Olin tänään 7.10. Pirkkalan lukion
alumnitapahtumassa, ja pidin siellä muiden muisteluiden innoittamana
lyhyen puheenvuoron prosessista, joka johti Pirkkalan uuden lukion
rakentamiseen. Halusin kirjoittaa pääajatukseni myös muistiin, etteivät
ne unohtuisi, vaikka puheenvuoroni ei ollutkaan valmisteltu.
Joku voi kysyä, voiko vähän yli
kolmekymppinen, vuonna 2004 ylioppilaaksi kirjoittanut ihminen muistella
vanhoja täällä, mutta muiden innoittamana uskaltauduin kuitenkin.
Haluan nimittäin kertoa päätöksenteon taustoista ja muistuttaa, että ei
ole mitenkään itsestäänselvää, että saamme olla tänään täällä Silmussa,
Pirkkalan uudella lukiolla.
Minä toimin Pirkkalan kunnanvaltuutettuna
2005-2016 eli yli 11 vuotta. Tänä päivänä on kovin helppo ajatella,
että Pirkkalan uuden lukion rakentaminen oli jotenkin ilmiselvää, mutta
ei se ollut. Me tiedämme nyt, että Pirkkalan uusi lukio kuuluu
ajatuksena historian voittajiin, mutta tie tähän hetkeen oli kaikkea
muuta kuin helppo.
Muistan päättäjäajoiltani monta
kokousta, joissa ihan vakavasti keskusteltiin siitä, tarvitseeko
Pirkkala uutta lukiota, ja onko meillä varaa uuteen lukioon. Muistan
joskus tulleeni kokouksesta kotiin miettien, pitäisikö meidän vain
luovuttaa pirkkalalaisten nuorten toisen asteen koulutus kokonaan
Tampereelle, kun niin paljon muitakin investointipaineita oli. Haluan
olla rehellinen, ja olen valmis myöntämään ajoittain ajatelleeni
itsekin, että pelkästään peruskoulut ja päiväkodit nielisivät
korjauksineen hyvin paljon rahaa, ja näin ollen uusi oma lukio pitäisi
jättää vain haaveeksi.
Voin myöntää, että hyvät kokemukseni
Pirkkalan lukiosta ja Pirkkalan yhteislukion kannatusyhdistyksen näkyvä
toiminta uuden lukion puolesta vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että
päädyin kannattamaan Pirkkalan omaa uutta lukiota ja vaadin sitä myös
vuoden 2011 kunnallisvaaliteemoissani. Muistan kuitenkin hyvin, että
vielä oman päätöksenikin jälkeen jouduin joskus kotimatkalla kokouksesta
pelkäämään, löytyykö uudelle lukiolle todella poliittinen enemmistö.
Haluan korostaa, että kyseessä ei ollut
mikään puolueiden välinen kiistely, vaan enemmänkin periaatteelinen
pohdinta siitä, mihin kaikkeen kunta pystyy investoimaan. Satsaus uuteen
lukioon ei ollut pieni, eikä sellaista ollut helppoa päättää, mutta
itse päädyin näkemään uuden lukion nimenomaan investointina Pirkkalan
tulevaisuuteen. Siksi haluan sanoa, että tehtyyn päätökseen tarvittiin
kaikenvärisiä poliitikoita ja ennen kaikkea luottamista tulevaan.
Kuulemani ja näkemäni perusteella pidän
todennäköisenä, että Pirkkalan yhteislukion kannatusyhdistyksellä ja sen
keräämällä nimilistalla oli suuri vaikutus siihen, että riittävän monen
päättäjän mieli saatiin uuden lukion rakentamisen taakse. Ilman tuota
työtä emme ehkä olisi täällä tänään. Minä haluan kiittää yhdistystä
lämpimästi tuosta työstä.
Toivon, että muistoni kertovat myös
siitä, että kunnalliset päätökset eivät vain "tapahdu", vaan ne tehdään
ja niiden tekijät ovat ihmisiä. Vaikuttaminen kannattaa ja sillä on
väliä! Minä en enää ole Pirkkalan päättäjänä, mutta minä toivon, että
painatte ajatukseni muistiin. Jos te haluatte jonkin kunnassa muuttuvan,
älkää vain toivoko sen tapahtuvan, vaan tarttukaa toimeen ja vaatikaa
muutosta. Tämä uusi hieno lukiorakennus toimikoon muistutuksena
tuollaisen työn merkityksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti