Pirkkalan pormestarikysymys on tänään jo toista päivää Aamulehden pääotsikkona, joten siihen on syytä ottaa kantaa. Olin mukana valitsemassa Antero Saksalaa pormestariksi vuoden 2009 alussa, ja uskoin vahvasti, että nyt alkaa Pirkkalassa uusi aika.
Valitettavasti vuosi 2009 osoitti, että Saksalalla ei ollut halua ryhtyä todelliseen yhteistyöhön valtuuston enemmistön kanssa. Esimerkiksi budjettivaltuustossa, jossa en itse valitettavasti sairauden vuoksi ollut mukana, hän vaikutti olevan tiukasti sitä mieltä, että valtuuston enemmistö oli väärässä tehdessään Kokoomuksen linjasta poikkeavia esityksiä.
Koen myös, että Saksala ei ole riittävästi tuonut esiin Pirkkalan näkökantoja kunnan ulkopuolella käsiteltäessä suuria maakunnallisia hankkeita, kuten logistiikkakeskusta tai jätevedenpuhdistamoa. Pormestari ei voi olla välittämättä valtuuston enemmistön mielipiteestä näin suurissa kysymyksissä, vaan hänen pitää pystyä omasta henkilökohtaisesta mielipiteestään riippumatta viemään eteenpäin enemmistön tahtoa.
Saksalan näkemys kuntaneuvosten roolista poikkeaa myös ratkaisevasti omastani. Kuntaneuvoksien roolissa ei ole mitään järkeä, ellei heidän anneta esiintyä edes oman toimialansa asioissa kunnan edustajana. Pormestari ei voi päättää kaikista asioista, eikä pitää kaikkia lankoja käsissään, vaan hänen on myös luotettava kuntaneuvoksiin yhteistyökumppaneina ja pystyttävä antamaan heille vastuuta.
Monet kuntalaiset ovat kritisoineet sitä, että perusteita pormestarin erottamiselle ei ole. Luottamuksen menetys on sinänsä jo riittävä peruste, mutta ainakin minulla ajatuksen takana on aito huoli siitä, että Saksalalla Pirkkalan kunnan edun ajaminen ei tunnu olevan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Uskon myös vahvasti, että prosessin aikana näitä ja monia muita perusteita esitetään myös julkisuudessa.
7.2.2010
28.5.2009
Valtuuston kokous 25.5.
Kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa oli käsiteltävänä lukuisia valtuustoaloitteita, kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja vuoden 2008 tilinpäätös.
Ensimmäisenä käsiteltiin kunnallisen vippikassan perustamisaloitetta, jota kansanedustaja Kuoppa (vas.) alusti puhumalla työttömyyskassojen suurista korvausviiveistä. Toimeentulotukien käsittelyajat ovat kuitenkin pysyneet Pirkkalassa kohtuullisina, joten tätä ei nähty perusteena. Minusta vippikassan tai suunnilleen vastaavan sosiaalisen luototuksen järjestelmän voisi perustaa seudullisena, mutta pelkästään Pirkkalan yksin tekemänä en pidä sitä kannattavana.
Juuri edellisessä kokouksessa tehdystä säästöohjelmasta huolimatta Naskali (kesk.) vaati ruoan kuljetuksen lisäämistä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen. Lisäkustannukset olisivat olleet siinä määrin huomattavia, jopa 200 000 euroa, että tähän ei voitu myöntää rahaa, mutta asiaan luvattiin palata vuoden 2010 budjetin valmistelun yhteydessä. Aloitteessa mainituille ihmisryhmillehän kunta tarjoaa tällä hetkellä ilmaiset ateriat terveyskeskuksessa tai Pirkankoivussa.
Pirkkalan kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma toivotettiin tervetulleeksi. Suunnitelma on hyvä, enää tarvitaan käytännön tekoja. Toteutumisesta luvattiin raportoida myös valtuustolle. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ihmettelin kohtaa, jossa mainittiin kunnan kansainvälisen toiminnan lisääntyneen. Ainakaan matkustaminen ei ollut lisääntynyt, joten siinä mielessä kuntalaisten rahat ovat turvassa. Muissa puheenvuoroissa Talasmäki (vihr.) painotti erityisesti kunnan roolia ympäristön siisteyden valvonnassa.
