Tuskin on Suomen ensimmäisestä Internetin sensuroinnin sallivasta laista noussut kohu laantunut, kun Rahapelifoorumi esittää puheenjohtajansa Matti Ahteen (sd) johdolla nettipokerin pelaamisen rajoittamista. Yhtenä keinona on väläytetty nettipokerin tarjoajien sivujen sensurointia.
On tämä ihmeellinen maa. Sananvapauden ja ihmisten itsemääräämisoikeuden puolesta on käyty tässäkin maassa pitkä kamppailu. Jostain kumman syystä jotkin kansanedustajamme ovat kuitenkin sitä mieltä, että Internetissä moiset periaatteet on syytä heittää romukoppaan. Onneksi sentään liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) ymmärsi vastustaa nettipokerin sensuroimista. Aika erikoista kuitenkin on, että hän väläyttää sensuurin mahdollisuutta, jos nettipokeriin osallistuminen kielletään.
Ei näin, ei todellakaan näin. Suomessa on pelien aiheuttamia ongelmia, mutta Internetin sensurointi ei ratkaise mitään. Jokusen sääntöjä noudattavan, hyvämaineisen pokerintarjoajan sensuuri voisi pitää pois Suomen markkinoilta, mutta erilaiset epämääräisemmat firmat osaisivat kyllä järjestää palvelimensa niin, ettei Suomen sensuuri pysy perässä. Sitä paitsi oman nettiliikenteensä voi reitittää toisen maan kautta, ja näin kiertää valtion pystyttämän sensuurin.
Kielloilla ja rajoituksilla maailman pelatuimpia korttipelejä, kuten pokerin eri pelimuotoja, ei kitketä Suomesta. Aivan yhtä lailla ihminen voi sitä paitsi käyttää rahansa loppuun myös valtion jo sallimilla Veikkauksen, RAYn tai Fintoton peleillä. En ole valmis kaatamaan valtion uhkapelimonopolia, mutta sensuurin tilalle tarjoan muita keinoja.
Minusta Suomen valtion on paras myöntää se tosiasia, että nyt ja tulevaisuudessa ihmiset pelaavat netissä pokeria siinä missä muitakin uhkapelejä. Koska pokerin suosio on kasvanut, Veikkaus voisi Suomessakin aivan hyvin alkaa tarjota nettipokeria. Osa rahoista jäisi sentään Suomeen, ja pelaamisesta saataisiin edes nykyistä tarkempaa tietoa.
En usko, että nettipokerin tarjoaminen suuresti pahentaa ihmisten talousongelmia. Tässä maailmassa riittää kyllä kohteita, joihin ihminen voi rahansa hukata, eikä valtion nettipokeri tilannetta olennaisesti muuta. Eihän valtio vaatekaupassakaan ole kyttäämässä, jääkö taskunpohjalle tarpeeksi rahaa. Tai mistäs minä tiedän, kenties tällaistakin jo suunnitellaan?
22.2.2007
Ihme poukkoilua
Suomi hyväksyy sittenkin EU:n päästövähennykset. Ei tätä meininkiä voi olla ihmettelemättä, tässä nimittäin esimerkki Keskustan toiminnasta, ja joka kohdassa puhutaan samasta tavoitteesta.
Keskustan vaaliohjelma (s.14): "Suomen on tuettava Euroopan unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta."
Ilkka 19.2. 2007: "Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista."
Verkkouutiset 20.2. 2007: "Suomen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tyytyväinen EU:n päästövähennysratkaisuun."
Hallituksen politiikka on merkillistä. Ensin luvataan jotain, sitten se uhkaakin yhtäkkiä suomalaista yhteiskuntaa, mutta pian ollaan taas tyytyväisiä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aivan liian vakava asia leikittäväksi tuolla tavalla, ja luulisi pääministerinkin sen tietävän. Moisten lausuntojen väittäminen neuvottelutaktiikaksi on melkoista selittelyä.
