Raha ei riitä kaikkeen

Lähikuukausina valmistuva yleiskaava on herättänyt paljon keskustelua myös Pirkkalaisessa, ja aivan ansaitusti, sillä yleiskaava on epäilemättä tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia päätöksiä, joita kunnassa tehdään. Yleiskaava ohjannee kunnan maankäyttöä vielä 2020-luvun lopullakin, ja tuskin sen mukaisesti rakennettuja palveluja ja asuntoalueita sen jälkeenkään puretaan.

Mitä silloin 2020-luvulla sitten tarvitaan? Terveydenhoitoa, vanhustenhoitoa, kouluja, päiväkoteja ja monia muita palveluita tarvitaan varmasti myös silloin. Samoin kunnan pitää huolehtia, että teillä pääsee ajamaan, ja vesi saadaan kulkemaan putkissa koteihin ja jätevetenä pois ilman merkittäviä vuotoja. Näistä asioista tuskin syntyy merkittäviä poliittisia erimielisyyksiä puolueiden tai valtuutettujen välille. Olennaista onkin se, kuinka paljon kaikenlaista muuta sitten tarvitaan, ja onko sen tarjoaminen verovaroilla välttämätöntä.

Kylmä totuus on nimittäin, että Suomella ei mene hyvin. Monet yritykset irtisanovat työntekijöitään, verot nousevat ja valtio vähentää menojaan. Kaikista tiukimmin valtio säästää kuntien rahoituksesta, joten Suomen kuntien taloustilanne tuskin ainakaan paranee lähivuosina. Tällaisessa tilanteessa minun on vaikea ajatella, että kunnan pitäisi tarjota koko ajan enemmän kaikenlaista, vaan pikemminkin yritän ajatella, mitä kunta voisi tehdä vähemmän, jotta rahat riittäisivät niihin tärkeimpiin asioihin. Mielestäni yleiskaavassa onkin aivan ilmeisiä karsimisen kohteita, joita voitaisiin muuttaa jo tässä vaiheessa, ettei kunta myöhemmin riehaannu investoimaan niihin.

Aivan ensimmäisenä karsisin yleiskaavasta Naistenmatkanlahden suuren satama-alueen. Ruoppauksineen ja maantäyttöineen huvijahtisatama maksaisi miljoonia euroja, eikä Pyhäjärven vesiliikenne ole niin vilkasta, että satamalle olisi tarvetta. Pirkkalalle riittää aivan hyvin, että kehitämme nykyisiä pienvenesatamia ja vaikka lisäämme soutuvenepaikkojen määrää. Tämä palvelee paljon useampia kuntalaisia ja säästää kunnan rahoja.

Toinen hyvä säästökohde olisi niin sanotun rantareitin toteuttaminen jo yleiskaavamerkinnän osalta siten, että aivan jokaista niemennokkaa ja lahtea ei tarvitsisi kierrellä, vaan reitti kulkisi enimmäkseen olemassa olevia väyliä pitkin. Näin säästyttäisiin suurilta reitinrakennuskuluilta ja myös monelta aivan turhalta riidalta eri puolilla kuntaa.

Samalla periaatteella karsisin kaavasta myös Kurikan ja Killon metsiä halkovan niin sanotun pyöräilyn valtatien, vaikka pyöräilyn ystävä olenkin. Nämä muutenkin pienet metsät eivät kaipaa uusia monta metriä leveitä asvaltoituja aukkoja keskellensä, ja tällaisen väylän kunnossapitokustannukset ovat erityisesti talvisin täysin kohtuuttomia käyttäjämääriin nähden.

Mieluummin laittaisin huomattavasti enemmän rahaa nykyisten kevyen liikenteen väylien parantamiseen ja kunnossapitoon, sillä nykyisellään Pirkkalan keskeisimmätkin väylät ovat paikoin vaarallisen huonossa kunnossa, kuten Liisa Heinänenkin totesi Pirkkalaisessa 10.7. Myös teiden osalta rahaa tulisi ohjata uuden rakentamisesta vanhan kunnossapitoon, sillä monien Pirkkalan asuntoalueiden tiet ovat kipeästi korjauksen tarpeessa.

Riku Merikoski

kunnanvaltuutettu (Vihr.)

Kirjoitus on julkaistu Pirkkalaisessa 24.7.