Kunnan tilinpäätös oli kaikkien aikojen paras, peräti 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toki mukana oli myös vuokratalojen myynti ja muita kertaeriä, mutta erityisen ilahduttavana voidaan pitää sitä, että verotulot ja valtionosuudet kasvoivat huomattavasti enemmän kuin kunnan menot. Kunnan velkamääräkään ei kasvanut kuin nimeksi. Vain tällaisella kehityssuunnalla kunnan talous voidaan pitää tasapainossa. Vuoden 2008 lopussa pirkkalalaisia oli 16 154, jossa on lisäystä 366 ihmistä edellisen vuoden loppuun mennessä.
Pirkkalan ja Tampereen kuntarajaa muutetaan hyvin pienellä alueella Pirkkahallin läheisyydessä. Kokouksessa tätä kohtaa ei enää ihmetelty, mutta papereista voi todeta, että tällainen asia vaatii pienuudestaan huolimatta aika uskomattoman määrän byrokratiaa.
Viimeisenä kohtana valtuusto päätti myöntää rahaa ns. viipalekoulun siirtämiseksi yläasteen pihalta Toivion koululle. On aika uskomatonta, että vuonna 1987 "viideksi vuodeksi" pystytetty väliaikainen rakennus siirretään vielä näin monen vuoden jälkeen käyttöön toiseen kohteeseen. Tämä voidaan nähdä myös hyvänä esimerkkinä siitä, että kunnan kasvu ei ole pysynyt päättäjien hallinnassa.
Elina Savilahden (kok.) uudessa valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään liikuntatilojen rakentamiskustannuksia Toivion koulun laajennusurakan yhteydessä. Haittaa selvityksestä ei varmaankaan ole, mutta liikuntasalitilojen lisääminen ei mielestäni ole Pirkkalan kunnan kipeimpiä tarpeita.
Ensimmäisenä käsiteltiin kunnallisen vippikassan perustamisaloitetta, jota kansanedustaja Kuoppa (vas.) alusti puhumalla työttömyyskassojen suurista korvausviiveistä. Toimeentulotukien käsittelyajat ovat kuitenkin pysyneet Pirkkalassa kohtuullisina, joten tätä ei nähty perusteena. Minusta vippikassan tai suunnilleen vastaavan sosiaalisen luototuksen järjestelmän voisi perustaa seudullisena, mutta pelkästään Pirkkalan yksin tekemänä en pidä sitä kannattavana.
Juuri edellisessä kokouksessa tehdystä säästöohjelmasta huolimatta Naskali (kesk.) vaati ruoan kuljetuksen lisäämistä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen. Lisäkustannukset olisivat olleet siinä määrin huomattavia, jopa 200 000 euroa, että tähän ei voitu myöntää rahaa, mutta asiaan luvattiin palata vuoden 2010 budjetin valmistelun yhteydessä. Aloitteessa mainituille ihmisryhmillehän kunta tarjoaa tällä hetkellä ilmaiset ateriat terveyskeskuksessa tai Pirkankoivussa.
Pirkkalan kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma toivotettiin tervetulleeksi. Suunnitelma on hyvä, enää tarvitaan käytännön tekoja. Toteutumisesta luvattiin raportoida myös valtuustolle. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ihmettelin kohtaa, jossa mainittiin kunnan kansainvälisen toiminnan lisääntyneen. Ainakaan matkustaminen ei ollut lisääntynyt, joten siinä mielessä kuntalaisten rahat ovat turvassa. Muissa puheenvuoroissa Talasmäki (vihr.) painotti erityisesti kunnan roolia ympäristön siisteyden valvonnassa.
