkon vakauden ylläpitämiseen jollakin tavalla.<br />
5. Yhteiseurooppalaisten energiamarkkinoiden syntyä tulee edistää taloudellisen ja vähäpäästöisen sähkön tuotannnon edistämiseksi.<br />
6. Tukijärjestelmiä voidaan tarvittaessa käyttää teknologioiden ja innovaatioiden saamiseen markkinoille, mutta tällöin niiden on oltava kestoltaan lyhytaikaisia ja nykyistä paremmin suunniteltuja.<br />
7. Tarvitaan monipuolisempi analyysikehikko, jonka avulla eri sähköntuotantomuotojen kustannuksia ja hyötyjä vertaillaan keskenään.<br />
<br />
Tiivistelmän suosituksista 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 voi olla varauksetta samaa mieltä, ja käytännössä 2 ja 4 ovat Suomessa jo arkea. Suomessa investoidaan paljon siirtoverkkoihin, ja uusiutuvan sähkön tuottaja on Suomessa aivan yhtä suuressa vastuussa tuotantonsa vaihtelusta kuin muutkin tuottajat. <br />
<br />
Myös suosituksesta 3 olen samaa mieltä, kunhan se luetaan yhdessä suosituksen 6 kanssa. Mahdollisten tukien on siis oltava kestoltaan rajoitettuja ja taloudellisesti tehokkaita. Tämä ei suinkaan tarkoita, että mitään tukia ei koskaan saisi olla, kuten jotkut ovat selvitystä halunneet tulkita.<br />
<br />
Jos sovellamme suosituksia 3 ja 6 yhdessä esimerkiksi Suomen keskustelluimpaan uusiutuvan energian tukeen, tuulivoiman syöttötariffiin, voimme päätyä siihen johtopäätökseen, että tariffi on onnistunut suosituksen 6 mukaisesti tuomaan uutta teknologiaa Suomen sähkömarkkinoille. Nykyisellään (83,5 €/MWh) se on korkeahko uuden tuulivoiman kustannuksiin nähden, koska tuulivoiman kustannuskehitys on yllättänyt lainsäätäjän. Kirjoitin <a href="http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/03/tuulivoima-karkasi-marginaalista-jo.html">aiheesta</a> laajasti jo aikaisemmin, joten en tässä palaa siihen. <br />
<br />
Siitäkin voidaan keskustella, onko Suomen 12 vuoden tuki suosituksen 6 mukaisesti kestoltaan lyhytaikainen, mutta ainakaan eurooppalaisessa vertailussa sitä ei voi pitää erityisen pitkänä. Ainakin itse olen myös selvityksen tavoin sitä mieltä, että tällaisista tuista tulee pitkällä aikavälillä päästä eroon. <br />
<br />
Euroopassa on kuitenkin monenlaista tukipolitiikkaa. Esimerkiksi Ison-Britannian uuden ydinvoimaprojektin, Hinkley Point C:n <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/energy/10392510/Hinkley-Point-good-for-Britain-says-Ed-Davey.html">syöttötariffin kestoaika</a> on 35 vuotta ja sisältää inflaatiokorjauksen. Tariffi on vuoden 2012 rahassa 92,5 £/MWh eli noin 125 €/MWh. Voimalan odotetaan valmistuvan 2023, joten sen tuki loppuu 2050-luvun lopulla. Maltillisella 1 %:n vuosttaisella inflaatio-oletuksella tariffi on tuolloin noin 200 €/MWh. Ainakin minun on hieman vaikea olla sitä mieltä, että tämä tuki täyttäisi suosituksen 6 mukaiset lyhytaikaisuuden kriteerit. Markkinahäiriöitä näin runsas tukeminen tuskin aiheuttaa ainakaan vähemmän kuin Suomen paljon pienempi ja lyhyempi syöttötariffi. <br />
<br />