Hallitus on muutenkin osoittanut ilmastopolitiikassaan melkoista piittaamattomuutta. Vaikka hallitus on omassa hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen ekologisen verouudistuksen, se on tehnyt kaikkea muuta. Turpeen valmistevero on poistettu ja turvesähkön tukea on lisätty, vaikka turpeen poltosta syntyy energiayksikköä kohden enemmän päästöjä kuin kivihiilen polttamisesta. Samantapaisen tukijärjestelmän luomista esimerkiksi tuulivoimalle hallitus on sen sijaan jyrkästi vastustanut, koska se vääristäisi markkinoita. Aika loogista, vai mitä?
Hallitus myös puolitti teollisuuden sähköveron vähentäen valtion tuloja 100 miljoonalla eurolla, mutta samaan aikaan uusiutuvien energianlähteiden tukia aiotaan leikata nykyisestä 30 miljoonasta eurosta. Tämä ei ole ilmastonmuutoksen vakavasti otettavan hallituksen toimintaa, vaan kaikin tavoin vastuutonta ilmastonsuojelun väheksymistä.
Keskustan vaaliohjelma (s.14): "Suomen on tuettava Euroopan unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta."
Ilkka 19.2. 2007: "Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista."
Verkkouutiset 20.2. 2007: "Suomen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tyytyväinen EU:n päästövähennysratkaisuun."
Hallituksen politiikka on merkillistä. Ensin luvataan jotain, sitten se uhkaakin yhtäkkiä suomalaista yhteiskuntaa, mutta pian ollaan taas tyytyväisiä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aivan liian vakava asia leikittäväksi tuolla tavalla, ja luulisi pääministerinkin sen tietävän. Moisten lausuntojen väittäminen neuvottelutaktiikaksi on melkoista selittelyä.
Hallitus on muutenkin osoittanut ilmastopolitiikassaan melkoista piittaamattomuutta. Vaikka hallitus on omassa hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen ekologisen verouudistuksen, se on tehnyt kaikkea muuta. Turpeen valmistevero on poistettu ja turvesähkön tukea on lisätty, vaikka turpeen poltosta syntyy energiayksikköä kohden enemmän päästöjä kuin kivihiilen polttamisesta. Samantapaisen tukijärjestelmän luomista esimerkiksi tuulivoimalle hallitus on sen sijaan jyrkästi vastustanut, koska se vääristäisi markkinoita. Aika loogista, vai mitä?
Hallitus myös puolitti teollisuuden sähköveron vähentäen valtion tuloja 100 miljoonalla eurolla, mutta samaan aikaan uusiutuvien energianlähteiden tukia aiotaan leikata nykyisestä 30 miljoonasta eurosta. Tämä ei ole ilmastonmuutoksen vakavasti otettavan hallituksen toimintaa, vaan kaikin tavoin vastuutonta ilmastonsuojelun väheksymistä.
17.2.2007
Demarit ja Keskusta eivät yritäkään torjua ilmastonmuutosta
Vähän hävettää olla suomalainen. Meillä on jo pitkään ihmetelty, miten Bush ja Yhdysvallat voi suhtautua ilmastonmuutokseen niin kevyesti. Valitettavasti Suomen hallituksen puheet kuulostavat nyt aika lailla samalta kuin Bushin puheet. Mihinkään vähennyksiin ei pidä ryhtyä, kun muutkaan eivät ole ryhtyneet. Siitähän voisi vaikka aiheutua haittaa tämän päivän pyhälle lehmälle, kilpailukyvylle, jonka vuoksi saa näemmä tehdä mitä vain.
Ylen uutinen Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen
Aika surullista. Minä luulin jo, että kaikki puolueet ottavat Suomessa ilmastonmuutoksen tosissaan, ja haluavat torjua sitä. Tämä uskomus osoittautui kerralla vääräksi, ja on ikävää todeta, että lähes koko muun Euroopan poliitikot ymmärtävät asian paljon paremmin kuin Suomen nykyhallitus. Huvittavaa on, että vaalitilaisuuksissa Heinäluoma ja Vanhanen kuitenkin pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Minusta sellaiselle kannattaisi tehdäkin jotain, eikä vain puhua siitä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tietenkin koko maailman yhteinen projekti. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä, jos kukaan ei ota ensimmäistä askelta pelätessään toisten saavan etua. Yleinen mielipide kääntyy Yhdysvalloissakin koko ajan siihen suuntaan, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa uskon suunnan muuttuvan sielläkin, ja ne eivät ole enää kovin kaukana.
Kehittyvien maiden, erityisesti suurten Kiinan ja Intian saaminen mukaan ilmastonsuojeluun on erittäin tärkeää. Niiden tämän hetkinen päästömäärä henkeä kohti on kuitenkin niin paljon vähemmän kuin meillä, että ne eivät varmasti tule mukaan sopimukseen, jos me emme edes yritä tehdä omille päästöillemme mitään.
Kilpailukyvyn vaarantuminen ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi on sitä paitsi todella kyseenalainen väite. Ilmastonmuutos uhkaa paljon suurempia asioita kuin joitakin suomalaisia työpaikkoja, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kymmenien miljoonien ihmisten kotiseutu ja elinkeino on maailmalla vaarassa, jos mitään ei tehdä. Esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen tilaama raportti osoittaa lisäksi selvästi, että kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto ilmastonmuutosasiassa on, että mitään ei tehdä. Päästöjen vähentäminen ajoissa ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tulee paljon halvemmaksi. Outoa, että tämä ei mene demarien eikä keskustalaisten päähän.
Ylen uutinen Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen
Aika surullista. Minä luulin jo, että kaikki puolueet ottavat Suomessa ilmastonmuutoksen tosissaan, ja haluavat torjua sitä. Tämä uskomus osoittautui kerralla vääräksi, ja on ikävää todeta, että lähes koko muun Euroopan poliitikot ymmärtävät asian paljon paremmin kuin Suomen nykyhallitus. Huvittavaa on, että vaalitilaisuuksissa Heinäluoma ja Vanhanen kuitenkin pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Minusta sellaiselle kannattaisi tehdäkin jotain, eikä vain puhua siitä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tietenkin koko maailman yhteinen projekti. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä, jos kukaan ei ota ensimmäistä askelta pelätessään toisten saavan etua. Yleinen mielipide kääntyy Yhdysvalloissakin koko ajan siihen suuntaan, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa uskon suunnan muuttuvan sielläkin, ja ne eivät ole enää kovin kaukana.
Kehittyvien maiden, erityisesti suurten Kiinan ja Intian saaminen mukaan ilmastonsuojeluun on erittäin tärkeää. Niiden tämän hetkinen päästömäärä henkeä kohti on kuitenkin niin paljon vähemmän kuin meillä, että ne eivät varmasti tule mukaan sopimukseen, jos me emme edes yritä tehdä omille päästöillemme mitään.
Kilpailukyvyn vaarantuminen ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi on sitä paitsi todella kyseenalainen väite. Ilmastonmuutos uhkaa paljon suurempia asioita kuin joitakin suomalaisia työpaikkoja, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kymmenien miljoonien ihmisten kotiseutu ja elinkeino on maailmalla vaarassa, jos mitään ei tehdä. Esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen tilaama raportti osoittaa lisäksi selvästi, että kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto ilmastonmuutosasiassa on, että mitään ei tehdä. Päästöjen vähentäminen ajoissa ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tulee paljon halvemmaksi. Outoa, että tämä ei mene demarien eikä keskustalaisten päähän.
13.2.2007
Meidän palkat. Minun optiot.
Näillä sanoilla mainostaa itseään SDP muun muassa Tampereen linja-autopysäkeillä. Toisessa mainoksessa kuvataan sinisellä pohjalla loistoauto ja punaisella linja-auto.