Kunnan tilinpäätös oli kaikkien aikojen paras, peräti 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toki mukana oli myös vuokratalojen myynti ja muita kertaeriä, mutta erityisen ilahduttavana voidaan pitää sitä, että verotulot ja valtionosuudet kasvoivat huomattavasti enemmän kuin kunnan menot. Kunnan velkamääräkään ei kasvanut kuin nimeksi. Vain tällaisella kehityssuunnalla kunnan talous voidaan pitää tasapainossa. Vuoden 2008 lopussa pirkkalalaisia oli 16 154, jossa on lisäystä 366 ihmistä edellisen vuoden loppuun mennessä.
Pirkkalan ja Tampereen kuntarajaa muutetaan hyvin pienellä alueella Pirkkahallin läheisyydessä. Kokouksessa tätä kohtaa ei enää ihmetelty, mutta papereista voi todeta, että tällainen asia vaatii pienuudestaan huolimatta aika uskomattoman määrän byrokratiaa.
Viimeisenä kohtana valtuusto päätti myöntää rahaa ns. viipalekoulun siirtämiseksi yläasteen pihalta Toivion koululle. On aika uskomatonta, että vuonna 1987 "viideksi vuodeksi" pystytetty väliaikainen rakennus siirretään vielä näin monen vuoden jälkeen käyttöön toiseen kohteeseen. Tämä voidaan nähdä myös hyvänä esimerkkinä siitä, että kunnan kasvu ei ole pysynyt päättäjien hallinnassa.
Elina Savilahden (kok.) uudessa valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään liikuntatilojen rakentamiskustannuksia Toivion koulun laajennusurakan yhteydessä. Haittaa selvityksestä ei varmaankaan ole, mutta liikuntasalitilojen lisääminen ei mielestäni ole Pirkkalan kunnan kipeimpiä tarpeita.
1.2.2009
Uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous 19.1.
Kiitoksia vielä kerran 180 äänestä syksyn kunnallisvaaleissa. Nyt on uuden valtuustokauden vaikuttamistyössä päästy vauhtiin, ja ensimmäinen valtuuston kokous on ohi. Käytännössä kokous koostui kokonaan erilaisten toimielinten valitsemisesta. Ennalta lehdistöä ja poikkeuksellisen suurta yleisöä kiinnosti eniten uuden pormestarin valinta.
Pormestarin valinta olikin asialistalla heti alkupuolella. Äänestys suljettiin joidenkin valtuutettujen vaatimuksesta suljettuna, vaikka itse olisin kyllä ollut valmis äänestämään avoimestikin. Yläasteen entinen rehtori, kokoomuksen Antero Saksala valittiin pormestariksi äänin 24-19. Minä äänestin häntä, koska pidän häntä oikeudenmukaisena ja luotettavana poliitikkona ja yhteistyökumppanina, vaikka olemmekin monista asioista eri mieltä. Korostan vielä, että Pirkkalan vihreillä ei ollut yhteistä suosikkia.
Äänestyspäätös ei ollut vaikea, sillä oman tulkintani mukaan myös kansa kertoi vaaleissa selvästi haluavansa kokoomuslaisen pormestarin, enkä minä halunnut olla toimimassa tätä vastaan. Toisaalta SDP:n, Vihreiden, Keskustan, Vasemmistoliiton ja pienempien puolueiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajakoa varten pitää varmasti pormestarin vallan kohtuullisena. Valtuustossa Kokoomuksen vaalivoitto Pirkkalassa oli kyllä helppo havaita, niin paljon kokoomuksen valtuutettuja on.
Muista valinnoista ei jouduttu äänestämään, vaan tehtävät jaettiin sovitusti. Minä olen jatkossa teknisen lautakunnan jäsen, mutta muihin luottamustehtäviin en toistaiseksi halunnut opiskelujeni vuoksi. Kuntaneuvoksiksi valittiin Kari Talasmäki (vihr.), josta tulee ympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja Helena Rissanen (sd.), josta tulee valtuuston puheenjohtaja. Historiallista tämän kerran luottamuspaikkajaoissa on myös se, että lautakuntien puheenjohtajuuksia on jaettu peräti viidelle eri puolueelle.