Mahdollisesti tällaisiin tukiin viitataan myös suosituksella 3, jossa vaaditaan sekä perinteisten että uusiutuvien tuesta luopumista. Olisikin ihan toivottavaa, että uusiutuvan sähköntuotannon tukien vastustajat olisivat toiminnassaan ainakin loogisia, ja vastustaisivat myös perinteisen sähköntuotannon tukia yhtäläisellä innolla.<br />
<br />
<h3>
Johdanto</h3>
<br />
Johdanto avaa erittäin hyvin eurooppalaisen energiakeskustelun kehitystä viime vuosikymmeninä, ja pidän sitä siinä mielessä ansiokkaana. Samalla avataan myös sitä, että sähkö on moneen muuhun hyödykkeeseen nähden erilainen, koska tuotannon ja kulutuksen välillä on oltava jatkuva tasapaino. <br />
<br />
Hieman harmillista kuitenkin on, että selvitys mainitsee aurinko- ja tuulisähkön edellyttävän varavoimaksi kaasu-, hiili- tai vesivoimaa. Väite on sinänsä totta, mutta jotkut ovat tulkinneet tätä niin, että aurinko- ja tuulisähkön rakentaminen edellyttää uuden varavoimalaitoskapasiteetin rakentamista. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa, koska sähköjärjestelmää ei lähdetä rakentamaan tyhjästä, vaan markkinoilla on nykyisellään paljon erilaisia laitoksia. Kun uutta tuotantoa rakennetaan, se ei lähtökohtaisesti muuta sähkön kulutusta merkittävästi, vaan syrjäyttää vanhaa tuotantoa. <br />
<br />
Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman marginaalikustannukset eli kustannukset, joilla laitoksella voidaan tuottaa yksi yksikkö lisää sähköä, ovat lähes olemattomat. Tämä on helppo ymmärtää, sillä "polttoaine" on ilmaista. Toisin sanottuna hyvin suurille sähkömarkkinoille, kuten Pohjoismaihin tai Saksaan, rakennettava yksi tuuli-, aurinko- tai vesivoimala syrjäyttää varmuudella sähköjärjestelmässä marginaalikustannuksiltaan kalliiden laitosten käyttöä. <br />
<br />
Tällaisia laitoksia ovat etenkin perinteiset lämpövoimalat, jotka toimivat yleensä fossiilisella polttoaineella, kuten maakaasulla tai kivihiilellä. Nämä laitokset eivät nimittäin voi polttoainekustannustensa vuoksi tarjota sähköään myytäväksi sähkömarkkinoille yhtä halvalla kuin vesi-, tuuli- tai aurinkovoima.<br />
<br />
Tästä syrjäyttävästä vaikutuksesta seuraa ja on jo seurannutkin monissa maissa, että tuotantokustannuksiltaan kalleimmat voimalaitosyksiköt alkavat karsiutua markkinoilta. Nykyisillä polttoaineiden hintasuhteilla ja hyvin edullisilla päästöoikeushinnoilla ensimmäisenä on alkanut vähentyä maakaasun käyttö, joka on sähköntuotannossa rajussa laskussa esimerkiksi <a href="http://www.maakaasu.fi/sisalto/kaasutilastot">Suomessa</a>, <a href="http://www.energinet.dk/EN/GAS/Hvad-skete-der-i-2014/Gasforsyningssituationen-i-2013-2014/Sider/Gasforbruget-2013-2014.aspx">Tanskassa</a> ja <a href="http://www.agora-energiewende.org/fileadmin/downloads/publikationen/Analysen/Jahresauswertung_2014/Agora_Energiewende_Review_2014_EN.pdf">Saksassa</a>. Käytännössä laitoksia on jo suljettu ja paljon lisää sulkemisia on tulossa. <br />
<br />
