Pikakommentit sähkön hintaa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin

Facebookin Uusi energiapolitiikka -ryhmässä on jo muutaman päivän ajan kehitelty hyviä ja huonoja toimenpiteitä Suomeakin uhkaavaan energiakriisiin, ja siellä itsekin osallistuin keskusteluun aktiivisesti. Nyt myös puolueilta on kysytty keinoja Ylen artikkelissa.

Kirjoitin noihin lyhyen kommentin siitä, millaisilta eri puolueiden toimenpide-ehdotukset minusta vaikuttavat. Tämä kirjoitus on tarkoituksellisesti pikakommentti, koska en pysty kirjoittamaan joka toimenpiteestä kovin pitkästi.

Olen tyytyväinen siitä, että aika moni puolue on tajunnut, että sähkön hintakatto ilman kansainvälistä sopimusta on tosiaan katastrofi, ja johtaa aika varmaan sähköpulaan sen sijaan että ehkäisisi sitä. Hintakatto + kansainvälinen sopimus hintakatosta + kapasiteettimaksut tuottajille on mahdollinen järjestelmä, mutta lainsäädäntö ei ehdi ensi talveksi. Jos nimittäin asetetaan sellainen hintakatto, joka alittaa monien toimijoiden tuotantokustannukset, niin silloin voimalaitokset tietysti suljetaan, jos ei niille makseta esimerkiksi kapasiteettimaksun tyylistä korvausta muutoin kannattamattomasta varallaolosta.

Väliaikainen arvonlisäveron ja/tai sähköveron alennus olisivat vastaantuloja kuluttajille, mutta eivät tietysti ratkaise tai edes helpota kriisiä muuten kuin kuluttajien kukkarossa. Moni muu Euroopan maa on jo näitä käyttänyt, ja osin siksi ehdotin itse tällaisten toimien valmistelua jo viime keväänä.

Energiansäästötoimet ovat vähintäänkin tarpeellisia ja kannatettavia, kysymysmerkiksi jää, paljonko ehditään tehdä ennen talvea ilman pakkotoimia. Kynnys pakkotoimiin lienee korkea, mutta minusta voisi oikeasti miettiä, voisiko esimerkiksi julkisten tilojen lämmitystä vähentää tai vaikkapa uimahallien/kylpylöiden talviaukioloa vähentää. Aika paljosta jouduttiin tinkimään viime sodassakin, ja nykyään meillä olisi paljon enemmän, mistä vähentää ilman suuria pysyviä haittoja.

SDP:n ehdottama tehoreservin käyttö osana normaalia sähköntuotantoa on mielenkiintoinen. Juuri nythän Suomessa ei ole tehoreserviä lainkaan, mutta kilpailutus on menossa ensi kaudesta, joka siis alkaa talven alla. On totta, että näiden voimaloiden, jotka todennäköisimmin toimivat hiilellä tai kaasulla, vapauttaminen normaaliin käyttöön voisi leikata korkeimpia hintoja jonkin verran. Tämä on kyllä EU:n tehoreserviä koskevien säännösten ja myös juuri uusitun kansallisen lainsäädännön vastaista, sillä tehoreserviä on tarkoitus käyttää vasta sitten, kun sähkön tehopula on todella käsillä. 

 

Tässä tilanteessa, kun Saksakin on jo käytännössä valjastanut reservejä tuotantoon kaasupulan uhatessa laki ei ehkä käy ylitsepääsemättömästä ongelmasta, mutta sitten reservit on syöty jo etukäteen. Tämä siis kasvattaa riskejä, jos talvella tulee voimalaitos- tai siirto-ongelmia, joita varten tehoreservi on olemassa. Toisaalta aika monta talvea nyt on menty peräkkäin ilman tehoreservin tarvetta, mutta silti tehoreservin käyttö normaalisti markkinalla on siis jonkinlaista riskipeliä.

Sinänsä tehoreservin käytön idea on sukua omalle ajatukselleni sähkön ja lämmön yhteistuotannon verojen alentamisesta. Tehoreservin vapautuksella aktivoidaan voimalaitoksia, jotka ovat käyttökuntoisia, mutta normaalisti markkinan ulkopuolella. Yhteistuotannon verojen alennuksella kannustetaan lisätuotantoon sellaisilla voimalaitoksilla, jotka ovat vielä mukana markkinoilla, mutta usein jättävät tuottamatta sähköä kannattavuuden puutteen vuoksi. Molemmat siis lisäävät Suomen rajojen sisällä tapahtuvaa sähköntuotantoa. Siitä en ole yllättynyt, että yksikään puolue ei mainitse yhteistuotannon verojen alentamista, koska asian ymmärtäminen edellyttäisi sitä, että on joskus joutunut energiayhtiössä pohtimaan eri tuotantomuotojen hetkellistä kannattavuustasoa. Tällaisia poliitikkoja ei taida juuri olla.

