Kirjan innoittamana olen näin vuoden alkuun päättänyt tehdä muutaman ennusteen. Ne perustuvat vahvaan faktapohjaan ja keskittyvät energia-alaan, sillä ainakin oman tulkintani mukaan yksi kirjan teemoista on, että kannattaa keskittyä sellaisiin ennusteisiin, joihin oma ammattitaito riittää. En kuitenkaan lähde tässä kovin syvällisesti perustelemaan ennusteideni taustaa, koska kirjoitus venyisi kohtuuttoman pitkäksi.
Erityisen moni ennusteistani käsittelee sähkön hintaa tulevaisuudessa, sillä kysymys on ollut Suomessa varsin paljon pinnalla julkisen sektorin suurten sähkön tuotantoon keskittyvien investointien vuoksi. Yritän keskittyä ennusteissani etenkin seuraavaan 5-10 vuoteen, mutta mukaan mahtuu myös muutama pidemmän ajan ennuste.
Luokittelen ennusteeni tässä lähes varmoihin ja todennäköisiin. Vakuuttaakseni lukijan siitä, että teen ennusteet tosissani, olen valmis lyömään vetoa väitteideni puolesta ainakin tuttavien kanssa. Panoksena voi olla vaikkapa ravintola-ateria tai jokin muu yhdessä sovittava arvoltaan pienehkö seikka.
Lähes varmat ennusteet
Seuraavia kutsun lähes varmoiksi ennusteiksi, eli arvioin niiden toteutumisen todennäköisyydeksi yli 90 %. Edit: Ennusteet numeroitu.
1. Vuoden 2016 loppuun mennessä nähdään talvikaudella (1.11.-31.3.) tunti, jonka aikana pohjoismainen tuulivoiman tuotanto (FI+SE+DK+NO) ylittää pohjoismaisen ydinvoiman (FI+SE) tuotannon.
Pohjoismaista erityisesti Ruotsi ja Tanska ovat edistäneet tuulivoimaa voimakkaasti ja se on väistämättä osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita pitkälle tulevaisuuteen. Valitettavaa on, että Suomessa ei suostuta myöntämään tämän vaikutusta yhteisiin sähkömarkkinoihimme. Väitteen toteutuminen kumoaa myös tehokkaasti ikuisuuksiin asti toisteltavaa "talvella ei tuule" -hokemaa, mutta ei valitettavasti lopeta sen käyttöä.
Väite ei tietenkään tarkoita, että tuulivoima voisi korvata kaikkea ydinvoimaa, mutta eihän kukaan ole sellaista väittänytkään.
2. Pohjoismaisen sähkön referenssihinta eli systeemihinta Nord Pool Spotin laskemana on vuosina 2015-19 alhaisempi kuin se oli vuosina 2010-14. Vuosien 2010-14 keskiarvo oli 39,8 €/MWh eli hieman alle 4 c/kWh.
Kuten olen useasti aikaisemminkin yrittänyt kertoa, sähkön hinta on pohjoismaisilla markkinoilla laskussa, ei nousussa. Tämä hinnanlasku on rakenteellista eli johtuu sähkön ylitarjonnasta, eikä se mene ohi hetkessä. Sähkön pienkuluttajahinta sen sijaan ei ole ainakaan merkittävästi laskussa, mutta tämä johtuu lähinnä valtion määräämistä taloudellisesti kannattamattomista pakkoinvestoinneista sähköverkkoon sekä sähköveron nostoista.
3. Mainittu systeemihinta alittaa 20 €/MWh eli 2 c/kWh ainakin yhdellä kvartaalilla vuosina 2015-19.
Kuten olen useasti aikaisemminkin yrittänyt kertoa, sähkön hinta on pohjoismaisilla markkinoilla laskussa, ei nousussa. Tämä hinnanlasku on rakenteellista eli johtuu sähkön ylitarjonnasta, eikä se mene ohi hetkessä. Sähkön pienkuluttajahinta sen sijaan ei ole ainakaan merkittävästi laskussa, mutta tämä johtuu lähinnä valtion määräämistä taloudellisesti kannattamattomista pakkoinvestoinneista sähköverkkoon sekä sähköveron nostoista.