Näistä yksiköistä ja luonnollisesti muistakin syistä markkinoilta poistuneista laitoksista muodostuu ensi vaiheessa tuo varavoima, ja näitä yksiköitä pystytään ylläpitämään kohtuullisin kustannuksin varsin pitkään. Tästä osoituksena on esimerkiksi, että Tanskassa tai Ruotsissa ei ole tuulivoiman huomattavasta lisäämisestä huolimatta rakennettu ainuttakaan uutta fossiilista voimalaitosta tuulivoiman varavoimaksi. Suomeen on rakennettu Forssaan kaksi suurta <a href="http://yle.fi/uutiset/suomen_ruotsin_ja_viron_valiset_sahkon_merikaapeliyhteydet_yskivat__forssan_jattimainen_varavoimala_tuli_tarpeeseen/7791320">kaasuturbiiniyksikköä</a>, mutta niiden käyttöä on tarvittu lähinnä sähköverkkohäiriöiden ja tulevaisuudessa suuren Olkiluoto 3:n äkillisten ongelmien paikkaamiseen.<br />
<br />
Pitkällä aikavälillä tästä muodostuu tietysti ongelma, sillä laitokset eivät enää lyhyen vuotuisen käyttöaikansa vuoksi maksa edes ylläpitokustannuksiaan. Tällaisiin tilanteisiin voidaan vastata esimerkiksi <a href="http://www.energiavirasto.fi/tehoreservijarjestelma">tehoreservin</a> tyyppisellä järjestelyllä, joka on käytössä muun muassa Suomessa ja Ruotsissa. Järjestelmän alkuperäiset perustelut liittyvät enemmänkin huoltovarmuuden turvaamiseen yllättävissä siirtolinjojen ja voimalaitosten vikatilanteissa, mutta yhtä lailla se vastaa tilanteeseen, jossa uusiutuvaa energiaa olisi jostain syystä poikkeuksellisen vähän tarjolla pitkäaikaisesti. Myös kysyntäjouston kehittäminen auttaisi merkittävästi, sillä kuviteltavissa olevat sähköpulatilanteet ovat todennäköisesti hyvin lyhytaikaisia vahvojen sähkönsiirtoyhteyksiemme vuoksi, kuten <a href="http://www.tem.fi/files/42026/Kapasiteetin_riittavyys_raportti_final.pdf">VTT:n selvityskin</a> toteaa.<br />
<br />
Lisäksi Viljaisen ja Kyläheikon raportti jättää ikävästi mainitsematta, että Pohjoismaissa on valtavan paljon vesivoimaa. Se tuottaa yli puolet alueen sähköstä, kuten <a href="http://energia.fi/sites/default/files/dokumentit/tilastot-ja-julkaisut/energiavuosi_2014.ppt">Energiateollisuuden tilastoista</a> (kalvo 13) näkyy. <a href="http://www.nve.no/Global/Energi/Analyser/Energi%20i%20Norge%20folder/FOLDE2013.pdf">Norjassa</a> on yli 30 000 MW vesivoimatehoa ja <a href="http://www.svenskenergi.se/Global/Statistik/El%c3%a5ret/Sv%20Energi_el%c3%a5ret2013_versJUNI2014.pdf">Ruotsissakin</a> 16 000 MW. Tästä määrästä reilusti yli puolet on ainakin kohtuullisesti säädettävää päivänsisäisesti eli se riittää vastaamaan hyvin suuresta osasta säätövoiman tarvetta myös tulevaisuudessa tuulivoimasta riippumatta. Vesivoiman suuri määrä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla onkin tärkein syy siihen, että markkinoillemme mahtuu vielä paljon nykyistäkin enemmän säätökyvytöntä uusiutuvaa sähköä, minkä <a href="http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P554.pdf">Holttisen väitöskirja</a> osoitti jo 2004. On varmasti olemassa jokin yläraja, jonka jälkeen kustannukset alkaisivat selvästi kasvaa, mutta ainakaan Pohjoismaiden nykyiset tukijärjestelmät eivät johda niin suuriin uusiutuvan energian osuuksiin.<br />
<br />
<h3>
Pohjoismaiset sähkömarkkinat</h3>
<br />