Vasemmistoliitto puolestaan on ymmärtänyt Norjan mallin ihan väärin tai ainakaan se ei ole kovin vasemmistolainen. Norjan mallissa valtio maksaa 80 % kotitalouksien sähkölaskuista 70 €/MWh ylittävältä osalta aina 5000 kWh kuukausikulutukseen asti. Käytännössä tässä jaetaan rutkasti veronmaksajien rahaa valtavien omakotitalojen ja uima-altaiden lämmitykseen, ja pienituloiset saavat vain pieniä summia. Kaiken huipuksi sellaiset kuluttajat, jotka ovat kunnolla varautuneet riskeihin, eli ottaneet kiinteähintaisen sopimuksen, voivat jopa tienata kuluttamalla sähköä, koska valtion maksama korvaus voi ylittää sähkölaskun. Tällaisessa tilanteessa kuluttajalla on itse asiassa kannuste käyttää enemmän sähköä aina 5000 kWh rajaan asti, koska sillä ansaitsee rahaa. Norjan ratkaisulla kriisi siis vain pahenee. Lisäksi ratkaisu on huiman kallis verrattuna esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentamiseen, sillä Norjan valtiolta menee tähän monta miljardia euroa vuodessa. Alemmalla kulutusrajalla, matalammalla korvausprosentilla ja korkeammalla hintarajalla malliin voisi saada jotain järkeä, mutta sen jälkeen se on jotain ihan muuta kuin Norjan malli.

Perussuomalaisten käsitys päästökaupan vaikutuksesta sähkön hintaan on absurdi. Ensi talven hintoihin päästökaupan vaikutus Pohjoismaissa lienee muutaman kympin megawattitunnilta eli jokusen sentin kilowattitunnilta. Tämä on ehkä 10-20 % sähköenergian hinnasta, eli kuluttajan kokonaislaskusta vielä vähemmän ja siihen liittyvien sääntöjen muuttaminen talveen mennessä on vaikeaa. Ehdotus ei ole mahdoton, mutta sen vaikutus on raskaasti yliarvioitu. 

 

Sinänsä jos energiamarkkinoiden tilanne olisi sellainen, että fossiiliset polttoaineet ovat halpoja ja niitä on runsaasti saatavilla, ehdotus voisi toimia hyvin. Valitettavasti tilanne on nyt sellainen, että fossiiliset polttoaineet ovat kalliita, ja jos koko Eurooppa pysäyttäisi päästökaupan, niiden kysyntä lisääntyisi ja hinta nousisi vielä enemmän. Tässä tilanteessa koko EU:n päästökaupan pysäyttäminen siis vähentäisi EU:n ja jäsenvaltioiden tuloja ja lisäisi fossiilituottajien tuloja ratkaisematta kustannuskriisiä lainkaan, joten ei tätä voi oikein kannattaa.

Turvetuotannon alasajo on jo pysäytetty, mutta sähkön kanssa tällä on aika vähän tekemistä, kun turpeella ei ole aikoihin tuotettu suuria määriä sähköä. Jos nyt jossain on turvesuo, jonne luvan antaminen helpottaisi paikallista lämmöntuotantoa jo ensi talvena, niin se voidaan ihan hyvin tehdä, mutta tosiaan sähköntuotantoa tämä ei mainittavasti lisää.

Ydinvoiman lupa-asioiden nopeuttaminen on hyvä idea, mutta ei tietysti auta vielä tähän hätään yhtään. Se on kyllä totta, että jos Ruotsi ei olisi tehnyt enimmäkseen ydinvoimakielteistä politiikkaa koko 2000-luvun, meidän ja myös ruotsalaisten sähkön hintamme olisivat nyt paljon alhaisemmat, mutta tätä emme enää voi kauheasti muuttaa.

Harkimo sekoilee erikoisesti alv-lausunnossaan. Ei ole loogista sanoa, että sähkön hinta määräytyy kansainvälisesti, mutta väittää, että vain spekulantit hyötyvät Suomen alv-muutoksesta. Markkinoilla ei ole juurikaan tällaisia spekulantteja, sillä useimmat sähkönmyyjät ovat kuntaomisteisia, eivätkä voi ryhtyä koviin villeihin peleihin markkinoilla. Sähkön siirtoyhtiöt taas ovat luonteltaan erittäin vakaita, eivätkä ne edes oikein voi spekuloida millään, joten siltä osin alv-alennus ei mitenkään voi päätyä "spekulanteille".