3. Mainittu systeemihinta alittaa 20 €/MWh eli 2 c/kWh ainakin yhdellä kvartaalilla vuosina 2015-19.
Pohjoismaissa on merkittävää sähkön ylituotantoa, erityisesti kosteina vuosina, ja tämä johtaa välillä erittäin alhaisiin hintoihin. Suomessa ei ole halua myöntää tätä, koska tämän myöntäminen johtaisi vakaviin epäilyihin julkisten investointien kannattavuudesta.
4. Brent-raakaöljyn lähimmän kuukausijohdannaisen hinta alittaa 45 $/bbl vuoden 2015 aikana.
Öljymarkkinoiden ylitarjonta on tällä hetkellä useasta eri syystä johtuen suurta. Se ei poistu ennen kuin öljyn kysyntä alkaa merkittävästi elpyä. Tämä ei tapahdu kovin nopeasti, ja sen vuoksi näen öljyn vajoavan nykyisestä noin 51 $/barreli hinnasta vieläkin alemmas.
5. Olkiluoto 3 ei ole maksanut rakentamiskustannuksiaan takaisin vuoden 2030 loppuun mennessä.
On ydinvoimasta ja Olkiluoto 3:sta sitten mitä mieltä tahansa, ei ole mitään syytä uskoa, että Olkiluoto 3 tuottaisi rakennuskustannuksensa (nykyarvio noin 8,5 miljardia euroa) takaisin tuossa ajassa. Vain harvassa teollisuusyrityksessä tehdään investointeja reilusti yli kymmenen vuoden takaisinmaksuajoilla.
Väitteen toteutumista arvioidaan yksinkertaisesti kertomalla reaktorin vuosituotanto kunkin vuoden Suomen aluehinnalla, jonka laskee Nord Pool Spot (tai vastaava taho, jos järjestelmä joskus muuttuu). Jos voimala saa tuloja jostain muusta kuin sähköenergian myynnistä, esimerkiksi suoraa valtion tukea, summaa ei huomioida tässä laskennassa.
6. Fennovoima ei ole maksanut rakentamiskustannuksiaan takaisin vuoden 2035 loppuun mennessä.
Perustelut samat kuin edellä. En usko rakentamiskustannusten pysyvän hallinnassa tässäkään projektissa, ja pidän erilaisia myöhästymisiä todennäköisenä. Väitteen toteutumista arvioidaan samalla tavalla kuin edellä.
7. Ruotsiin ei rakenneta ainuttakaan uutta kaupallista ydinvoimalaa vuoden 2030 loppuun mennessä.
Ruotsissa suljetaan 2020-luvulla useita ydinreaktoreita, koska niiden käyttöikä tulee täyteen. Yhtään uutta reaktoria ei kuitenkaan rakenneta tilalle, koska ruotsalaisten näkemyksen mukaan uusi ydinvoima on yksinkertaisesti kannattamatonta.
Ruotsissa ei kuitenkaan rakenneta merkittävää uutta fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa, vaan reaktorien sulkeminen hoidetaan yhdistelemällä tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaa sekä siirtojohtoyhteyksiä naapurimaihin. On mahdollista, että kylmien talvipäivien varalle on pidettävä yllä/rakennettava hieman öljyyn tai kaasuun perustuvaa varavoiman tuotantokapasiteettia, mutta tämä on tilanne jo nykyään.
8. Vuosi 2014 oli Suomessa kaikkien aikojen toisiksi lämpimin. Vuosien 2015-2024 aikana ainakin yksi vuosi on sitä lämpimämpi.
Kuten kaikki tilastot osoittavat, ilmastonmuutos etenee nopeasti. Erityisesti meillä täällä Pohjois-Euroopassa lämpötilat nousevat vauhdilla, ja tulevina vuosina nähdään uusia vuositason lämpöennätyksiä.
9. Suomen sähkönkulutus ei nouse läheskään valtion työ- ja elinkeinoministeriön skenaarioiden odottamalla tavalla. Suomen sähkönkulutus vuonna 2020 jää alle 90 terawattitunnin.