Luvun alkuosa on hyvin kirjoitettu, ja kuvaa hyvin markkinoiden nykyistä tilannetta. Erityisen huomionarvoista politiikan kannalta on esimerkiksi yksinkertainen toteamus siirtoyhteyksien vaikutuksesta sähkön hintaan: ”Halvemmalla alueella vienti nostaa sähkön hintaa ja kalliimmalla alueella tuonti laskee sitä.” <br />
<br />
Käytännössä siis sähkön tuonti Ruotsista laskee suomalaisten sähkön kuluttajien kokonaiskustannuksia, mikä tuntuu olevan Suomessa vaikea myöntää. Raportti eteneekin johdonmukaisesti toteamaan, että suomalaisille kuluttajille olisi edullista rakentaa lisää siirtoyhteyksiä Ruotsiin. Tällainen yhteys maksaisi itsensä nopeasti takaisin nykytilanteessa, mutta raportissa ei mainita, että Olkiluoto 3:n mahdollinen valmistuminen lähivuosina vapauttanee hieman tilaa siirtojohdoille, mikä osin selittää ruotsalaisten vähäistä intoa uuden yhteyden rakentamiseen.<br />
<br />
Uusiutuvalle energialle hyvät maan sisäiset ja kansainväliset sähköverkkoyhteydet ovat kuitenkin kiistatta tärkeitä, sillä tämä auttaa tuotantoa sijoittumaan parhaisiin paikkoihin. Tätä ei oikein Suomessakaan aina ymmärretä, sillä joillakin paikkakunnilla ja maakunnilla tuntuu olevan intoa jopa aluekohtaisiin tuulivoimatavoitteisiin. Tämä on kuitenkin vähän älytöntä, sillä taloudellisesti tehokkainta on sijoittaa tuulivoimaa sinne, missä tuulee parhaiten, eikä katsella maakuntien tai kuntien rajoja alueellisten tavoitteiden täyttämiseksi. Selvitys jättää tämän sanomatta suoraan, mutta sitä se kyllä tarkoittaa.<br />
<br />
Kuten alussa totesin, Viljaisen ja Kyläheikon raportin heikoimmat kohdat liittyvät käytettyihin lähteisiin. Tämä tulee ensimmäisen kerran karusti esiin raportin kuvan 4 kohdalla. Tekijät viittaavat Höfflerin kuviin vuodelta 2010. Kun tutustuu kuitenkin näihin alkuperäisiin karttoihin kuvissa 1 ja 2, huomaa, että ne perustuvat vuoden 2007 kustannusarvioihin. Tämä on todella vakava ongelma, sillä kustannukset ovat muuttuneet tuosta ajasta huimasti.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWmJ9W-ERDuaisK4ataSZAwhhu7vDxbksli2G_A14EF5tcd7Z0lyx-agZB6xQ6nF5bWf9hyvjAiNNDPJMnPnbw-DUJ8iczX93FOP2It9ZAjOpGTbq2loa3XqCSPJc-jEg1O3btV0lPHHJ1/s1600/Tuuli+2007.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWmJ9W-ERDuaisK4ataSZAwhhu7vDxbksli2G_A14EF5tcd7Z0lyx-agZB6xQ6nF5bWf9hyvjAiNNDPJMnPnbw-DUJ8iczX93FOP2It9ZAjOpGTbq2loa3XqCSPJc-jEg1O3btV0lPHHJ1/s1600/Tuuli+2007.PNG" height="400" width="361" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 1. Tuulivoiman kustannukset ja tuotanto-olosuhteet Euroopassa. Kuva on alkuperäisen selvityksen kuvan 4 alkulähde. <br />