Harkimo ei tunnu oikein ymmärtävän, että esimerkiksi sähkön spot-sopimuksen laskutusperuste on spot-hinta + marginaali + alv. Jos alv muuttuu, myös myyntihinta muuttuu. Sähkölaskuissa myös tyypillisesti erotellaan veron osuus, ja sähköyhtiö, joka käyttää laskuissaan väärää veroprosenttia omaksi edukseen jäisi kiinni alta aikayksikön. Sinänsä Harkimon idea "kohdistetuista tukitoimista" on ihan järkevä, mutta maininta kaipaisi aika paljon tarkempaa määrittelyä.

Tässä nopeat kommenttini. Täsmennän mielelläni, jos kysymyksiä on.

Perussuomalaiset väistelevät vastuuta

Perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Armi Kärki moittii Pirkkalaisessa 2.3. (sivu 9) hallituksen talouspolitiikkaa, erityisesti talouskriisissä olevien maiden avustamista ja tehtyjä veronkorotuksia. Hän löytää kokonaisen listan veroja, joiden korotuksia hän moittii aivan kuin ne kaikki tehtäisiin vain rahan jakamiseksi muualle maailmaan. On syytä huomata, että nykypäivänä talouselämä on kansainvälistä, ja kriiseillä on tapana levitä yli valtioiden rajojen, jos niille ei tehdä mitään, mutta Kärjen valitsema linja on vastuuton myös Suomen valtion kannalta.

Suomi otti vuoden 2010 aikana yli kymmenen miljardia euroa velkaa. Siitä vain pienehkö osuus lainattiin euroalueen kriisimaille, ja sekin hyvää korkoa vastaan, mutta muu osuus meni aivan tavanomaisiin valtion menoihin kuten esimerkiksi terveyden- ja vanhustenhoidon valtionosuuksiin. Koska talouskriisi on lisännyt valtion menoja ja vähentänyt tuloja, olemme tilanteessa, jossa jotakin on tehtävä. ”Mitään veroja ei saa korottaa” ei ole vastuullinen linjaus - varsinkaan jos ei pysty edes vastapainoksi esittämään mitään merkittäviä leikkauksia. Tässä maassa ei ole niin paljon ”rikkaita”, joilta kaikki verot voisi ottaa, joten veroja pitää muidenkin olla maksamassa.

Minä ja myös Vihreät puolueena myönnämme tämän tosiasian, ja vaalien alla esille tuodussa vero-ohjelmassa esitetään esimerkiksi arvonlisäveron ja energiaverojen maltillista nostamista, jotta valtion velanottoa saadaan vähennettyä. Vastineeksi pienituloisten tuloverotusta tulisi keventää, jotta vaikutukset eivät olisi Kärjen esittämällä tavalla kohtuuttomia. Moni muukin puolue myöntää vaalien alla veronkorotusten tarpeen ja siten velanoton vähentämisen välttämättömyyden, mutta Perussuomalaisille se näyttää olevan vaikeata. Kaiken huippuna Kärki valittaa jopa kiinteistöveron korottamisesta, vaikka hän on sitä itsekin ollut kunnanvaltuutettuna kokouksessa 16.11.2009 kannattamassa. En minäkään veroja rakasta, mutta en sentään vaalien alla lupaile toista kuin mitä olen valtuutettuna tehnyt.

Kärki varoittelee kirjoituksessaan kovasti jostakin ”katastrofista”, mutta ei kuitenkaan kerro, mikä se on. Valtion velkaantuminen se ei ilmeisesti ole, koska Kärki ei esitä yhtä ainutta realistista toimenpidettä tämän tai muunkaan ongelman ratkaisemiseksi. Toinen selkeä uhka Suomen tulevaisuudelle on työtä tekevien ihmisten määrän väheneminen suhteessa muihin ihmisiin. Yksi tärkeimmistä keinoista tähän on työurien pidentäminen molemmista päistä, mutta useimpia tähän tähtääviä toimia Perussuomalaiset on oppositiossa jääräpäisesti vastustanut.

Myös suomalaisen hyvinvoinnin keskeistä tukijalkaa, toimivaa vientiteollisuutta, Perussuomalaiset pyrkii horjuttamaan vaatimalla vetäytymistä kansainvälisestä talousyhteistyöstä ja luomalla maahan ulkomaalaisvastaista ilmapiiriä. Suomi kuitenkin tarvitsee töihin kansainvälisiä osaajia ihonväristä ja uskonnosta riippumatta, vähän niin kuin kansanedustaja Sasikin (Pirkkalainen 2.3.) kirjoituksessaan vihjaa.

