9.7.2008

Rekisteriä rekisterin perään

Kuten Aamulehtikin tänään kertoo, sisäministeriön uusi poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa saada koko kansan sormenjälkirekisterit poliisin avuksi, koska se helpottaisi poliisin työtä. En ollut uskoa silmiäni - elämmekö todella vuotta 2008 vai onko nyt sittenkin orwellilaisittain vuosi 1984?

Sormenjälkirekisteri saattaisi toki ratkaista joitakin rikoksia nykyistä helpommin. Kaikkien kansalaisten kerääminen yhteen rekisteriin olisi kuitenkin räikeä yksilöllisyyden suojan loukkaus. Miettikääpä hetki, mitä vaikkapa Gestapo tai KGB olisi saanut moisella rekisterillä aikaan. Ja jos pidät tätä viittausta kaukaa haettuna, jokaisen on syytä tutustua esimerkiksi Suomen Valpon eli Suojelupoliisin edeltäjän toimintaan sodan jälkeisenä aikana. Tuolloin Neuvostoliittoa vastaan toimineita jahdattiin varsin mielivaltaisesti esimerkiksi asekätkentäjutun yhteydessä. Sormenjälkirekisterin avulla "rikollisia" olisi varmasti saatu kiinni paljon tehokkaammin.

Ihmiskunnan historia on täynnä esimerkkejä siitä, että jos jotain rekisteriä voidaan käyttää väärin, sitä varmasti myös jonain päivänä käytetään väärin. Jo kaikenkattavan sormenjälkirekisterin vuotaminen vääriin käsiin olisi katastrofi. Toivottavasti eduskunnassa edes tämän kerran otetaan huomioon tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion tiukan kielteinen kanta rekisterin perustamiseen.

Jyrki Kasvin blogikirjoituksen perusteella vähintään yhtä lähelle vuotta 1984 pääsee järkyttävällä ehdotuksellaan virolainen sosiaalidemokraatti Marianne Mikko, joka keräsi blogien anonyymiuden rajoittamiselle lähes täyden kannatuksen EU:n parlamentin kulttuurilautakunnassa. Hänen mukaansa kaikista blogaajista pitäisi ottaa talteen jokin merkki, jolla pitäjä voidaan tunnistaa. Jos tällaista järjestelmää käytettäisiin kehitysmaissa, aika moni bloginpitäjä roikkuisi jo hirressä. Kuinkahan pitkään kestää, että tämä menee poliitikoiden päähän.