Lopuksi valtuusto muutti kansalaisopiston nimen Pirkkala-opistoksi, päätti lisätä rintasyöpäseulontoja ja kuuli lyhyen raportin yleiskaavan tilasta. SDP:n aloitteessa tuotiin ilahduttavasti esille lumitykin hankinta kunnalle. Jos kustannukset vain ovat kohtuulliset, sillä voitaisiin varmasti pidentää hiihtokautta huomattavasti.
Pormestarin valinta olikin asialistalla heti alkupuolella. Äänestys suljettiin joidenkin valtuutettujen vaatimuksesta suljettuna, vaikka itse olisin kyllä ollut valmis äänestämään avoimestikin. Yläasteen entinen rehtori, kokoomuksen Antero Saksala valittiin pormestariksi äänin 24-19. Minä äänestin häntä, koska pidän häntä oikeudenmukaisena ja luotettavana poliitikkona ja yhteistyökumppanina, vaikka olemmekin monista asioista eri mieltä. Korostan vielä, että Pirkkalan vihreillä ei ollut yhteistä suosikkia.
Äänestyspäätös ei ollut vaikea, sillä oman tulkintani mukaan myös kansa kertoi vaaleissa selvästi haluavansa kokoomuslaisen pormestarin, enkä minä halunnut olla toimimassa tätä vastaan. Toisaalta SDP:n, Vihreiden, Keskustan, Vasemmistoliiton ja pienempien puolueiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajakoa varten pitää varmasti pormestarin vallan kohtuullisena. Valtuustossa Kokoomuksen vaalivoitto Pirkkalassa oli kyllä helppo havaita, niin paljon kokoomuksen valtuutettuja on.
Muista valinnoista ei jouduttu äänestämään, vaan tehtävät jaettiin sovitusti. Minä olen jatkossa teknisen lautakunnan jäsen, mutta muihin luottamustehtäviin en toistaiseksi halunnut opiskelujeni vuoksi. Kuntaneuvoksiksi valittiin Kari Talasmäki (vihr.), josta tulee ympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja Helena Rissanen (sd.), josta tulee valtuuston puheenjohtaja. Historiallista tämän kerran luottamuspaikkajaoissa on myös se, että lautakuntien puheenjohtajuuksia on jaettu peräti viidelle eri puolueelle.
Lopuksi valtuusto muutti kansalaisopiston nimen Pirkkala-opistoksi, päätti lisätä rintasyöpäseulontoja ja kuuli lyhyen raportin yleiskaavan tilasta. SDP:n aloitteessa tuotiin ilahduttavasti esille lumitykin hankinta kunnalle. Jos kustannukset vain ovat kohtuulliset, sillä voitaisiin varmasti pidentää hiihtokautta huomattavasti.
26.10.2008
Siinähän se
Kampanja on ohi, ja elämäni toiset kunnallisvaalit lähestyvät ratkaisuaan. Sää on ollut varsin ainutlaatuinen, ja monet äänestäjät tulivatkin äänestyspaikalle kovin märkinä. Onneksi sade on hieman hellittänyt.
Tämä päiväni kuluu siis Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, josta olen juuri tauolla. Vaalilautakuntatyö on minusta hyvä tapa käyttää vaalipäivä, silloin ei ehdi jännittämään omaa menestystään liikaa.
Minä uskon Vihreiden vaalivoittoon Pirkkalassa ja koko maassa. Hyvät äänestäjät, olkaa mukana tekemässä sitä voittoa.
Tämä päiväni kuluu siis Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, josta olen juuri tauolla. Vaalilautakuntatyö on minusta hyvä tapa käyttää vaalipäivä, silloin ei ehdi jännittämään omaa menestystään liikaa.
Minä uskon Vihreiden vaalivoittoon Pirkkalassa ja koko maassa. Hyvät äänestäjät, olkaa mukana tekemässä sitä voittoa.
