Hiilen sidonta ei riitä ilmastonmuutoksen torjunnassa

Matti Pirhonen väittää Pirkkalaisessa (3.3.) hiilen sidonnan roolia keskeiseksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Hiilen sidonnan lisäämistä tarvitaan, ja Pirhonen kuvaa tätä prosessia hyvin, mutta yksinään se ei riitä. Ihmistoiminnan kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 55 miljardia tonnia hiilidioksidia vuosittain. IPCC:n maankäyttöä käsittelevän vuoden 2019 raportin mukaan ei ole mahdollista tehostaa hiilen sidontaa läheskään näin paljon.

Ongelmana on, että emme voi aloittaa suuria maailmanlaajuisia metsitysohjelmia tai muuttaa valtavaa määrää peltoja hiilivarastoiksi, sillä tämä vaarantaisi ruuan riittävyyden. Samalla olisimme vaarassa tuhota arvokkaita elinympäristöjä, sillä metsättömillä alueilla on omanlaistaan arvokasta luontoa. Siksi maankäytön muutoksilla ei voida IPCC:n mukaan sitoa edes maksimissaan kuin 20 % nykypäästöistä, ja todellinen luku on luultavasti paljon pienempi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvät tulvat ja metsäpalot voivat nopeasti mitätöidä vuosikymmentenkin työn hiilen sidonnan lisäämiseksi.

Jos maailman ilmastontutkijoiden näkemyksiä kokoavat raportit tiivistetään yhdeksi ydinviestiksi, tämä viesti on yksinkertainen: Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä rajusti, jotta maapallomme ilmasto ei muutu liikaa. Tämän vuoksi on käsittämätöntä, että Pirhonen väheksyy sähköautoilua ja lihan syönnin vähentämistä päästövähennyskeinoina.

15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteessä, ja henkilöautot tuottavat noin puolet tästä. Meillä ei ole varaa olla vähentämättä näitä päästöjä. Pirhosen väite sähköautoilusta muoti-ilmiönä ei edes ole totta, sillä seuraan liikenteen kehitystä työkseni. Esimerkiksi Volkswagen ilmoitti juuri sijoittavansa kymmeniä miljardeja euroja sähköautojen tuotantoon ja odottaa sähköautojen vastaavan 70 % myynnistään Euroopassa vuonna 2030. Monet muut autonvalmistajat ovat ilmoittaneet vastaavista toimista. Tällaisia päätöksiä ei tehdä muoti-ilmiöiden vuoksi.

Toinen kestämätön Pirhosen väite koskee lihan syönnin vähentämistä. Luonnonystävänä Pirhosen tulisi tietää, että eläinten kasvatus ruuaksi on suuri ympäristöongelma. Karjan kasvatus on nimittäin suuri syy metsien tuhoamiselle eli hiilen sidonnan vähentämiselle ympäri maailman. Lisäksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan eläinten kasvatus aiheuttaa lähes 20 % kasvihuonekaasupäästöistä, kun huomioidaan nautojen ja muiden märehtijöiden tuottama metaani ja eläinten ravinnon tuotantoon tarvittavien lannoitteiden vapauttama dityppioksidi. Molemmat mainitut aineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.

IPCC:n arvioiden mukaan kasvipitoisempi ruokavalio voisikin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 15 %. Terveys- ja ilmastohyödyistä huolimatta näin suuren luvun saavuttaminen ei ole todennäköistä, mutta tämä on samaa luokkaa kuin Pirhosen esittämän hiilen sidonnan tehostamisen kokonaispotentiaali. Sitä paitsi 2/3 Suomen nuorista aikuisista kannattaa lihansyönnin vähentämistä jo nyt. Kestävä kulutustaso ei edellytä ketään ryhtymään täysin kasvissyöjäksi, mutta ei ole hyvää syytä väheksyä ruokavalion muutosten potentiaalia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Pirkkalaisessa 31.3.