Siinä Kärki on kuitenkin oikeassa, että Suomi kohtaa tulevaisuudessa suuria haasteita. Tarvitsemme kipeästi päättäjiä, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta myös vaikeista ja vähemmän suosituista päätöksistä, kuten esimerkiksi valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Vihreiden vero-ohjelma on osoitus siitä, että olemme siihen valmiita, mutta valitettavasti Kärjen ja Perussuomalaisten osalta tilanne ei näytä kirjoituksen perusteella samalta.

Riku Merikoski

kunnanvaltuutettu (Vihreät)

Kirjoitus julkaistiin Pirkkalaisessa 16.3. Kärjen kirjoitukseen voi tutustua jutussa olevan linkin kautta. Vihreiden vero-ohjelmaan voi puolestaan tutustua puolueen sivuilla.

Uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous 19.1.

Kiitoksia vielä kerran 180 äänestä syksyn kunnallisvaaleissa. Nyt on uuden valtuustokauden vaikuttamistyössä päästy vauhtiin, ja ensimmäinen valtuuston kokous on ohi. Käytännössä kokous koostui kokonaan erilaisten toimielinten valitsemisesta. Ennalta lehdistöä ja poikkeuksellisen suurta yleisöä kiinnosti eniten uuden pormestarin valinta.

Pormestarin valinta olikin asialistalla heti alkupuolella. Äänestys suljettiin joidenkin valtuutettujen vaatimuksesta suljettuna, vaikka itse olisin kyllä ollut valmis äänestämään avoimestikin. Yläasteen entinen rehtori, kokoomuksen Antero Saksala valittiin pormestariksi äänin 24-19. Minä äänestin häntä, koska pidän häntä oikeudenmukaisena ja luotettavana poliitikkona ja yhteistyökumppanina, vaikka olemmekin monista asioista eri mieltä. Korostan vielä, että Pirkkalan vihreillä ei ollut yhteistä suosikkia.

Äänestyspäätös ei ollut vaikea, sillä oman tulkintani mukaan myös kansa kertoi vaaleissa selvästi haluavansa kokoomuslaisen pormestarin, enkä minä halunnut olla toimimassa tätä vastaan. Toisaalta SDP:n, Vihreiden, Keskustan, Vasemmistoliiton ja pienempien puolueiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajakoa varten pitää varmasti pormestarin vallan kohtuullisena. Valtuustossa Kokoomuksen vaalivoitto Pirkkalassa oli kyllä helppo havaita, niin paljon kokoomuksen valtuutettuja on.

Muista valinnoista ei jouduttu äänestämään, vaan tehtävät jaettiin sovitusti. Minä olen jatkossa teknisen lautakunnan jäsen, mutta muihin luottamustehtäviin en toistaiseksi halunnut opiskelujeni vuoksi. Kuntaneuvoksiksi valittiin Kari Talasmäki (vihr.), josta tulee ympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja Helena Rissanen (sd.), josta tulee valtuuston puheenjohtaja. Historiallista tämän kerran luottamuspaikkajaoissa on myös se, että lautakuntien puheenjohtajuuksia on jaettu peräti viidelle eri puolueelle.

Lopuksi valtuusto muutti kansalaisopiston nimen Pirkkala-opistoksi, päätti lisätä rintasyöpäseulontoja ja kuuli lyhyen raportin yleiskaavan tilasta. SDP:n aloitteessa tuotiin ilahduttavasti esille lumitykin hankinta kunnalle. Jos kustannukset vain ovat kohtuulliset, sillä voitaisiin varmasti pidentää hiihtokautta huomattavasti.

Siinähän se

Kampanja on ohi, ja elämäni toiset kunnallisvaalit lähestyvät ratkaisuaan. Sää on ollut varsin ainutlaatuinen, ja monet äänestäjät tulivatkin äänestyspaikalle kovin märkinä. Onneksi sade on hieman hellittänyt.

Tämä päiväni kuluu siis Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, josta olen juuri tauolla. Vaalilautakuntatyö on minusta hyvä tapa käyttää vaalipäivä, silloin ei ehdi jännittämään omaa menestystään liikaa.

Minä uskon Vihreiden vaalivoittoon Pirkkalassa ja koko maassa. Hyvät äänestäjät, olkaa mukana tekemässä sitä voittoa.

Vaalirahoitukseni

Vihreät ovat valtakunnallisesti julkaisseet oman vaalirahoituksensa. Niinpä minäkin kerron tässä, mistä olen saanut kampanjarahani.