Innokasta yritystä leimata Kokoomusta, mutta ei kovin rehellistä, jos mietitään demarien omaa politiikkaa. SDP on nimittäin itse ollut myöntämässä niitä paljon puhuttuja Fortuminkin optioita, sillä se on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti viimeiset 12 vuotta. Jos taas SDP on sitä mieltä, että yksityisomistuksessa olevien yritysten optio-ohjelmiin pitää puuttua, se on jo melkoista sosialismia.
Fortumin optiot kasvoivat liian suuriksi, siitä tuskin on epäselvyyttä. On kuitenkin typerää syytellä niistä muita, jos on itse ollut päättämässä asiasta. Fortumin hyvä kurssikehitys on sitä paitsi nostanut reilusti valtionkin omistuksen arvoa, ja optioistakin palautui valtiolle suuri määrä rahaa verojen muodossa.
SDP ja Keskusta ovat sitä paitsi yhteistuumin toteuttaneet koko vaalikauden ajan kokoomuslaista veropolitiikkaa muun muassa poistamalla varallisuusveron ja keventämällä reilusti ansiotuloverotusta, vaikka samaan aikaan esimerkiksi opintorahan korotukseen tai kuntien talouden turvaamiseen ei ole ollut varaa. Lapsiperheiden köyhyys on puolestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 2,5-kertaiseksi. Osa veronkevennyksistä on varmasti ollut tarpeen, mutta on epärehellistä pelotella ihmisiä Kokoomuksella, ja kuitenkin toteuttaa sen verolinjauksia.
Linja-auto/loistoauto -mainoskin on omituinen. Linja-autoliiton mukaan valtion joukkoliikennemäärärahat ovat alempana kuin 20 vuoteen, kun valtiovarainministeriö leikkasi liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuodelle 2006 peräti 17 miljoonaa euroa. Samalla on säästetty myös rautateiden kunnossapidosta, mikä aiheuttaa Suomen junaliikenteelle merkittäviä ongelmia. Nämä asiat ovat täysin hallituksen omankin ohjelman vastaisia, eivätkä todellakaan edistä joukkoliikenteen toimivuutta Suomessa. Minä en halua jäädä odottamaan sitä, että suunta muuttuu, jos SDP ei ole 12 vuodessakaan pystynyt muutokseen.
Innokasta yritystä leimata Kokoomusta, mutta ei kovin rehellistä, jos mietitään demarien omaa politiikkaa. SDP on nimittäin itse ollut myöntämässä niitä paljon puhuttuja Fortuminkin optioita, sillä se on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti viimeiset 12 vuotta. Jos taas SDP on sitä mieltä, että yksityisomistuksessa olevien yritysten optio-ohjelmiin pitää puuttua, se on jo melkoista sosialismia.
Fortumin optiot kasvoivat liian suuriksi, siitä tuskin on epäselvyyttä. On kuitenkin typerää syytellä niistä muita, jos on itse ollut päättämässä asiasta. Fortumin hyvä kurssikehitys on sitä paitsi nostanut reilusti valtionkin omistuksen arvoa, ja optioistakin palautui valtiolle suuri määrä rahaa verojen muodossa.
SDP ja Keskusta ovat sitä paitsi yhteistuumin toteuttaneet koko vaalikauden ajan kokoomuslaista veropolitiikkaa muun muassa poistamalla varallisuusveron ja keventämällä reilusti ansiotuloverotusta, vaikka samaan aikaan esimerkiksi opintorahan korotukseen tai kuntien talouden turvaamiseen ei ole ollut varaa. Lapsiperheiden köyhyys on puolestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 2,5-kertaiseksi. Osa veronkevennyksistä on varmasti ollut tarpeen, mutta on epärehellistä pelotella ihmisiä Kokoomuksella, ja kuitenkin toteuttaa sen verolinjauksia.