<a href="http://www.ewi.uni-koeln.de/fileadmin/user_upload/Publikationen/Studien/Politik_und_Gesellschaft/2010/EWI_2010-04-26_RES-E-Studie_Teil1.pdf">Linkki lähteeseen.</a> </td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgcSwcIqg07xo-BmEhN1l7io5qf2Ho-kc3yIPmA4MsKajbWjvKKrqHoZ57EISiz6llUFI4uTj0JIIpu1vHJugfrc398dFraZNLoDNSEnBZ_YauYqlt3C6_bEjq9ke_VuwJV9maYLkPyMae/s1600/Aurinko+2007.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgcSwcIqg07xo-BmEhN1l7io5qf2Ho-kc3yIPmA4MsKajbWjvKKrqHoZ57EISiz6llUFI4uTj0JIIpu1vHJugfrc398dFraZNLoDNSEnBZ_YauYqlt3C6_bEjq9ke_VuwJV9maYLkPyMae/s1600/Aurinko+2007.PNG" height="400" width="337" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva 2. Aurinkovoiman kustannukset ja tuotanto-olosuhteet Euroopassa. Lähde sama kuin edellä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tällaista lähdettä ei missään tapauksessa pitäisi käyttää vuonna 2015, sillä sekä tuulivoima että aurinkovoima ovat kehittyneet valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän huomaa alkuperäisten karttojen kustannusarvioista, jotka ovat naurettavan korkeita. Jos Suomen sisämaassa tuulivoiman kustannukset olisivat todella yli 155 €/MWh ja rannikollakin noin 100 €/MWh, kuten kuvassa 1, niin ei kai nyt esimerkiksi <a href="http://www.taaleritehdas.fi/fi/campaign/taaleritehtaan-tuulipuistot.html">Taaleritehdas</a> rakentaisi myllyjä sisämaahan 83,5 €/MWh syöttötariffilla. Tuulivoiman osalta nykyiset, paljon vuotta 2007 korkeammat myllyt, ovat myös tasoittaneet eri Euroopan maiden välisiä kustannuseroja, sillä korkeammalla tuulierot tasoittuvat. Tämä tarkoittaa, että kuva 1 yliarvioi raskaasti Suomen heikkoutta tuulivoiman tuotantopaikkana suhteessa esimerkiksi Keski-Eurooppaan.<br />
<br />
Kuvan 2 perusteella johtopäätösten tekeminen nykypäivänä on jo uskomatonta huolimattomuutta, sillä kuvan 2 mukaan tuotantohinnat Saksassa ovat noin 400 €/MWh. Todellisuudessa aurinkovoiman syöttötariffit ovat Saksassa uusilla laitoksilla jo <a href="http://www.bundesnetzagentur.de/SharedDocs/Downloads/DE/Sachgebiete/Energie/Unternehmen_Institutionen/ErneuerbareEnergien/Photovoltaik/Datenmeldungen/EEG_Saetze_Apr-Jun2015.xls?__blob=publicationFile&v=1">alle 90 €/MWh</a>, eikä tämäkään ole pysäyttänyt uuden aurinkovoiman rakentamista. <br />
<br />
Valtava ero kuvan 2 ja tämän päivän todellisuuden välillä kertoo aurinkovoiman rajusti laskeneesta kustannuskehityksestä, ja tämän vuoksi näitä kuvia ei missään tapauksessa pitäisi käyttää perusteena investointien sijainnin arvioinnissa. Kuvista on onneksi sentään poistettu vanhentuneet kustannusarvioluvut, mutta itse en kyllä käyttäisi niitä edes vertailuun, sillä sekä tuuli- että aurinkovoiman kustannukset ovat laskeneet karttojen piirtämisen jälkeen huomattavan paljon. Samalla myös alueelliset erot ovat nimittäin laskeneet rajusti.<br />
<br />
Selvityksen lukuihin 3 ja 4 palaan toisessa kirjoituksessa myöhemmin.Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7467517898132127712.post-18131038353549622462015-04-06T13:28:00.000+02:002015-04-06T13:43:46.804+02:00Turpeessa tuskin tulevaisuusPerussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva väittää (AL 26.3.) Suomen energiaturpeessa olevan Norjan öljyn kaltaisia mahdollisuuksia. Turpeen ja öljyn tällainen vertailu ei kuitenkaan ole järkevää.<br />
<br />
Suurin ongelma vertailussa on mittakaavaharha. Norjan öljyntuotannon arvo on yli 100 miljoonaa euroa päivässä, mutta energiaturpeella ei ole mainittavia kansainvälisiä markkinoita. Sellaisia ei ole edes syntymässä, ja tähän on useita syitä.<br />
