Perussuomalaiset väistelevät vastuuta

Perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Armi Kärki moittii Pirkkalaisessa 2.3. (sivu 9) hallituksen talouspolitiikkaa, erityisesti talouskriisissä olevien maiden avustamista ja tehtyjä veronkorotuksia. Hän löytää kokonaisen listan veroja, joiden korotuksia hän moittii aivan kuin ne kaikki tehtäisiin vain rahan jakamiseksi muualle maailmaan. On syytä huomata, että nykypäivänä talouselämä on kansainvälistä, ja kriiseillä on tapana levitä yli valtioiden rajojen, jos niille ei tehdä mitään, mutta Kärjen valitsema linja on vastuuton myös Suomen valtion kannalta.

Suomi otti vuoden 2010 aikana yli kymmenen miljardia euroa velkaa. Siitä vain pienehkö osuus lainattiin euroalueen kriisimaille, ja sekin hyvää korkoa vastaan, mutta muu osuus meni aivan tavanomaisiin valtion menoihin kuten esimerkiksi terveyden- ja vanhustenhoidon valtionosuuksiin. Koska talouskriisi on lisännyt valtion menoja ja vähentänyt tuloja, olemme tilanteessa, jossa jotakin on tehtävä. ”Mitään veroja ei saa korottaa” ei ole vastuullinen linjaus - varsinkaan jos ei pysty edes vastapainoksi esittämään mitään merkittäviä leikkauksia. Tässä maassa ei ole niin paljon ”rikkaita”, joilta kaikki verot voisi ottaa, joten veroja pitää muidenkin olla maksamassa.

Minä ja myös Vihreät puolueena myönnämme tämän tosiasian, ja vaalien alla esille tuodussa vero-ohjelmassa esitetään esimerkiksi arvonlisäveron ja energiaverojen maltillista nostamista, jotta valtion velanottoa saadaan vähennettyä. Vastineeksi pienituloisten tuloverotusta tulisi keventää, jotta vaikutukset eivät olisi Kärjen esittämällä tavalla kohtuuttomia. Moni muukin puolue myöntää vaalien alla veronkorotusten tarpeen ja siten velanoton vähentämisen välttämättömyyden, mutta Perussuomalaisille se näyttää olevan vaikeata. Kaiken huippuna Kärki valittaa jopa kiinteistöveron korottamisesta, vaikka hän on sitä itsekin ollut kunnanvaltuutettuna kokouksessa 16.11.2009 kannattamassa. En minäkään veroja rakasta, mutta en sentään vaalien alla lupaile toista kuin mitä olen valtuutettuna tehnyt.

Kärki varoittelee kirjoituksessaan kovasti jostakin ”katastrofista”, mutta ei kuitenkaan kerro, mikä se on. Valtion velkaantuminen se ei ilmeisesti ole, koska Kärki ei esitä yhtä ainutta realistista toimenpidettä tämän tai muunkaan ongelman ratkaisemiseksi. Toinen selkeä uhka Suomen tulevaisuudelle on työtä tekevien ihmisten määrän väheneminen suhteessa muihin ihmisiin. Yksi tärkeimmistä keinoista tähän on työurien pidentäminen molemmista päistä, mutta useimpia tähän tähtääviä toimia Perussuomalaiset on oppositiossa jääräpäisesti vastustanut.

Myös suomalaisen hyvinvoinnin keskeistä tukijalkaa, toimivaa vientiteollisuutta, Perussuomalaiset pyrkii horjuttamaan vaatimalla vetäytymistä kansainvälisestä talousyhteistyöstä ja luomalla maahan ulkomaalaisvastaista ilmapiiriä. Suomi kuitenkin tarvitsee töihin kansainvälisiä osaajia ihonväristä ja uskonnosta riippumatta, vähän niin kuin kansanedustaja Sasikin (Pirkkalainen 2.3.) kirjoituksessaan vihjaa.