Linja-auto/loistoauto -mainoskin on omituinen. Linja-autoliiton mukaan valtion joukkoliikennemäärärahat ovat alempana kuin 20 vuoteen, kun valtiovarainministeriö leikkasi liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuodelle 2006 peräti 17 miljoonaa euroa. Samalla on säästetty myös rautateiden kunnossapidosta, mikä aiheuttaa Suomen junaliikenteelle merkittäviä ongelmia. Nämä asiat ovat täysin hallituksen omankin ohjelman vastaisia, eivätkä todellakaan edistä joukkoliikenteen toimivuutta Suomessa. Minä en halua jäädä odottamaan sitä, että suunta muuttuu, jos SDP ei ole 12 vuodessakaan pystynyt muutokseen.
31.1.2007
Lumiukkojen puolesta – ilmastonmuutosta vastaan
Montako lumiukkoa olet nähnyt tänä talvena? Tuskin kovinkaan monta, ja alkutalvi onkin ollut Suomessa yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä. Maailmalla on todettu, että 10 historian lämpimintä mitattua vuotta ovat kaikki olleet vuoden 1990 jälkeen, ja maapallon keskilämpötila on sadassa vuodessa noussut puolisen astetta. Tämän vuosisadan aikana keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,4 – 5,8 °C. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisen voimakasta lämpeneminen on talvisin pohjoisilla maa-alueilla.
Ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen yritetään joskus kiistää. Varmaa on silti, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 200 vuodessa 31 %, ja monien muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, pitoisuus vielä huomattavasti enemmän. Selkeästi suurin osa näistä päästöistä on ihmisen aiheuttamia. Nämä kaasut imevät itseensä osan maapallolta avaruuteen karkaavasta lämmöstä, ja lämmittävät siten alailmakehää. Kun niiden pitoisuus kasvaa, ne varastoivat tietenkin myös enemmän lämpöä.
Minusta lasten talvisten ilon turvaaminen on jo yksi hyvä syy torjua ilmastonmuutosta, mutta ilmastonmuutos uhkaa myös paljon suurempia asioita kuin lumiukkoja. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että tämän vuosisadan aikana merenpinta voi pahimmillaan nousta jäätiköiden sulamisen vuoksi lähes metrin. Se ei ehkä tunnu paljolta, mutta esimerkiksi Bangladeshissa se häätäisi kymmeniä miljoonia ihmisiä kodeistaan. Pienempiä vaikutuksia nähtäisiin kaikissa maailman merenrantakaupungeissa. Toisaalta myös äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, kun pitkien kuivuuskausien sekä suurtulvien ja –myrskyjen odotetaan lisääntyvän. Entinen Maailmanpankin pääekonomisti Sir Nicholas Stern ennustikin Ison-Britannian hallituksen raportissa, että maailman bruttokansantuote voi pienentyä jopa 20 %, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään. Muutoksen torjunta on paljon halvempaa.
Meillä Suomessakaan ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät rajoitu lämpötilojen nousuun. Yle uutisoi toissa sunnuntaina maapallon kuudennesta suuresta sukupuuttoaallosta, joka on kiihtynyt ilmastonmuutoksen vuoksi, ja uhkaa monia Suomen vanhojen metsien eliölajeja. Myös pohjoisen tundra-alueen kasvit ja eläimet ovat vaarassa. Keskilämpötilan nousu voi hieman kasvattaa maatalouden satoja, mutta toisaalta lisääntyvät myrskyt ja leutojen talvien myötä leviävät tuhoeläimet ja kasvitaudit pienentävät tätä vaikutusta.
Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole syytä vajota. Otsonikatoon, aikaisemmin havaittuun maailmanlaajuiseen ympäristöongelmaan, on pystytty puuttumaan kansainvälisillä sopimuksilla, joissa katoa edistävien aineiden käyttö on lähes kokonaan lopetettu. Tällaisiin toimiin ei kasvihuoneilmiön kohdalla pystytä, mutta päästöjen leikkaaminen on silti mahdollista. Tavoitteen saavuttamiseksi energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä, energiatehokkuutta parannettava ja päästöttömien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisättävä huomattavasti. Esimerkiksi valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa alle puoleen jo nykyteknologialla.