Olen käyttänyt kampanjointiin noin 280 euroa, ja se on kokonaisuudessaan omaa rahaani. Vihreä Pirkkala todennäköisesti avustaa hieman mainoksissa vaalien jälkeen.

Tähän mennessä kuluja on syntynyt kahdesta Pirkkalaisen mainoksesta, nettisivuista, ehdokasmaksusta ja kampanjoinnin tarvikkeista (karkkia, omia mainoksia yms.)
Pirkkalaisen mainokset n. 200 euroa
Ehdokasmaksu 10 euroa
Nettisivut n. 50 euroa/vuosi
Muut tarvikkeet n. 20 euroa.

Tämä ilmoitus ei ole lopullinen, koska kuluja syntyy vielä jonkin verran ennen vaalipäivää. Lupaan kuitenkin täydentää tätä ilmoitusta sen mukaan.

Kunnanvaltuusto 13.10.

Vaikka syyskuun valtuuston kokous peruttiinkin, ei lokakuun kokouksesta muodostunut erityisen pitkää. Kokous avattiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurmisen katsauksella seutuyhteistyön tilanteesta. Todella monenlaisia yhteistyöhankkeita on meneillään.

Eniten keskustelua herätti yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kaavoitusyhteistyön avulla. Valtuutettu Tauno Isotalon (kesk.) vastustettua tiivistämiskehitystä pidin puheenvuoron, jossa totesin, että Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa nykyisen kaltaiseen asutuksen hajautumiseen. Toimiva joukkoliikenne vaatii tiiviitä asumiskeskittymiä hyvien joukkoliikennereittien varrella, ja Pirkkalankin on tuettava tätä mallia. Sain näkemykselleni tukea myös Antero Saksalalta (kok.). En kuitenkaan yritä kieltää haja-asutusalueella asumista toisin kuin Isotalo puhettani tulkitsi, mutta lisää joukkoliikenteen ulottumattomissa olevia "Nurmijärviä" tämä maa ei kaipaa.

Viime kerran tärkeä valtuustoaloite logistiikkakeskuksen siirtämisestä lähetettiin tiedoksi Pirkanmaan liitolle. Vihreä valtuutettumme Tuuli Rajala piti painokkaan puheenvuoron, jossa kehotti puolueita vaikuttamaan myös maakuntatason vaikuttajiinsa. Vastausta tähän ei kuitenkaan kuultu, ja jäi epäselväksi, onko Pirkkalan SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan painoarvo vain maakuntatasolla niin vähäinen, ettei maakuntahallinnon jäseniin edes yritetä vaikuttaa. Sen sijaan oma maakuntahallituksen edustajamme Jarno P. Vastamäki Mäntästä vaati myös maakuntahallituksessa logistiikkakeskuksen sijainnille vaihtoehtoja, mutta sai tukea vain Vasemmistoliiton edustajalta.

Vuokratalon rakentamista Teboilin takana olevalle tyhjälle tontille tutkitaan. Vuokrataloja olisikin jo aika saada lisää, sillä edellisen valmistumisesta on jo aikaa, ja vuokra-asunnoista on puutetta. Haja-asutusalueen viemäröintikysymys vedettiin pois valtuuston listalta keskeneräisenä.

Kunnanjohtajan raportti alkuvuoden osalta sisälsi katsauksia monilta osa-alueilta. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Rissanen esitti puheenvuoron, jossa ilmaisi huolensa vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä. Varsinkin ruokapalveluiden keskittämiseen liittyvät huolet tuntuivat kovin tekopyhiltä näin vaalien alla. Toivion ja Kirkonkylän koulujen sekä joidenkin päiväkotien keittiöthän ollaan lopettamassa ensi vuoden alusta SDP:n ja Kokoomuksen tahdon mukaisesti. Kun kysyin, miten Pirkkalan kunta aikoo estää Tampereen kaltaiset ruuan laadun heikkenemiseen ja ruuan kesken loppumiseen liittyvät ongelmat, en saanut vastausta. Asiasta vastaavia virkamiehiä ei tosin ollut paikalla.

Maailman taloustilanteen vaikutusta Pirkkalan kunnan alueella oleviin yrityshankkeisiin tiedusteltiin myös kokouksessa, mutta elinkeinojohtaja Erkki Korkala totesi, että vielä ei ole mahdollista tehdä päätelmiä. Pirkkalan kunnan velkataakka on kuitenkin jo nyt sellainen, että jos paljon hankkeita pysähtyy, olemme ongelmissa.

Kunnanvaltuusto 25.8.

