21.3.2014

Suomessa ei ole pulaa sähköstä

Pekka Kymäläinen väittää Aamulehdessä 10.3., että Suomi tarvitsee lisää sähköntuotantoa, koska Suomeen tuodaan paljon sähköä. Tämä perustuu yleiseen harhakäsitykseen siitä, että Suomessa tuotettu sähkö olisi aina halvempaa kuin tuontisähkö.  Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.

Ruotsissa on nimittäin paljon vesi- ja tuulivoimaa sekä edullista vanhaa ydinvoimaa, ja jo nämä riittävät kattamaan Ruotsin kulutuksen. Lisäksi Ruotsin metsäteollisuus tuottaa tehtaidensa yhteydessä paljon sähköä, joten Ruotsissa on suuri sähköylijäämä, jota on pakko purkaa Suomeen. Norjassa puolestaan on vesivoimaa yli oman tarpeen, eivätkä heikohkot johtoyhteydet Keski-Eurooppaan mahdollista maiden koko ylijäämän vientiä etelään nyt tai ensi vuosikymmenellä.

Halpa tuontisähkö siis syrjäyttää kalliimpaa kotimaista sähköä, mikä on suomalaisen sähkönkuluttajan etu. Jos hinnalla ei olisi väliä, Suomen omat voimalaitokset kyllä riittäisivät tuottamaan Suomen kuluttaman sähkön lyhyitä huippukulutushetkiä lukuun ottamatta.

Tilanne ei ole muuttumassa, vaan Ruotsin ja Norjan yhteinen sähköylijäämä kasvaa entisestään lähivuosina, kun ne tukevat vesi- ja tuulivoiman lisäämistä. Tämä pitää sähkön tuonnin Suomeen vahvana ja painaa pohjoismaisia sähkön markkinahintoja. Vaikutus näkyy jo selvästi, ja sähkön johdannaismarkkinoilla 10 seuraavan vuoden keskihinta on hieman yli 30 €/MWh eli 3 c/kWh. Tämä on paljon alhaisempi kuin viimeisen 10 vuoden toteutunut hintakeskiarvo, joten sähköpulaa meillä ei ole. Suomalaiset joutuvat tosin vielä muutaman vuoden maksamaan ruotsalaisia korkeampaa markkinahintaa Olkiluoto 3:n rakentamisongelmien vuoksi.

Fennovoiman ydinvoimalan julkisuudessa ollut 50 €/MWh omakustannushinta on siis hyvin kallis markkinahintoihin nähden. Onkin erittäin huolestuttavaa, että suomalaisilla kunnallisilla sähköyhtiöillä ja valtionyhtiöillä on miljardeja kiinni Fennovoiman projektissa, jonka kannattavuus edellyttää sähkön hinnan huimaa nousua.

Fennovoiman hankkeessa on toinenkin suuri ongelma. Olkiluoto 3 on nimittäin yksinään riittävän suuri syrjäyttämään Suomen markkinoilta lähes kaiken hiililauhdesähkön sekä myös merkittävän osan maakaasulla tehdystä sähkön yhteistuotannosta ja Venäjän sähköntuonnista. Kuten edellä osoitin, tuonti Ruotsista ei silti tyrehdy. Siksi Fennovoima iskeekin kovalla kädellä suomalaisten polttoaineiden käyttöön sähköntuotannossa, sillä hiililauhdesähkön ja maakaasun syrjäydyttyä markkinoilta suomalainen puu ja turve ovat kalleimpia sähköntuotannon polttoaineita. Toisin sanottuna suomalaiset metsänomistajat ovat voimalan suuria häviäjiä. Samalla Suomen energia-alalta häviää satoja työpaikkoja, joita Pyhäjoen lisätyöpaikat eivät korvaa.

Suomi voi vielä joskus tarvita uutta ydinvoimaa OL3:n lisäksi, jos CO2-päästöjen vähentäminen otetaan Euroopassa tosissaan tai vanhojen ydinvoimaloiden korvaaminen 2030-luvulla on kannattavaa. Päästöoikeuksien hinnat ovat kuitenkin edelleen alhaisia, ja ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat kohonneet nopeasti, joten tällä hetkellä uusi ydinvoima ei ole kilpailukykyistä edes nykyisiin hiilivoimaloihin verrattuna.