22.10.2008
Vaalirahoitukseni
Vihreät ovat valtakunnallisesti julkaisseet oman vaalirahoituksensa. Niinpä minäkin kerron tässä, mistä olen saanut kampanjarahani.
Olen käyttänyt kampanjointiin noin 280 euroa, ja se on kokonaisuudessaan omaa rahaani. Vihreä Pirkkala todennäköisesti avustaa hieman mainoksissa vaalien jälkeen.
Tähän mennessä kuluja on syntynyt kahdesta Pirkkalaisen mainoksesta, nettisivuista, ehdokasmaksusta ja kampanjoinnin tarvikkeista (karkkia, omia mainoksia yms.)
Pirkkalaisen mainokset n. 200 euroa
Ehdokasmaksu 10 euroa
Nettisivut n. 50 euroa/vuosi
Muut tarvikkeet n. 20 euroa.
Tämä ilmoitus ei ole lopullinen, koska kuluja syntyy vielä jonkin verran ennen vaalipäivää. Lupaan kuitenkin täydentää tätä ilmoitusta sen mukaan.
Olen käyttänyt kampanjointiin noin 280 euroa, ja se on kokonaisuudessaan omaa rahaani. Vihreä Pirkkala todennäköisesti avustaa hieman mainoksissa vaalien jälkeen.
Tähän mennessä kuluja on syntynyt kahdesta Pirkkalaisen mainoksesta, nettisivuista, ehdokasmaksusta ja kampanjoinnin tarvikkeista (karkkia, omia mainoksia yms.)
Pirkkalaisen mainokset n. 200 euroa
Ehdokasmaksu 10 euroa
Nettisivut n. 50 euroa/vuosi
Muut tarvikkeet n. 20 euroa.
Tämä ilmoitus ei ole lopullinen, koska kuluja syntyy vielä jonkin verran ennen vaalipäivää. Lupaan kuitenkin täydentää tätä ilmoitusta sen mukaan.
15.10.2008
Kunnanvaltuusto 13.10.
Vaikka syyskuun valtuuston kokous peruttiinkin, ei lokakuun kokouksesta muodostunut erityisen pitkää. Kokous avattiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurmisen katsauksella seutuyhteistyön tilanteesta. Todella monenlaisia yhteistyöhankkeita on meneillään.
Eniten keskustelua herätti yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kaavoitusyhteistyön avulla. Valtuutettu Tauno Isotalon (kesk.) vastustettua tiivistämiskehitystä pidin puheenvuoron, jossa totesin, että Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa nykyisen kaltaiseen asutuksen hajautumiseen. Toimiva joukkoliikenne vaatii tiiviitä asumiskeskittymiä hyvien joukkoliikennereittien varrella, ja Pirkkalankin on tuettava tätä mallia. Sain näkemykselleni tukea myös Antero Saksalalta (kok.). En kuitenkaan yritä kieltää haja-asutusalueella asumista toisin kuin Isotalo puhettani tulkitsi, mutta lisää joukkoliikenteen ulottumattomissa olevia "Nurmijärviä" tämä maa ei kaipaa.
Viime kerran tärkeä valtuustoaloite logistiikkakeskuksen siirtämisestä lähetettiin tiedoksi Pirkanmaan liitolle. Vihreä valtuutettumme Tuuli Rajala piti painokkaan puheenvuoron, jossa kehotti puolueita vaikuttamaan myös maakuntatason vaikuttajiinsa. Vastausta tähän ei kuitenkaan kuultu, ja jäi epäselväksi, onko Pirkkalan SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan painoarvo vain maakuntatasolla niin vähäinen, ettei maakuntahallinnon jäseniin edes yritetä vaikuttaa. Sen sijaan oma maakuntahallituksen edustajamme Jarno P. Vastamäki Mäntästä vaati myös maakuntahallituksessa logistiikkakeskuksen sijainnille vaihtoehtoja, mutta sai tukea vain Vasemmistoliiton edustajalta.