Mitä me voimme tehdä? Jokainen voi tietenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan, ja yhteiskunnan tulee tukea hyvää kehitystä. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettava enemmän, julkisen liikenteen hintoja laskettava ja sen houkuttelevuutta lisättävä. Tampereen seutukunnan pitää asettaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n tapaan asettaa tavoite päästöjen vähentämiselle. Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä nopeasti, ja 25 vuodessa asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä on leikattava kolmanneksella.
Teksti julkaistiin Pirkkalaisen Viikon vieras -palstalla 24.1. Blogia varten tein siihen pari pientä muutosta.
Ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen yritetään joskus kiistää. Varmaa on silti, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 200 vuodessa 31 %, ja monien muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, pitoisuus vielä huomattavasti enemmän. Selkeästi suurin osa näistä päästöistä on ihmisen aiheuttamia. Nämä kaasut imevät itseensä osan maapallolta avaruuteen karkaavasta lämmöstä, ja lämmittävät siten alailmakehää. Kun niiden pitoisuus kasvaa, ne varastoivat tietenkin myös enemmän lämpöä.
Minusta lasten talvisten ilon turvaaminen on jo yksi hyvä syy torjua ilmastonmuutosta, mutta ilmastonmuutos uhkaa myös paljon suurempia asioita kuin lumiukkoja. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että tämän vuosisadan aikana merenpinta voi pahimmillaan nousta jäätiköiden sulamisen vuoksi lähes metrin. Se ei ehkä tunnu paljolta, mutta esimerkiksi Bangladeshissa se häätäisi kymmeniä miljoonia ihmisiä kodeistaan. Pienempiä vaikutuksia nähtäisiin kaikissa maailman merenrantakaupungeissa. Toisaalta myös äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, kun pitkien kuivuuskausien sekä suurtulvien ja –myrskyjen odotetaan lisääntyvän. Entinen Maailmanpankin pääekonomisti Sir Nicholas Stern ennustikin Ison-Britannian hallituksen raportissa, että maailman bruttokansantuote voi pienentyä jopa 20 %, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään. Muutoksen torjunta on paljon halvempaa.
Meillä Suomessakaan ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät rajoitu lämpötilojen nousuun. Yle uutisoi toissa sunnuntaina maapallon kuudennesta suuresta sukupuuttoaallosta, joka on kiihtynyt ilmastonmuutoksen vuoksi, ja uhkaa monia Suomen vanhojen metsien eliölajeja. Myös pohjoisen tundra-alueen kasvit ja eläimet ovat vaarassa. Keskilämpötilan nousu voi hieman kasvattaa maatalouden satoja, mutta toisaalta lisääntyvät myrskyt ja leutojen talvien myötä leviävät tuhoeläimet ja kasvitaudit pienentävät tätä vaikutusta.
Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole syytä vajota. Otsonikatoon, aikaisemmin havaittuun maailmanlaajuiseen ympäristöongelmaan, on pystytty puuttumaan kansainvälisillä sopimuksilla, joissa katoa edistävien aineiden käyttö on lähes kokonaan lopetettu. Tällaisiin toimiin ei kasvihuoneilmiön kohdalla pystytä, mutta päästöjen leikkaaminen on silti mahdollista. Tavoitteen saavuttamiseksi energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä, energiatehokkuutta parannettava ja päästöttömien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisättävä huomattavasti. Esimerkiksi valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa alle puoleen jo nykyteknologialla.