Suomeen on jostain syystä syntynyt kulttuuri, jossa työ- ja elinkeinoministeriö tekee syystä tai toisesta liian suuria sähkön kulutusennusteita. Ministeriön tarkennetun perusskenaarion mukaan vuonna 2020 Suomessa kulutetaan yli 93 TWh sähköä, mutta on hyvin vaikea ymmärtää, mihin tämä näkemys perustuu. Vuonna 2008 ennuste oli vielä 98 TWh, eli vielä tätäkin ennustetta selvästi suurempi.
Tilastokeskuksen mukaan sähkön kulutus Suomessa vuonna 2013 oli noin 84 TWh, eikä se ole nykyään 2000-luvun alkua korkeammalla. Teollisuudeltaan paljon Suomea muistuttavassa Ruotsissa ennustetaan sähkön kysynnän pysyvän suunnilleen ennallaan 2020-luvun lopulle asti. Pidän tätä ennustetta huomattavasti luotettavampana myös Suomen osalta, sillä Ruotsissa ei ole ollut tarvetta nostaa kulutusarvioita poliittisista syistä.
Arvioin näiden ennusteiden toteutumisen todennäköisyydeksi 70-80 %. On siis jopa todennäköistä, että osa niistä ei toteudu.
10. Vuoteen 2020 loppuun mennessä Suomen I veroluokan sähkövero huoltovarmuusmaksuineen (nyt 2,253 c/kWh) ylittää ainakin yhtenä vuonna sähkön pohjoismaisen systeemihinnan (johdannaishinnat 2016-20 nyt noin 3 c/kWh).
Pidän erittäin todennäköisenä, että sähkövero edelleen nousee ja sähköenergian hinnat puolestaan laskevat.
11. Jokin vuonna 2015 valmistuva suomalainen tuulivoimala maksaa itsensä ilman tukia nopeammin takaisin kuin Olkiluoto 3.
Jostain syystä Suomessa kovin monet uskovat edelleen, että tuulivoima olisi erityisen kallista suhteessa ydinvoimaan. Koska tuulivoiman kustannukset ovat selvästi laskeneet ja Olkiluodossa kustannuksille ei näytetä saavan kattoa, pidän todennäköisenä, että jokin suomalainen tuulivoimahanke maksaa itsensä takaisin lyhyemmässä ajassa kuin OL3.
Arvioni perustuu siihen, että 3 MW:n tuulivoimala maksaa noin 4,5 miljoonaa euroa ja tuottaa vuodessa noin 9 000 MWh sähköä. Sen arvo nykyisillä sähkön hinnoilla on noin 300 000 euroa ilman tukia. Erittäin hyvin sijoitettu tuulivoimala pärjännee näitäkin arvioita paremmin, ja tällöin se maksanee itsensä takaisin Olkiluoto 3:a nopeammin. Väitteen toteutumista arvioidaan siten, että sekä ydin- että tuulivoimalan vuosituotanto arvostetaan sähkön spot-hinnan vuosikeskiarvoon ja tätä summaa verrataan raketamiskustannuksiin.
12. Olkiluoto 3 syrjäyttää Suomessa puun käyttöä sähkön tuotannossa.
Puun käyttö sähköntuotannossa vähenee, kun Olkiluoto 3 valmistuu. Vaikka Keskusta olisi pääministeripuolue seuraavien vaalien jälkeen, Suomella ei ole varaa tukea puupolttoainetta niin paljon, että biopolttoainesähkön tuotanto ei kärsisi Olkiluoto 3:n tuotannosta. Väite toteutuu, jos biopolttoaineilla tuotetun sähkön määrä on kahtena OL3:n valmistumista edeltävänä täytenä vuotena suurempi kuin kahtena valmistumisen jälkeisenä täytenä vuotena.
13. Brent-raakaöljyn lähimmän kuukausijohdannaisen hinta alittaa 40 $/bbl vuoden 2015 aikana.
Raakaöljyn hinta tekee vuoden alussa rajun sukelluksen, vaikka vuonna 2014 sen hinta jo puolittui. 40 taalan alitus ei olisi yllätys, mutta varmana sitä ei voi pitää.