Vuokratalon rakentamista Teboilin takana olevalle tyhjälle tontille tutkitaan. Vuokrataloja olisikin jo aika saada lisää, sillä edellisen valmistumisesta on jo aikaa, ja vuokra-asunnoista on puutetta. Haja-asutusalueen viemäröintikysymys vedettiin pois valtuuston listalta keskeneräisenä.
Kunnanjohtajan raportti alkuvuoden osalta sisälsi katsauksia monilta osa-alueilta. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Rissanen esitti puheenvuoron, jossa ilmaisi huolensa vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä. Varsinkin ruokapalveluiden keskittämiseen liittyvät huolet tuntuivat kovin tekopyhiltä näin vaalien alla. Toivion ja Kirkonkylän koulujen sekä joidenkin päiväkotien keittiöthän ollaan lopettamassa ensi vuoden alusta SDP:n ja Kokoomuksen tahdon mukaisesti. Kun kysyin, miten Pirkkalan kunta aikoo estää Tampereen kaltaiset ruuan laadun heikkenemiseen ja ruuan kesken loppumiseen liittyvät ongelmat, en saanut vastausta. Asiasta vastaavia virkamiehiä ei tosin ollut paikalla.
Maailman taloustilanteen vaikutusta Pirkkalan kunnan alueella oleviin yrityshankkeisiin tiedusteltiin myös kokouksessa, mutta elinkeinojohtaja Erkki Korkala totesi, että vielä ei ole mahdollista tehdä päätelmiä. Pirkkalan kunnan velkataakka on kuitenkin jo nyt sellainen, että jos paljon hankkeita pysähtyy, olemme ongelmissa.
Eniten keskustelua herätti yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kaavoitusyhteistyön avulla. Valtuutettu Tauno Isotalon (kesk.) vastustettua tiivistämiskehitystä pidin puheenvuoron, jossa totesin, että Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa nykyisen kaltaiseen asutuksen hajautumiseen. Toimiva joukkoliikenne vaatii tiiviitä asumiskeskittymiä hyvien joukkoliikennereittien varrella, ja Pirkkalankin on tuettava tätä mallia. Sain näkemykselleni tukea myös Antero Saksalalta (kok.). En kuitenkaan yritä kieltää haja-asutusalueella asumista toisin kuin Isotalo puhettani tulkitsi, mutta lisää joukkoliikenteen ulottumattomissa olevia "Nurmijärviä" tämä maa ei kaipaa.
Viime kerran tärkeä valtuustoaloite logistiikkakeskuksen siirtämisestä lähetettiin tiedoksi Pirkanmaan liitolle. Vihreä valtuutettumme Tuuli Rajala piti painokkaan puheenvuoron, jossa kehotti puolueita vaikuttamaan myös maakuntatason vaikuttajiinsa. Vastausta tähän ei kuitenkaan kuultu, ja jäi epäselväksi, onko Pirkkalan SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan painoarvo vain maakuntatasolla niin vähäinen, ettei maakuntahallinnon jäseniin edes yritetä vaikuttaa. Sen sijaan oma maakuntahallituksen edustajamme Jarno P. Vastamäki Mäntästä vaati myös maakuntahallituksessa logistiikkakeskuksen sijainnille vaihtoehtoja, mutta sai tukea vain Vasemmistoliiton edustajalta.
Vuokratalon rakentamista Teboilin takana olevalle tyhjälle tontille tutkitaan. Vuokrataloja olisikin jo aika saada lisää, sillä edellisen valmistumisesta on jo aikaa, ja vuokra-asunnoista on puutetta. Haja-asutusalueen viemäröintikysymys vedettiin pois valtuuston listalta keskeneräisenä.