Mitä me voimme tehdä? Jokainen voi tietenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan, ja yhteiskunnan tulee tukea hyvää kehitystä. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettava enemmän, julkisen liikenteen hintoja laskettava ja sen houkuttelevuutta lisättävä. Tampereen seutukunnan pitää asettaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n tapaan asettaa tavoite päästöjen vähentämiselle. Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä nopeasti, ja 25 vuodessa asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä on leikattava kolmanneksella.
Teksti julkaistiin Pirkkalaisen Viikon vieras -palstalla 24.1. Blogia varten tein siihen pari pientä muutosta.
29.1.2007
Valtuustoaloite 27.1.
Tässä on Pirkkalan valtuuston kokouksessa jättämäni valtuustoaloite. Tavoite voi tuntua kovalta, mutta jo nykytekniikalla pystytään huomattaviin säästöihin esimerkiksi rakennusten lämmityksessä.
Ilmastonmuutos on aikamme pahimpia ympäristöongelmia, emmekä voi täällä Pirkkalassakaan jäädä toimettomiksi. Tärkeimmät ja halvimmat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat energiankulutuksen vähentäminen ja energiankäytön tehostaminen. Energiansäästöinvestoinnit itse asiassa säästävät kunnalle selvää rahaa. EU:n tavoitteenkin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 prosenttia.
Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että
1) Pirkkalan kunta aloittaa yhdessä muiden Tampereen seudun kuntien kanssa neuvottelut pitkän ajan päästövähennystavoitteen asettamisesta. Tavoitteen tulee olla samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalla YTV:llä. Sen ilmastostrategian päämääränä on alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.
2) Pirkkalan kunta liittyy Kuntien energia- ja ilmastosopimukseen (KEIS), jossa on tällä hetkellä mukana 16 kuntaa, joukossa mm. Tampere ja Ylöjärvi. Sopimus sisältää esimerkiksi valtion tukeman energiakatselmuksen, energiankäytön tilanteen selvittämisen ja seurannan sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäysmahdollisuuksien tutkimisen. Kunnan energiankäyttöä, käytetyn energian tuotantotapoja ja näiden muutoksia koskevat tilastot tulee lisäksi jatkossa julkistaa vuosittain esimerkiksi budjetin yhteydessä.
Ilmastonmuutos on aikamme pahimpia ympäristöongelmia, emmekä voi täällä Pirkkalassakaan jäädä toimettomiksi. Tärkeimmät ja halvimmat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat energiankulutuksen vähentäminen ja energiankäytön tehostaminen. Energiansäästöinvestoinnit itse asiassa säästävät kunnalle selvää rahaa. EU:n tavoitteenkin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 prosenttia.
Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että
1) Pirkkalan kunta aloittaa yhdessä muiden Tampereen seudun kuntien kanssa neuvottelut pitkän ajan päästövähennystavoitteen asettamisesta. Tavoitteen tulee olla samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalla YTV:llä. Sen ilmastostrategian päämääränä on alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.
2) Pirkkalan kunta liittyy Kuntien energia- ja ilmastosopimukseen (KEIS), jossa on tällä hetkellä mukana 16 kuntaa, joukossa mm. Tampere ja Ylöjärvi. Sopimus sisältää esimerkiksi valtion tukeman energiakatselmuksen, energiankäytön tilanteen selvittämisen ja seurannan sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäysmahdollisuuksien tutkimisen. Kunnan energiankäyttöä, käytetyn energian tuotantotapoja ja näiden muutoksia koskevat tilastot tulee lisäksi jatkossa julkistaa vuosittain esimerkiksi budjetin yhteydessä.
17.1.2007
Pirkkalasta kaupunki?
Pirkkalasta tehdään jälleen kaupunkia. Aamulehtikin kirjoitti asiasta laajasti ja eilen mielipidettä kysyttiin kunnanvaltuutetuilta. Kunnanhallituksessa kaupunkinimen käyttöönotto voitti äänin 5-3, 1 tyhjä. Lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta valtuustossa 27.1.