14. Venezuelan hallinnossa tapahtuu suuria muutoksia vuoden 2016 loppuun mennessä öljyn hinnan laskun vuoksi.
Venezuelan talous on pitkälti öljystä saatavien vientitulojen varassa, ja öljyn hinnan laskettua rajusti nykyinen presidentti Hugo Chavezin aikana aloitettu katastrofaalinen talouspolitiikka ei voi jatkua. Ennuste toteutuu, jos nykyinen presidentti Maduro joutuu luopumaan vallasta tai vaihtaa suurimman osan ministereistään. Nykyinen lista on alla.
Brent-raakaöljyn hintakehitys viimeisen vuoden ajalta. |
On ydinvoimasta ja Olkiluoto 3:sta sitten mitä mieltä tahansa, ei ole mitään syytä uskoa, että Olkiluoto 3 tuottaisi rakennuskustannuksensa (nykyarvio noin 8,5 miljardia euroa) takaisin tuossa ajassa. Vain harvassa teollisuusyrityksessä tehdään investointeja reilusti yli kymmenen vuoden takaisinmaksuajoilla.
Väitteen toteutumista arvioidaan yksinkertaisesti kertomalla reaktorin vuosituotanto kunkin vuoden Suomen aluehinnalla, jonka laskee Nord Pool Spot (tai vastaava taho, jos järjestelmä joskus muuttuu). Jos voimala saa tuloja jostain muusta kuin sähköenergian myynnistä, esimerkiksi suoraa valtion tukea, summaa ei huomioida tässä laskennassa.
6. Fennovoima ei ole maksanut rakentamiskustannuksiaan takaisin vuoden 2035 loppuun mennessä.
Perustelut samat kuin edellä. En usko rakentamiskustannusten pysyvän hallinnassa tässäkään projektissa, ja pidän erilaisia myöhästymisiä todennäköisenä. Väitteen toteutumista arvioidaan samalla tavalla kuin edellä.
7. Ruotsiin ei rakenneta ainuttakaan uutta kaupallista ydinvoimalaa vuoden 2030 loppuun mennessä.
Ruotsissa suljetaan 2020-luvulla useita ydinreaktoreita, koska niiden käyttöikä tulee täyteen. Yhtään uutta reaktoria ei kuitenkaan rakenneta tilalle, koska ruotsalaisten näkemyksen mukaan uusi ydinvoima on yksinkertaisesti kannattamatonta.
Ruotsissa ei kuitenkaan rakenneta merkittävää uutta fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa, vaan reaktorien sulkeminen hoidetaan yhdistelemällä tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaa sekä siirtojohtoyhteyksiä naapurimaihin. On mahdollista, että kylmien talvipäivien varalle on pidettävä yllä/rakennettava hieman öljyyn tai kaasuun perustuvaa varavoiman tuotantokapasiteettia, mutta tämä on tilanne jo nykyään.
8. Vuosi 2014 oli Suomessa kaikkien aikojen toisiksi lämpimin. Vuosien 2015-2024 aikana ainakin yksi vuosi on sitä lämpimämpi.
Kuten kaikki tilastot osoittavat, ilmastonmuutos etenee nopeasti. Erityisesti meillä täällä Pohjois-Euroopassa lämpötilat nousevat vauhdilla, ja tulevina vuosina nähdään uusia vuositason lämpöennätyksiä.
9. Suomen sähkönkulutus ei nouse läheskään valtion työ- ja elinkeinoministeriön skenaarioiden odottamalla tavalla. Suomen sähkönkulutus vuonna 2020 jää alle 90 terawattitunnin.
Suomeen on jostain syystä syntynyt kulttuuri, jossa työ- ja elinkeinoministeriö tekee syystä tai toisesta liian suuria sähkön kulutusennusteita. Ministeriön tarkennetun perusskenaarion mukaan vuonna 2020 Suomessa kulutetaan yli 93 TWh sähköä, mutta on hyvin vaikea ymmärtää, mihin tämä näkemys perustuu. Vuonna 2008 ennuste oli vielä 98 TWh, eli vielä tätäkin ennustetta selvästi suurempi.