Kunnanjohtajan raportti alkuvuoden osalta sisälsi katsauksia monilta osa-alueilta. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Rissanen esitti puheenvuoron, jossa ilmaisi huolensa vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä. Varsinkin ruokapalveluiden keskittämiseen liittyvät huolet tuntuivat kovin tekopyhiltä näin vaalien alla. Toivion ja Kirkonkylän koulujen sekä joidenkin päiväkotien keittiöthän ollaan lopettamassa ensi vuoden alusta SDP:n ja Kokoomuksen tahdon mukaisesti. Kun kysyin, miten Pirkkalan kunta aikoo estää Tampereen kaltaiset ruuan laadun heikkenemiseen ja ruuan kesken loppumiseen liittyvät ongelmat, en saanut vastausta. Asiasta vastaavia virkamiehiä ei tosin ollut paikalla.
Maailman taloustilanteen vaikutusta Pirkkalan kunnan alueella oleviin yrityshankkeisiin tiedusteltiin myös kokouksessa, mutta elinkeinojohtaja Erkki Korkala totesi, että vielä ei ole mahdollista tehdä päätelmiä. Pirkkalan kunnan velkataakka on kuitenkin jo nyt sellainen, että jos paljon hankkeita pysähtyy, olemme ongelmissa.
7.9.2008
Kunnanvaltuusto 25.8.
25.8. järjestetty kunnanvaltuuston kokouksen paikoin tarpeettomankin voimakkaat sanakäänteet kertoivat jo kunnallisvaalien lähestymisestä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kunnan henkilöstöraporttia, talousarvion seurantaraporttia ja muutamien maakunnallista yhteistyötä koskevien sopimuksien uudistamista. Killoon kaavoitettiin hieman lisää tontteja, ja ehkä tärkeimpänä asiana valtuusto hyväksyi selvästi äänin 33-2 perusterveydenhuoltoyhteistyön aiesopimuksen Lempäälän ja Vesilahden kanssa.
En pidä sopimusta erityisen loistavana asiana, mutta Tampereen kanssa aiottuun sopimukseen verrattuna se jätti Pirkkalalle huomattavasti enemmän päätösvaltaa. Valtuusto oli melko yksimielinen siitä, että tätäkään sopimusta Pirkkala ei kaipaa, mutta Paras-laille emme voi mitään. Ainakin aiesopimuksen perusteella luotan kuitenkin siihen, että pirkkalalaisten terveyspalvelut säilyvät hyvinä.
Valtuustoaloitteista mainitsen Vihreiden postipalveluiden säilyttämistä Suupalla koskevan aloitteen, SDP:n tekemän Pirkkala Reilun kaupan kaupungiksi -aloitteen sekä Toiviossa yhteistyönä laaditun logistiikkakeskusaloitteen, jossa vaaditaan vaihtoehtoisten paikkojen selvittämistä. Näihin aloitteisiin laitoin nimeni, samoin kuin muutamiin muihinkin, mutta kokonaisuudessaan kymmenestä aloitteesta osa haiskahti kyllä vahvasti äänestäjien kosiskelulta.
En pidä sopimusta erityisen loistavana asiana, mutta Tampereen kanssa aiottuun sopimukseen verrattuna se jätti Pirkkalalle huomattavasti enemmän päätösvaltaa. Valtuusto oli melko yksimielinen siitä, että tätäkään sopimusta Pirkkala ei kaipaa, mutta Paras-laille emme voi mitään. Ainakin aiesopimuksen perusteella luotan kuitenkin siihen, että pirkkalalaisten terveyspalvelut säilyvät hyvinä.
Valtuustoaloitteista mainitsen Vihreiden postipalveluiden säilyttämistä Suupalla koskevan aloitteen, SDP:n tekemän Pirkkala Reilun kaupan kaupungiksi -aloitteen sekä Toiviossa yhteistyönä laaditun logistiikkakeskusaloitteen, jossa vaaditaan vaihtoehtoisten paikkojen selvittämistä. Näihin aloitteisiin laitoin nimeni, samoin kuin muutamiin muihinkin, mutta kokonaisuudessaan kymmenestä aloitteesta osa haiskahti kyllä vahvasti äänestäjien kosiskelulta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)