Minä en ymmärrä, miksi asia on taas esillä. En vieläkään ole kuullut yhtään järkevää perustelua, miksi Pirkkalasta pitäisi tulla kaupunki, ja miten tuo muutos hyödyttäisi tavallista kuntalaista. Mielestäni Pirkkala ei ole edes niin suuri, että sitä tulisi kutsua kaupungiksi.
SDP ja Kokoomus, jotka asiaa ajavat, käyttävät perusteluina yritysten houkuttelua ja kunnan itsenäisyyden turvaamista. Vaikka en olekaan koskaan johtanut yritystä, uskon, että yritykset eivät tee sijoittumispäätöksiä sen perusteella, onko paikkakunta kunta vai kaupunki, vaan ratkaisut tehdään liiketaloudellisin perustein. En myöskään usko, että Pirkkalan kunnan itsestään käyttämä nimi vaikuttaa millään tavalla siihen, liitetäänkö Pirkkala lähivuosina Tampereeseen vai ei.
Lopuksi on todettava, että kaupungiksi muuttuminen ei ole tänä päivänä kovin suuri muutos, ja Pirkkala on kaupunkimaisempi kuin moni muu suomalainen itseään kaupunkina pitävä kunta. En kuitenkaan voi välttyä ajatukselta, että kaupunki-alkuiset virkanimikkeet ja tittelit kuulostavat paljon paremmilta ja arvokkaammilta. Tällä varjolla voisi sitten lähteä korottamaan palkkoja ja palkkioita.
Myöhempää tietoa: Pirkkalasta ei tullutkaan kaupunkia ainakaan ihan vielä. Kukaan kaupungin puolustaja kunnanjohtajaa lukuunottamatta ei vaivautunut perustelemaan muutosta valtuustossa yleisön edessä, ja niinpä tiukkojenkin kaupunki-nimeä vastustaneiden puheiden jälkeen valtuusto päätti äänin 18-17 järjestää asiasta jonkinlaisen kansalaiskuulemisen.
Minä en ymmärrä, miksi asia on taas esillä. En vieläkään ole kuullut yhtään järkevää perustelua, miksi Pirkkalasta pitäisi tulla kaupunki, ja miten tuo muutos hyödyttäisi tavallista kuntalaista. Mielestäni Pirkkala ei ole edes niin suuri, että sitä tulisi kutsua kaupungiksi.
SDP ja Kokoomus, jotka asiaa ajavat, käyttävät perusteluina yritysten houkuttelua ja kunnan itsenäisyyden turvaamista. Vaikka en olekaan koskaan johtanut yritystä, uskon, että yritykset eivät tee sijoittumispäätöksiä sen perusteella, onko paikkakunta kunta vai kaupunki, vaan ratkaisut tehdään liiketaloudellisin perustein. En myöskään usko, että Pirkkalan kunnan itsestään käyttämä nimi vaikuttaa millään tavalla siihen, liitetäänkö Pirkkala lähivuosina Tampereeseen vai ei.
Lopuksi on todettava, että kaupungiksi muuttuminen ei ole tänä päivänä kovin suuri muutos, ja Pirkkala on kaupunkimaisempi kuin moni muu suomalainen itseään kaupunkina pitävä kunta. En kuitenkaan voi välttyä ajatukselta, että kaupunki-alkuiset virkanimikkeet ja tittelit kuulostavat paljon paremmilta ja arvokkaammilta. Tällä varjolla voisi sitten lähteä korottamaan palkkoja ja palkkioita.
Myöhempää tietoa: Pirkkalasta ei tullutkaan kaupunkia ainakaan ihan vielä. Kukaan kaupungin puolustaja kunnanjohtajaa lukuunottamatta ei vaivautunut perustelemaan muutosta valtuustossa yleisön edessä, ja niinpä tiukkojenkin kaupunki-nimeä vastustaneiden puheiden jälkeen valtuusto päätti äänin 18-17 järjestää asiasta jonkinlaisen kansalaiskuulemisen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)