Siinä Kärki on kuitenkin oikeassa, että Suomi kohtaa tulevaisuudessa suuria haasteita. Tarvitsemme kipeästi päättäjiä, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta myös vaikeista ja vähemmän suosituista päätöksistä, kuten esimerkiksi valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Vihreiden vero-ohjelma on osoitus siitä, että olemme siihen valmiita, mutta valitettavasti Kärjen ja Perussuomalaisten osalta tilanne ei näytä kirjoituksen perusteella samalta.

Riku Merikoski

kunnanvaltuutettu (Vihreät)

Kirjoitus julkaistiin Pirkkalaisessa 16.3. Kärjen kirjoitukseen voi tutustua jutussa olevan linkin kautta. Vihreiden vero-ohjelmaan voi puolestaan tutustua puolueen sivuilla.

Muutto kasvattaa Pirkkalan velkaa

Veikko Vuorikoski syyttää Ylänurkassa (AL 27.10.) Timo Aron tutkimuksen pohjalta Pirkkalaa ja muita ympäristökuntia kerman kuorinnasta Tampereen seudun taloudessa. Syytökset pohjautuvat muuttolukuihin, mikä on todella kapea näkökulma, sillä kuntien todellinen taloudellinen tilanne unohdetaan samalla kokonaan. Suuri, välillä jopa hallitsematon, muuttovoitto ei todellakaan ole parantanut Pirkkalan taloutta, vaan itse asiassa kunnalla on velkaa asukasta kohden kuusi kertaa enemmän kuin kahdeksan vuotta sitten. Nykyinen summa, noin 1500 euroa per asukas on puolitoista kertaa enemmän kuin Tampereella ja kaksi kertaa enemmän kuin Pirkanmaan kunnilla keskimäärin.

Vaatii melkoista silmänkääntäjää, että nuo luvut saadaan näyttämään lupaavilta. Lisäksi toisin kuin Vuorikoski antaa ymmärtää, käännettä parempaan ei hyvätuloisista muuttajista huolimatta ole näkyvissä, vaan Pirkkalan velkaantuminen jatkuu huolestuttavan nopeasti muun muassa lukuisien koulu- ja päiväkoti-investointien vuoksi. Tämä ilmiö on tuttu muissakin Tampereen seudun kunnissa. Korkojen nousu ei ainakaan helpota ongelmaa, eikä Pirkkalassa ole enää kaukana se päivä, jolloin vanhojen lainojen hoitoon joudutaan ottamaan lisälainaa.

On myös vaikea ymmärtää, miksi olisi väärin, että Tampereen ympäryskunnat tarjoavat uusille asukkaille väljempää asumista. Mitä Vuorikoski sanoisi omakotitaloa haluaville, pitäisikö heidät kenties mieluummin lähettää Turkuun kyselemään asuntoja? Tuskin sekään olisi Tampereen seudun kehityksen kannalta edullista. Pirkanmaallahan on sitä paitsi viime aikoina esitetty useita mittavia projekteja, jotka vapauttaisivat Tampereella runsaasti tilaa. Jätevedenpuhdistamo pitäisi saada Nokialle tai Pirkkalaan jotain ihan muuta kuin kermaa keräämään, ja Viinikan ratapiha pirkkalalaisten retkeilyalueelle pois tamperelaisten silmistä. Vaikka nämä ovatkin vasta suunnitelmia, ei niiden avulla mitään ”idyllimäisiä puutarhakaupunkeja” luoda.

Ymmärrän, että mainitsemani hankkeet eivät auta ongelmiin nopeasti, mutta juuri siksi olisikin parempi keskittyä yhteistyöhön, eikä pohtia, mikä kunta saa rikkaimmat muuttajat. Varsinkin kaavoituksessa kuntien yhteistyötä pitäisi lisätä liikenneongelmien vähentämiseksi ja kuntakeskusten elinvoimaa vaarantavien lukuisten suurten kauppakeskushankkeiden hillitsemiseksi. Yhteistyön tulee kuitenkin olla kaksisuuntaista, eikä vain yksipuolista sanelua.

Riku Merikoski, Vihreä kunnanvaltuutettu, Pirkkala

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä jo 3.11.2006. Sen sisältö ei kuitenkaan ole vanhentunut, vaikka Pirkkalan velkamäärä onkin entisestään kasvanut, joten julkaisen sen tässä.