Tilastokeskuksen mukaan sähkön kulutus Suomessa vuonna 2013 oli noin 84 TWh, eikä se ole nykyään 2000-luvun alkua korkeammalla. Teollisuudeltaan paljon Suomea muistuttavassa Ruotsissa ennustetaan sähkön kysynnän pysyvän suunnilleen ennallaan 2020-luvun lopulle asti. Pidän tätä ennustetta huomattavasti luotettavampana myös Suomen osalta, sillä Ruotsissa ei ole ollut tarvetta nostaa kulutusarvioita poliittisista syistä.
Todennäköiset ennusteet
Arvioin näiden ennusteiden toteutumisen todennäköisyydeksi 70-80 %. On siis jopa todennäköistä, että osa niistä ei toteudu.
10. Vuoteen 2020 loppuun mennessä Suomen I veroluokan sähkövero huoltovarmuusmaksuineen (nyt 2,253 c/kWh) ylittää ainakin yhtenä vuonna sähkön pohjoismaisen systeemihinnan (johdannaishinnat 2016-20 nyt noin 3 c/kWh).
Pidän erittäin todennäköisenä, että sähkövero edelleen nousee ja sähköenergian hinnat puolestaan laskevat.
11. Jokin vuonna 2015 valmistuva suomalainen tuulivoimala maksaa itsensä ilman tukia nopeammin takaisin kuin Olkiluoto 3.
Jostain syystä Suomessa kovin monet uskovat edelleen, että tuulivoima olisi erityisen kallista suhteessa ydinvoimaan. Koska tuulivoiman kustannukset ovat selvästi laskeneet ja Olkiluodossa kustannuksille ei näytetä saavan kattoa, pidän todennäköisenä, että jokin suomalainen tuulivoimahanke maksaa itsensä takaisin lyhyemmässä ajassa kuin OL3.
Arvioni perustuu siihen, että 3 MW:n tuulivoimala maksaa noin 4,5 miljoonaa euroa ja tuottaa vuodessa noin 9 000 MWh sähköä. Sen arvo nykyisillä sähkön hinnoilla on noin 300 000 euroa ilman tukia. Erittäin hyvin sijoitettu tuulivoimala pärjännee näitäkin arvioita paremmin, ja tällöin se maksanee itsensä takaisin Olkiluoto 3:a nopeammin. Väitteen toteutumista arvioidaan siten, että sekä ydin- että tuulivoimalan vuosituotanto arvostetaan sähkön spot-hinnan vuosikeskiarvoon ja tätä summaa verrataan raketamiskustannuksiin.
12. Olkiluoto 3 syrjäyttää Suomessa puun käyttöä sähkön tuotannossa.
Puun käyttö sähköntuotannossa vähenee, kun Olkiluoto 3 valmistuu. Vaikka Keskusta olisi pääministeripuolue seuraavien vaalien jälkeen, Suomella ei ole varaa tukea puupolttoainetta niin paljon, että biopolttoainesähkön tuotanto ei kärsisi Olkiluoto 3:n tuotannosta. Väite toteutuu, jos biopolttoaineilla tuotetun sähkön määrä on kahtena OL3:n valmistumista edeltävänä täytenä vuotena suurempi kuin kahtena valmistumisen jälkeisenä täytenä vuotena.
13. Brent-raakaöljyn lähimmän kuukausijohdannaisen hinta alittaa 40 $/bbl vuoden 2015 aikana.
Raakaöljyn hinta tekee vuoden alussa rajun sukelluksen, vaikka vuonna 2014 sen hinta jo puolittui. 40 taalan alitus ei olisi yllätys, mutta varmana sitä ei voi pitää.