25.8. järjestetty kunnanvaltuuston kokouksen paikoin tarpeettomankin voimakkaat sanakäänteet kertoivat jo kunnallisvaalien lähestymisestä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kunnan henkilöstöraporttia, talousarvion seurantaraporttia ja muutamien maakunnallista yhteistyötä koskevien sopimuksien uudistamista. Killoon kaavoitettiin hieman lisää tontteja, ja ehkä tärkeimpänä asiana valtuusto hyväksyi selvästi äänin 33-2 perusterveydenhuoltoyhteistyön aiesopimuksen Lempäälän ja Vesilahden kanssa.

En pidä sopimusta erityisen loistavana asiana, mutta Tampereen kanssa aiottuun sopimukseen verrattuna se jätti Pirkkalalle huomattavasti enemmän päätösvaltaa. Valtuusto oli melko yksimielinen siitä, että tätäkään sopimusta Pirkkala ei kaipaa, mutta Paras-laille emme voi mitään. Ainakin aiesopimuksen perusteella luotan kuitenkin siihen, että pirkkalalaisten terveyspalvelut säilyvät hyvinä.

Valtuustoaloitteista mainitsen Vihreiden postipalveluiden säilyttämistä Suupalla koskevan aloitteen, SDP:n tekemän Pirkkala Reilun kaupan kaupungiksi -aloitteen sekä Toiviossa yhteistyönä laaditun logistiikkakeskusaloitteen, jossa vaaditaan vaihtoehtoisten paikkojen selvittämistä. Näihin aloitteisiin laitoin nimeni, samoin kuin muutamiin muihinkin, mutta kokonaisuudessaan kymmenestä aloitteesta osa haiskahti kyllä vahvasti äänestäjien kosiskelulta.

Se on siinä

Vaalikampanjani loppui yöllä hieman puolenyön jälkeen, kun sain viimeisen vaalimainoksen tiputettua postiluukusta. Laiskuudesta ei siis päästä syyttämään.

Vaalipäivän olen Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, enkä siten pystyisikään enää kampanjoimaan, mutta en edes haluaisi. Minusta vaalipäivänä voisi jo antaa ihmisten rauhassa päättää, kyllä jokainen on jo niin monta vaalimainosta nähnyt. Tällä kertaa puolueet kuitenkin jatkavat kampanjoitaan myös vaalipäivänä.

Edessä on joka tapauksessa todella mielenkiintoiset vaalit, ja kummallisestikin heilahdelleet mielipidekyselyt jättävät paljon arvailun varaan. Jokaisen kannattaa siis olla mukana vaikuttamassa; erot voivat olla pieniä.

Kiitos kaikille äänestäjille, joita olen saanut kampanjani aikana tavata. On ollut ilo keskustella erilaisten ihmisten kanssa, ja ikävät reaktiot ovat jääneet vähiin. Hyvä niin.

Vaalikampanjointi ei ole pelkkää synkkyyttä

En tiedä, onko suomalainen eduskuntavaaliehdokas koskaan päässyt CNN:n uutiseen kampanjointimenetelmillään. Nyt sellainenkin ihme on kuitenkin nähty (CNN 9.3.2007: Politician seeks Klingon votes).

Ainakin minulla oli hauskaa nähdessäni uutisen, vaikka en Star Trekiä ole juuri koskaan katsellutkaan. Kovin monta äänestäjää tuskin kykenee klingoninkielistä sivua lukemaan, mutta pelkästään kommenttien määrän perusteella käännös on ollut erittäin kannattava huumoritemppu. Silti hämmästelen, miten Reuters on keksinyt tutkia Jyrki Kasvin sivuja, ja vähintään yhtä uskomatonta on, että uutinen on mennyt läpi.

Näin vaalien alla onkin hyvä muistaa, että politiikkakaan ei ole kuolemanvakavaa, vaan parhaimmillaan tärkeitä asioita voi tuoda esille myös hauskalla tavalla. Minusta valitettavan harvat poliitikot uskaltavat käyttää huumoria.

edit 11.3. : Paha ajatusvirhe, nyt korjasin sanan monet sanalla harvat, niin kuin oli tarkoitus.

Et kai anna humanistin päättää?

Näin sanoo mainokseni Anturissa, ja aivan tarkoituksella. En kuitenkaan tarkoita, että vain tekniikan ammattilaisten tulisi olla tämän maan päättäjiä. Olen kuitenkin hyvin huolestunut siitä, mikä on teknisen tietämyksen taso eduskunnassa. Valtiotieteilijöitä ja lakimiehiä eduskunnassa riittää, mutta tekniikan osaajia on liian vähän. Muuten ei sellaisia päätöksiä kuin digi-tv:n kiirehtiminen, Internetin tehoton ja valvomaton sensurointi tai tekijänoikeuslain asettamat yksityisen kopioinnin rajoitukset olisi päästetty läpi ollenkaan niin helposti.