Riku Merikoski
sähkömarkkina-analyytikko

Tämä kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä mielipideosastolla 21.3.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

”Suomessa ei ole pulaa sähköstä
Pekka Kymäläinen väittää Aamulehdessä 10.3., että Suomi tarvitsee lisää sähköntuotantoa, koska Suomeen tuodaan paljon sähköä. Tämä perustuu yleiseen harhakäsitykseen siitä, että Suomessa tuotettu sähkö olisi aina halvempaa kuin tuontisähkö. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.”
”Suomeen tuodaan paljon sähköä” Niin kannattako Suomessa tuottaa mitään , kun ulkomailta saa halvemmalla. Millä ”halpa” maksetaan? Näinkö hoidetaan työllisyys Suomessa?
*
Suomessa ei ole pulaa sähköstä, niin miksi vihreät ajavat tuulivoimaa. Sehän on kallain tapa tuottaa sähköä. Ilman veronmaksajien tukia myllyt eivät toimi. Tuulivoiman hinta korostuu vielä, kun otetaan huomioon tuulivoiman vaatiman rinnakkaisen kapasiteetin kustannukset – aina ei tuule, mutta sähköä tarvitaan aina.

Riku Merikoski kirjoitti...

Jos naapurista saa sähköä halvemmalla, niin keskitytään me sitten Suomessa johonkin muuhun tuotteeseen, josta saa paremman hinnan. Ei Suomessa tuoteta banaanejakaan, koska niitä on halvempaa tuottaa muualla. Sinänsä tässä keskustelussa työllisyys on epäolennainen kysymys, koska ydinvoima vähentää nettona energia-alan työpaikkoja Suomesta, sillä ydinvoima tuottaa paljon sähköä voimalan maksamiin palkkoihin nähden.

Ei tuulivoima nyt sentään kallein tapa tuottaa sähköä ole, esimerkiksi öljylauhde on paljon kalliimpaa. Myös maakaasulauhteen osalta tekee jo tiukkaa, jos pääomakustannukset lasketaan mukaan. Myönnettäköön, että kumpikaan ei ole Suomessa merkittävä tapa tuottaa sähköä, joten se siitä.

Myllyt toimivat ihan hyvin ilman tukia, mutta eivät kyllä kannattavasti. Minä en itse ole kovinkaan innoissani tuulivoiman tukemisesta syöttötariffilla, vaan käyttäisin mieluummin jotain teknologianeutraalia tukimallia uusiutuvalle energialle, kuten Ruotsissa tehdään.

Sinänsä uusiutuvan energian jonkinasteita tukemista alkuvaiheessa voidaan perustella sillä, että myös fossiiliset energiamuodot ja ydinvoima ovat alkutaipaleellaan saaneet mittavia julkisesti rahoitettuja kehitystukia ympäri maailmaa. En ole enää ihan vakuuttunut siitä, että tuulivoiman kaltaiselle jo hyvin kehittyneelle sähköntuotantomuodolle voidaan käyttää tätä perustetta.

Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä, jossa on paljon säätävää vesivoimaa, tuulivoima ei tarvitse varakapasiteettia ennen kuin sen osuus nousee suureksi, ainakin yli 10 %, ehkä jopa 20 % sähköntuotannosta. Näin ainakin VTT on tilannetta arvioinut. Sen sijaan ydinvoimalavikojen varalta Suomeen on jo rakennettu aikamoinen määrä nopeasti käynnistyvää varakapasiteettia, perustellusti kylläkin.

Suomessa ei ole näin suureen tuulivoimaosuuteen johtavia tukisuunnitelmia, joten en ole toistaiseksi huolissani. Tanskan politiikkaa ihmettelen jo nyt, mutta toisaalta Tanskassa sekä sähkön viennin että tuonnin potentiaali on erittäin suuri, mikä sallii suuretkin tuotannon vaihtelut.

Anonyymi kirjoitti...

Fennovoiman kansainvälisen YVA:n lausunnoista löytyy Ruotsin Norrbottenin energiakonttorin huomautus, joka kertoo sikäläisen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvusta. Yksistään Norrbottenin 21 kunnan aluella on vireillä hankkeita, jotka tuottavat valmistuttuaan vuosittain 50-70 TWh, 10-kertaisesti Fennovoiman suomalaisosakkaiden varaaman kapasiteetin verran.

Ruotsissa satsataan tuulivoimaan, se on siellä havaittu taloudellisesti järkeväksi tuotantotavaksi. Tuulivoiman lisäksi Norrbottenissa vesivoiman käytön tehostaminen nostaa tuotantolukuja.

Pörssisähkön hinta perustuu kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Nykysin hintataso on pudonnut vuosikeskiarvoltaan 35 euron paikkeille, ja kaikki viitta siihen, että 40% nousu tuosta hintatasosta 10 vuoden sisällä ei tunnu mahdolliselta. Fennovoima tulee tuottamaan raskaasti tappiota osakkailleen.