<br />
Tärkein niistä on, että turpeelle ei yksinkertaisesti ole kovin paljon käyttökohteita, kun taas öljyä käytetään kaikkialla, ja sen korvaaminen on vaikeaa. Turpeella voi tuottaa lämpöä ja sähköä, joille on kyllä tarvetta maailmalla, mutta paljon turvetta halvempi kivihiili sopii tarkoitukseen vähintään yhtä hyvin. Muu maailma ei ala suosia kallista kivihiilen korviketta vain tukeakseen suomalaista työllisyyttä.<br />
<br />
Toinen merkittävä turpeen käytön este on, että sen käyttö aiheuttaa kivihiilen tavoin haittoja ilmastolle ja paikalliselle ilmanlaadulle. Turpeen tuotannosta aiheutuu myös vesistöhaittoja, minkä moni suomalainen on kokenut lähijärvellään. Tällaisen polttoaineen suurta lisäkäyttöä ei siksi voi pitää vastuullisena. Toisin kuin Kaleva väittää, Norjakin on huolissaan öljyntuotannon lisäämisen kestävyydestä, ja maassa on maailman merkittävin sähköautoilun edistämisohjelma.<br />
<br />
Kalevan kirjoituksen ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu turpeen mahdollisuuksien yliarviointiin. Meillä Suomessa turve on paikallisesti merkittävä polttoaine, joka luo Suomeen työpaikkoja, ja siksi sen käytön vaihtoehtona kivihiilelle voi ymmärtää. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että turpeen kilpailukyky perustuu Suomessa lähinnä siihen, että ulkomaisia fossiilisia polttoaineita verotetaan huomattavasti raskaammin.<br />
<br />
Perussuomalaisethan ovat yleisesti vastustaneet maakaasun, kivihiilen ja öljyn verojen korotuksia, ja myös heidän vaaliohjelmassaan vaaditaan suuria energiaverojen alennuksia. Jos näitä veroja lasketaan, venäläinen kivihiili korvaa laajalti suomalaista puuta ja turvetta voimalaitoksissa, ja paljon suomalaisia työpaikkoja häviää.<br />
<br />
Puu on turvetta kestävämpi polttoaine, joka hyötyisi paljon tehokkaasta EU:n päästökaupasta, mutta Perussuomalaiset vastustavat myös sitä. Jos Kaleva haluaa todella edistää kotimaisten polttoaineiden asiaa, muutos kannattanee aloittaa oman puolueen linjauksista, jotka ovat nykyisellään haitaksi kotimaisille polttoaineille ja siten myös suomalaiselle työllisyydelle.<br />
<br />
Riku Merikoski<br />
kunnanvaltuutettu, Pirkkala<br />
<i><br />Kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä hieman lyhennettynä 31.3. <br /><br />Voimalaitostekniikan diplomi-insinöörinä tunnen hyvin sen faktan, että Suomessa on toistaiseksi melko paljon voimalaitoksia, joissa turpeen käytöstä ei voi nopeasti luopua, ja siksi sitä on tuotettava jonkin verran. Lähinnä työllisyyteen liittyvistä syistä toivonkin, että Suomi luopuisi aikaisemmin kivihiilen kuin turpeen käytöstä, ja tämä vie varmasti aikaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tuo aika on kuitenkin käymässä vähiin. <br /><br />Öljyn kaltaista suurta menestystarinaa turpeesta ei kuitenkaan ole tulossa, ja tämä olisi jo aika myöntää.</i>Riku Merikoskihttp://www.blogger.com/profile/10292610818324963971noreply@blogger.com0