Valitettavan monta kertaa on Vihreiden ansiokas kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi jäänyt kovin yksin puhuessaan varsinkin tietotekniikkaan liittyvistä asioista. Seuraavaan eduskuntaan on erittäin tärkeää saada enemmän tekniikkaan perehtyneitä ihmisiä puolueesta riippumatta. Heitä on kyllä ehdolla, niin kuin myös tuore TEK-lehti kertoo.

Ikäryhmistä erityisesti nuoret ja kaikista vanhimmat kaipaavat enemmän edustajiaan eduskuntaan. Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan demokratiassa vaikuttavan kansalaisen on äänestettävä. Äänestämättä jättäminen on todella huono protesti, ja lisää vain muiden päätösvaltaa entisestään. Ennakkoäänestyksen alkupäivät ovat kuitenkin näyttäneet lupaavilta, äänestysprosentti on noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Toivon, että hyvä vauhti jatkuu vaalipäivään saakka.

Sensuuria yritetään jo nettipokeriinkin

Tuskin on Suomen ensimmäisestä Internetin sensuroinnin sallivasta laista noussut kohu laantunut, kun Rahapelifoorumi esittää puheenjohtajansa Matti Ahteen (sd) johdolla nettipokerin pelaamisen rajoittamista. Yhtenä keinona on väläytetty nettipokerin tarjoajien sivujen sensurointia.

On tämä ihmeellinen maa. Sananvapauden ja ihmisten itsemääräämisoikeuden puolesta on käyty tässäkin maassa pitkä kamppailu. Jostain kumman syystä jotkin kansanedustajamme ovat kuitenkin sitä mieltä, että Internetissä moiset periaatteet on syytä heittää romukoppaan. Onneksi sentään liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) ymmärsi vastustaa nettipokerin sensuroimista. Aika erikoista kuitenkin on, että hän väläyttää sensuurin mahdollisuutta, jos nettipokeriin osallistuminen kielletään.

Ei näin, ei todellakaan näin. Suomessa on pelien aiheuttamia ongelmia, mutta Internetin sensurointi ei ratkaise mitään. Jokusen sääntöjä noudattavan, hyvämaineisen pokerintarjoajan sensuuri voisi pitää pois Suomen markkinoilta, mutta erilaiset epämääräisemmat firmat osaisivat kyllä järjestää palvelimensa niin, ettei Suomen sensuuri pysy perässä. Sitä paitsi oman nettiliikenteensä voi reitittää toisen maan kautta, ja näin kiertää valtion pystyttämän sensuurin.

Kielloilla ja rajoituksilla maailman pelatuimpia korttipelejä, kuten pokerin eri pelimuotoja, ei kitketä Suomesta. Aivan yhtä lailla ihminen voi sitä paitsi käyttää rahansa loppuun myös valtion jo sallimilla Veikkauksen, RAYn tai Fintoton peleillä. En ole valmis kaatamaan valtion uhkapelimonopolia, mutta sensuurin tilalle tarjoan muita keinoja.

Minusta Suomen valtion on paras myöntää se tosiasia, että nyt ja tulevaisuudessa ihmiset pelaavat netissä pokeria siinä missä muitakin uhkapelejä. Koska pokerin suosio on kasvanut, Veikkaus voisi Suomessakin aivan hyvin alkaa tarjota nettipokeria. Osa rahoista jäisi sentään Suomeen, ja pelaamisesta saataisiin edes nykyistä tarkempaa tietoa.

En usko, että nettipokerin tarjoaminen suuresti pahentaa ihmisten talousongelmia. Tässä maailmassa riittää kyllä kohteita, joihin ihminen voi rahansa hukata, eikä valtion nettipokeri tilannetta olennaisesti muuta. Eihän valtio vaatekaupassakaan ole kyttäämässä, jääkö taskunpohjalle tarpeeksi rahaa. Tai mistäs minä tiedän, kenties tällaistakin jo suunnitellaan?

Demarit ja Keskusta eivät yritäkään torjua ilmastonmuutosta

Vähän hävettää olla suomalainen. Meillä on jo pitkään ihmetelty, miten Bush ja Yhdysvallat voi suhtautua ilmastonmuutokseen niin kevyesti. Valitettavasti Suomen hallituksen puheet kuulostavat nyt aika lailla samalta kuin Bushin puheet. Mihinkään vähennyksiin ei pidä ryhtyä, kun muutkaan eivät ole ryhtyneet. Siitähän voisi vaikka aiheutua haittaa tämän päivän pyhälle lehmälle, kilpailukyvylle, jonka vuoksi saa näemmä tehdä mitä vain.

