Lähikuukausina valmistuva yleiskaava on
herättänyt paljon
keskustelua myös Pirkkalaisessa, ja aivan ansaitusti, sillä
yleiskaava on
epäilemättä tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia päätöksiä, joita
kunnassa tehdään.
Yleiskaava ohjannee kunnan maankäyttöä vielä 2020-luvun
lopullakin, ja tuskin
sen mukaisesti rakennettuja palveluja ja asuntoalueita sen
jälkeenkään
puretaan.
Mitä silloin 2020-luvulla sitten tarvitaan? Terveydenhoitoa, vanhustenhoitoa, kouluja, päiväkoteja ja monia muita palveluita tarvitaan varmasti myös silloin. Samoin kunnan pitää huolehtia, että teillä pääsee ajamaan, ja vesi saadaan kulkemaan putkissa koteihin ja jätevetenä pois ilman merkittäviä vuotoja. Näistä asioista tuskin syntyy merkittäviä poliittisia erimielisyyksiä puolueiden tai valtuutettujen välille. Olennaista onkin se, kuinka paljon kaikenlaista muuta sitten tarvitaan, ja onko sen tarjoaminen verovaroilla välttämätöntä.
Mitä silloin 2020-luvulla sitten tarvitaan? Terveydenhoitoa, vanhustenhoitoa, kouluja, päiväkoteja ja monia muita palveluita tarvitaan varmasti myös silloin. Samoin kunnan pitää huolehtia, että teillä pääsee ajamaan, ja vesi saadaan kulkemaan putkissa koteihin ja jätevetenä pois ilman merkittäviä vuotoja. Näistä asioista tuskin syntyy merkittäviä poliittisia erimielisyyksiä puolueiden tai valtuutettujen välille. Olennaista onkin se, kuinka paljon kaikenlaista muuta sitten tarvitaan, ja onko sen tarjoaminen verovaroilla välttämätöntä.
Kylmä totuus on nimittäin, että Suomella ei
mene hyvin.
Monet yritykset irtisanovat työntekijöitään, verot nousevat ja
valtio vähentää
menojaan. Kaikista tiukimmin valtio säästää kuntien rahoituksesta,
joten Suomen
kuntien taloustilanne tuskin ainakaan paranee lähivuosina.
Tällaisessa
tilanteessa minun on vaikea ajatella, että kunnan pitäisi tarjota
koko ajan
enemmän kaikenlaista, vaan pikemminkin yritän ajatella, mitä kunta
voisi tehdä
vähemmän, jotta rahat riittäisivät niihin tärkeimpiin asioihin. Mielestäni yleiskaavassa onkin aivan ilmeisiä
karsimisen
kohteita, joita voitaisiin muuttaa jo tässä vaiheessa, ettei kunta
myöhemmin
riehaannu investoimaan niihin.
Aivan ensimmäisenä karsisin yleiskaavasta
Naistenmatkanlahden suuren satama-alueen. Ruoppauksineen ja
maantäyttöineen huvijahtisatama
maksaisi miljoonia euroja, eikä Pyhäjärven vesiliikenne ole niin
vilkasta, että
satamalle olisi tarvetta. Pirkkalalle riittää aivan hyvin, että
kehitämme
nykyisiä pienvenesatamia ja vaikka lisäämme soutuvenepaikkojen
määrää. Tämä
palvelee paljon useampia kuntalaisia ja säästää kunnan rahoja.
Toinen hyvä säästökohde olisi niin sanotun rantareitin toteuttaminen jo yleiskaavamerkinnän osalta siten, että aivan jokaista niemennokkaa ja lahtea ei tarvitsisi kierrellä, vaan reitti kulkisi enimmäkseen olemassa olevia väyliä pitkin. Näin säästyttäisiin suurilta reitinrakennuskuluilta ja myös monelta aivan turhalta riidalta eri puolilla kuntaa.
Samalla periaatteella karsisin kaavasta myös
Kurikan ja
Killon metsiä halkovan niin sanotun pyöräilyn valtatien, vaikka
pyöräilyn
ystävä olenkin. Nämä muutenkin pienet metsät eivät kaipaa uusia monta
metriä leveitä asvaltoituja aukkoja keskellensä, ja tällaisen
väylän
kunnossapitokustannukset ovat erityisesti talvisin täysin
kohtuuttomia
käyttäjämääriin nähden.
Mieluummin laittaisin huomattavasti
enemmän rahaa
nykyisten kevyen liikenteen väylien parantamiseen ja
kunnossapitoon, sillä nykyisellään
Pirkkalan keskeisimmätkin väylät ovat paikoin vaarallisen huonossa
kunnossa,
kuten Liisa Heinänenkin totesi Pirkkalaisessa 10.7. Myös teiden
osalta rahaa tulisi
ohjata uuden rakentamisesta vanhan kunnossapitoon, sillä monien
Pirkkalan
asuntoalueiden tiet ovat kipeästi korjauksen tarpeessa.
Riku Merikoski
kunnanvaltuutettu (Vihr.)Kirjoitus on julkaistu Pirkkalaisessa 24.7.