14. Venezuelan hallinnossa tapahtuu suuria muutoksia vuoden 2016 loppuun mennessä öljyn hinnan laskun vuoksi.
Venezuelan talous on pitkälti öljystä saatavien vientitulojen varassa, ja öljyn hinnan laskettua rajusti nykyinen presidentti Hugo Chavezin aikana aloitettu katastrofaalinen talouspolitiikka ei voi jatkua. Ennuste toteutuu, jos nykyinen presidentti Maduro joutuu luopumaan vallasta tai vaihtaa suurimman osan ministereistään. Nykyinen lista on alla.
Olen myöntynyt vetoon ennusteista 1,2,3,5,6,7 ja 9 kertoimella 2, eli tarjoan vedon vastaanottajalle 2 juomaa, jos jokin kohde ei pidä paikkansa. Vastineeksi saan yhden, jos ennusteeni toteutuu.
VastaaPoistaTarjoan vastaavaa kerrointa myös vetoihin 4 ja 8.
Ennusteet 10-14 ovat edelleen voimassa, mutta niiden kertoimena on 1, kuten alun perinkin.
Ennuste 1 on toteutunut. Launtaina 7.2. illalla ja joitakin tunteja myös 8. päivän puolella Pohjoismaissa oli erittäin tuulista ja tuulivoima tuotti selvästi yli 9 000 MW. Samaan aikaan neljä pohjoismaista ydinreaktoria 14:stä oli poissa käytöstä vikojen ja huoltojen takia, joten niiden tuotanto jäi noin 9 000 MW:n tasolle.
VastaaPoistaEnnuste 3 on toteutunut. Sähkön pohjoismainen systeemihinta vuoden 2015 kolmannella kvartaalilla eli heinäkuun alusta syyskuun loppuun oli vain 13,31 €/MWh, minkä jokainen voi itse tarkistaa osoitteesta www.npspot.com eli Nord Pool Spotin sivuilta.
VastaaPoistaItse asiassa sähkön hinta oli niin alhainen, että Ruotsissa useat ydinreaktorit pidettiin kesällä viikkojen ajan vajaalla teholla, koska tuotanto oli kannattamatonta.
Tällä viikolla tulleiden ilmoitusten mukaan Ruotsissa ollaan sulkemassa neljä reaktoria kymmenestä lopullisesti seuraavan 5 vuoden aikana kannattavuusongelmien vuoksi. Tämä ei ole iloinen asia, koska se lisää jonkin verran hiilidioksidipäästöjä sähköntuotannossa, mutta osoittaa hyvin, että edes vanhojen ydinvoimaloiden kannattavuudesta ei ole enää varmuutta. Olen siis erittäin lähellä onnistua myös ennusteessa 7, joka koskee uuden ydinvoiman rakentamista Ruotsiin.
Ennuste 4 on toteutunut 24.8.2015, eli Brent-raakaöljyn lähin kuukausituote putosi alle 45 dollarin barrelilta. Tämän voi tarkistaa esimerkiksi Live Charts -sivuilta. Alimmillaan öljy kävi noin 42 dollarissa, joten ennuste 13 ei ainakaan vielä toteutunut.
VastaaPoistaEnnuste 13 on toteutunut. Brent-raakaöljyn lähin kuukausijohdannainen kävi tänään 8.12.2015 alle 40 dollarin barrelihinnassa.
VastaaPoistaOn myös syytä huomata, että 6.12. pohjoismainen tuulivoima tuotti jopa päivätasolla enemmän sähköä kuin pohjoismainen ydinvoima, eli ennuste 1 oli oikeastaan aivan liian varovainen. Kyseisen päivän sähkön hinta olikin alin sähkön joulukuinen hinta koko sähkömarkkinoide historiassa sekä systeemihinnassa että Suomen aluehinnassa.
Sähkön hintojen valtava romahdus on myös käytännössä varmasti toteuttamassa ennusteet 2, 5 ja 7. Ennusteen 7 osalta tilanne on itse asiassa niin huono, että useita ydinvoimaloita suljetaan Ruotsissa kannattamattomina jo tällä vuosikymmenellä, mikä tarkoittaa paljon heikompaa tilannetta kuin uskalsin kuvitella.
Ennuste 10 on puolestaan lähes varmasti toteutumassa jo vuonna 2015, jos ei loppuvuonna tapahdu ihmeitä.