Ylen uutinen Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen

Aika surullista. Minä luulin jo, että kaikki puolueet ottavat Suomessa ilmastonmuutoksen tosissaan, ja haluavat torjua sitä. Tämä uskomus osoittautui kerralla vääräksi, ja on ikävää todeta, että lähes koko muun Euroopan poliitikot ymmärtävät asian paljon paremmin kuin Suomen nykyhallitus. Huvittavaa on, että vaalitilaisuuksissa Heinäluoma ja Vanhanen kuitenkin pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Minusta sellaiselle kannattaisi tehdäkin jotain, eikä vain puhua siitä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tietenkin koko maailman yhteinen projekti. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä, jos kukaan ei ota ensimmäistä askelta pelätessään toisten saavan etua. Yleinen mielipide kääntyy Yhdysvalloissakin koko ajan siihen suuntaan, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa uskon suunnan muuttuvan sielläkin, ja ne eivät ole enää kovin kaukana.

Kehittyvien maiden, erityisesti suurten Kiinan ja Intian saaminen mukaan ilmastonsuojeluun on erittäin tärkeää. Niiden tämän hetkinen päästömäärä henkeä kohti on kuitenkin niin paljon vähemmän kuin meillä, että ne eivät varmasti tule mukaan sopimukseen, jos me emme edes yritä tehdä omille päästöillemme mitään.

Kilpailukyvyn vaarantuminen ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi on sitä paitsi todella kyseenalainen väite. Ilmastonmuutos uhkaa paljon suurempia asioita kuin joitakin suomalaisia työpaikkoja, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kymmenien miljoonien ihmisten kotiseutu ja elinkeino on maailmalla vaarassa, jos mitään ei tehdä. Esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen tilaama raportti osoittaa lisäksi selvästi, että kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto ilmastonmuutosasiassa on, että mitään ei tehdä. Päästöjen vähentäminen ajoissa ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tulee paljon halvemmaksi. Outoa, että tämä ei mene demarien eikä keskustalaisten päähän.

Meidän palkat. Minun optiot.

Näillä sanoilla mainostaa itseään SDP muun muassa Tampereen linja-autopysäkeillä. Toisessa mainoksessa kuvataan sinisellä pohjalla loistoauto ja punaisella linja-auto.

Innokasta yritystä leimata Kokoomusta, mutta ei kovin rehellistä, jos mietitään demarien omaa politiikkaa. SDP on nimittäin itse ollut myöntämässä niitä paljon puhuttuja Fortuminkin optioita, sillä se on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti viimeiset 12 vuotta. Jos taas SDP on sitä mieltä, että yksityisomistuksessa olevien yritysten optio-ohjelmiin pitää puuttua, se on jo melkoista sosialismia.

Fortumin optiot kasvoivat liian suuriksi, siitä tuskin on epäselvyyttä. On kuitenkin typerää syytellä niistä muita, jos on itse ollut päättämässä asiasta. Fortumin hyvä kurssikehitys on sitä paitsi nostanut reilusti valtionkin omistuksen arvoa, ja optioistakin palautui valtiolle suuri määrä rahaa verojen muodossa.

SDP ja Keskusta ovat sitä paitsi yhteistuumin toteuttaneet koko vaalikauden ajan kokoomuslaista veropolitiikkaa muun muassa poistamalla varallisuusveron ja keventämällä reilusti ansiotuloverotusta, vaikka samaan aikaan esimerkiksi opintorahan korotukseen tai kuntien talouden turvaamiseen ei ole ollut varaa. Lapsiperheiden köyhyys on puolestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 2,5-kertaiseksi. Osa veronkevennyksistä on varmasti ollut tarpeen, mutta on epärehellistä pelotella ihmisiä Kokoomuksella, ja kuitenkin toteuttaa sen verolinjauksia.

Linja-auto/loistoauto -mainoskin on omituinen. Linja-autoliiton mukaan valtion joukkoliikennemäärärahat ovat alempana kuin 20 vuoteen, kun valtiovarainministeriö leikkasi liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuodelle 2006 peräti 17 miljoonaa euroa. Samalla on säästetty myös rautateiden kunnossapidosta, mikä aiheuttaa Suomen junaliikenteelle merkittäviä ongelmia. Nämä asiat ovat täysin hallituksen omankin ohjelman vastaisia, eivätkä todellakaan edistä joukkoliikenteen toimivuutta Suomessa. Minä en halua jäädä odottamaan sitä, että suunta muuttuu, jos SDP ei ole 12 vuodessakaan pystynyt muutokseen.