Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Mikko Naukkarinen hehkuttaa Aamulehden Alakerrassa (17.1.) korkeakoulutusviennin mahdollisuuksia Pirkanmaalla muun muassa vetoamalla suomalaisen koulutuksen tunnettuun laatuun. Esimerkkinä hän käyttää suomalaisten 15-vuotiaiden hyviä tuloksia Pisa-tutkimuksissa.
Perustelut ovat erikoiset, sillä Pisa-tutkimus mittaa suomalaisen peruskoulutuksen tuloksia, mutta korkeakoulutuksesta se ei kerro mitään. Tämän Naukkarinen unohtaa, vaikka totuus tiedetään hyvin kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, ja maailmanlaajuisissa korkeakouluvertailuissa suurin osa suomalaisista opinahjoista jää kauas kärjestä. Näiden vertailujen kriteerejä voidaan aina arvostella, mutta laadun ja maineen puolesta useimpien suomalaisten korkeakoulujen edellä on Harvardin ja Cambridgen tapaisten huippuyliopistojen lisäksi varmasti satoja ellei tuhansia muitakin kouluja.
Naukkarisen näkemysten ongelmat eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan hän pitää suomalaista korkeakoulutusta liian halpana ollakseen houkuttelevaa, vaikka myöntääkin maksuttomuuden olevan yleinen peruste saapua Suomeen opiskelemaan. Ratkaisuksi hän esittää ilmeisen korkeita, liiketoimintatasoisia lukukausimaksuja, jotka toimisivat jonkinlaisena laadun takeena.
Aivan yhtä perusteltua on esittää, että suomalainen korkeakoulutus ei ole tarpeeksi laadukasta ollakseen houkuttelevaa edes nykyisellään. On varsin erikoista, että muutoin puhutaan juuri koulutusmarkkinoista, mutta hinnasta puhuttaessa unohdetaan, että taloustieteen yleisten periaatteiden mukaan koulutuksen nykyistä korkeampi hinta laskee sen kysyntää. Eihän autojenkaan ostaminen lisäänny, jos niiden hinta nostetaan moninkertaiseksi.
Myös maksuttoman koulutuksen säilymisen kannalta kirjoitus on huolestuttava. Naukkarinen mainitsee, että suomalaisille korkeakoulutus ”voi” säilyä maksuttomana, ja vaatii nyt käynnissä olevan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua laajennettavaksi jo ennen kuin kokeilu on kunnolla ehtinyt alkaa. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen suhteen, että uudistusta markkinoitiin nimenomaan kokeiluna, jonka vaikutuksia tulee seurata. Kun vielä otetaan huomioon, että saman vaatimuksen esittää samaan aikaan myös opetusministeri Virkkusen johtama Kokoomuksen työryhmä raportissaan ja vaatii muun muassa ”koulutusviennin esteiden poistamista”, korkeakouluopintojen maksuttomuus on selvästi uhattuna. Suoraan kukaan ei uskalla maksuja suomalaisille vaatia, mutta kokeilun sokea laajentamisinto ei hyvältä näytä.
Kaiken huipuksi Naukkarinen kehottaa vielä Tampereen seutua kiirehtimään koulutusviennin kehittämistä, koska ”muiden kaupunkiseutujen kantapäät vilkkuvat jo edellä”. Tällaiseen ryntäilyyn ei ole mitään syytä, sillä ensimmäiset maksullisten koulutusohjelmien opiskelijat ovat hädin tuskin aloittaneet, eli kilpailussa olemme vasta lähdössä stadionilta maratonille.
Seudun kannalta kiire voi olla jopa haitaksi, sillä yhtä lukukausimaksukokeilun seurausta voidaan jo ennakoida kansainvälisen esimerkin pohjalta. Tanskassa nimittäin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden määrä romahti kahdessa vuodessa lähes puoleen, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön. On siis hyvin mahdollista, että lukukausimaksuilla onnistutaan pysäyttämään varsinkin yliopistojen tulevaisuuden kannalta välttämätön kansainvälistymiskehitys, ja omat korkeakoulumme painuvat yhä vahvemmin eurooppalaiseen maakuntasarjaan.
Riku Merikoski
kunnanvaltuutettu
Kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä lauantaina 5.2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti