Aamulehtikin otsikoi tänään suurin kirjaimin Pirkkalan Kokoomuksen valtuustoryhmän hajoamisesta.
Jo edellisellä viikolla tuli julkisuuteen, että kunnanvaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet Marika Silvan-Väliharju ja Maija Aalto erotettiin Pirkkalan Kokoomus ry:n jäsenyydestä.
Kokonaisuutena nämä uutiset antavat varsin hämmentävän kuvan Kokoomuksen toiminnasta Pirkkalassa. Jos joku tai jotkut sattuvat olemaan eri mieltä siitä, miten asioita tulee hoitaa, heidät pannaan yhdistyksestä pihalle. Erot valtuustoryhmästä on vain jatkoa sille "kunnioitukselle", joka Aaltoa ja Silvan-Väliharjua kohtaan osoitettiin, kun he ilmaisivat poikkeavat mielipiteensä. Minusta viimeistään tämän jälkeen on aika selvää, miksi myös muiden puolueryhmien on ollut erittäin vaikea neuvotella asioista pormestari Saksalan kanssa. Jos edes omassa puolueessa erilaisia mielipiteitä ei siedetä eikä kuunnella, niin vielä vähemmän niitä kuullaan oman ryhmän ulkopuolelta.
Yhdistyksestä erottamisen menettelyt ovat myös olleet erikoisia. Yhdistyslain 15 § mukaan "Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen." Kun kuuleminen on lehtiartikkelien perusteella jätetty täysin tekemättä, olen erittäin ihmeissäni siitä, mikä on saanut Pirkkalan Kokoomus ry:n kokouksen tällä tavalla ylenkatsomaan lakia. Varsinkin kun erotettujen suurin "rikos" näyttää olevan erilainen ajattelu, niin mielestäni kuulematta jättäminen on jo uskomatonta.
Kokoomuksen aikaisempi argumentti Saksalan erottamattomuuden puolesta on myös vahvasti perustanut hänen suureen äänimääräänsä. Kuitenkin Saksalan 569 äänen ohella myös Silvan-Väliharjun 338 ääntä on erinomainen äänisaalis, ja pelkästään Kokoomuksen valtuustoryhmästä eronneet ehdokkaat yhdessä saivat paljon Saksalaa enemmän ääniä. On vaikea ymmärtää, miksi Kokoomuksen mielestä juuri Saksalaa äänestäneiden ihmisten painoarvo on paljon suurempi kuin esimerkiksi näitä eronneita valtuutettuja tukeneiden ihmisten. Ilmeisesti kaikkea ei ole tarkoituskaan ymmärtää.
Kunnallispolitiikka on kuitenkin jatkossakin yhteistyötä, ja uskon vahvasti, että siihen löytyy halua ainakin pormestarin eroa vaativilta valtuutetuilta. Kokoomuksen sisäinen tapahtumasarja asettaa kuitenkin vakavasti kyseenalaiseksi sen, miten hyvin Saksalan takana seisovat luottamushenkilöt ovat valmiita kuuntelemaan omista mielipiteistään poikkeavia ajatuksia. Toivon todella, että pienen hengähdystauon jälkeen tuo yhteistyökyky jälleen löytyy, koska se on myös Pirkkalan kunnan etu.
Todettakoon lopuksi, että en ole keskustellut yhdenkään kokoomuslaisen valtuutetun kanssa edellisen valtuuston kokouksen jälkeen, ja tässä esittämäni näkemykset ovat täysin itse muodostamiani.
16.3.2010
Ahtaajat uhkaavat muiden toimeentuloa
Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 16.3.
Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2009 järkyttävät 7,8 %, ja tammikuussa 66 000 ihmistä viimevuotista enemmän oli ilman työtä. Nuorison työttömyysaste on käsittämättömät 23 %, ja kaiken lisäksi valtion velka kasvaa vuoden 2010 aikana 13 miljardia euroa. Kaiken tämän voi jokainen todeta Tilastokeskuksen sivuilta.
Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen, että tilanne on vaikea. Edessämme on hyvin todennäköisesti menoleikkauksia, veronkorotuksia ja yhä enemmän yrityksiä pidentää työuria. Varmaa on myös, että tässä tilanteessa kaikki Suomen talouden uutta nousua hidastavat toimet ovat haitaksi ihan tavallisillekin suomalaisille. Valitettavasti ahtaajien lakko on juuri sellainen toimenpide.
Ahtaajien ansiot ovat Taloussanomien tutkimuksen (5.3.2010) mukaan nousseet 2000-luvulla 41 %, siis selvästi enemmän kuin valtaosalla muista ammattiryhmistä. Kun tiedetään myös, että ahtaajien vuosiansioiden keskiarvo 47 000 € on jopa muihin teollisuustyöntekijöihin verrattuna hyvin korkea, on vaikea ymmärtää, miksi juuri ahtaajien on jälleen saatava moninkertaiset palkankorotukset muihin verrattuna.
Neuvotteluissa ahtaajien keskeisenä lisävaatimuksena on 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Vaatimus on todella kova, kun otetaan huomioon, että Suomessa on jo vahva ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä. Itse asiassa ahtaajan 3 700 euron kuukausiansioilla jo pelkkä ansiosidonnainen päiväraha on vähintäänkin samaa luokkaa kuin monen siivoojan tai myyjän palkka, vaikka he tekisivät täyttä työpäivää. Mielenkiintoista on myös, että ilmeisesti AKT:n mielestä on oikeudenmukaista, että muutosturva koskee vain sellaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat muutenkin hyvin. Muillehan sitä ei vaadita.
Vahvan muutosturvan vaatimiseen työmarkkinoille liittyy muitakin ongelmia. Irtisanottavien ihmisten etujen maksimointi johtaa siihen, että uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvä riski kasvaa, ja uusista työsuhteista tehdään entistä epäsäännöllisempiä, jotta kysynnän vaihteluun voidaan varautua. Jos muutosturva tuodaan työmarkkinoille tilanteessa, jossa neljännes Suomen nuorista on työttöminä, järjestelmä potkii heitä päähän. Tämä ei näytä juuri ammattiliittoja kiinnostavan.
Nykyisessä tilanteessa sekä työntekijöiden, työnantajien että poliitikkojen keskeinen tehtävä olisi turvata nuorisolle uusia työpaikkoja ja muutenkin helpottaa uusien työntekijöiden palkkausta, ei suinkaan vaikeuttaa sitä, niin kuin AKT:n linja vaikuttaa olevan. Suomen kansantalous ei kestä tuon työttömän neljänneksen hukkaamista joutilaisuuteen pysyvästi.
Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että 3 000 ahtaajan lakkoilu vaarantaa satojen tuhansien muiden työntekijöiden toimeentuloa, ja esitetyt vaatimukset uhkaavat vähintään kymmenien tuhansien nuorten tulevia vakituisia työpaikkoja. Useiden teollisuustyöntekijöiden palkanmaksu on jo loppunut, ja samalla aiheutetaan Suomen teollisuudelle vähintään kymmenien miljoonien eurojen vientitulomenetykset päivässä. Kaikkien olisikin nyt hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointi on rakennettu vientiyritysten maahan tuomilla tuloilla. Ahtaajalakko vaatimuksineen ei tuota hyvinvointia ainakaan lisää, eikä se näytä olevan tavoitteenakaan – oma etu on paljon tärkeämpi.
Riku Merikoski
Tekn. yo, kunnanvaltuutettu (vihr.)
Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2009 järkyttävät 7,8 %, ja tammikuussa 66 000 ihmistä viimevuotista enemmän oli ilman työtä. Nuorison työttömyysaste on käsittämättömät 23 %, ja kaiken lisäksi valtion velka kasvaa vuoden 2010 aikana 13 miljardia euroa. Kaiken tämän voi jokainen todeta Tilastokeskuksen sivuilta.
Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen, että tilanne on vaikea. Edessämme on hyvin todennäköisesti menoleikkauksia, veronkorotuksia ja yhä enemmän yrityksiä pidentää työuria. Varmaa on myös, että tässä tilanteessa kaikki Suomen talouden uutta nousua hidastavat toimet ovat haitaksi ihan tavallisillekin suomalaisille. Valitettavasti ahtaajien lakko on juuri sellainen toimenpide.
Ahtaajien ansiot ovat Taloussanomien tutkimuksen (5.3.2010) mukaan nousseet 2000-luvulla 41 %, siis selvästi enemmän kuin valtaosalla muista ammattiryhmistä. Kun tiedetään myös, että ahtaajien vuosiansioiden keskiarvo 47 000 € on jopa muihin teollisuustyöntekijöihin verrattuna hyvin korkea, on vaikea ymmärtää, miksi juuri ahtaajien on jälleen saatava moninkertaiset palkankorotukset muihin verrattuna.
Neuvotteluissa ahtaajien keskeisenä lisävaatimuksena on 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Vaatimus on todella kova, kun otetaan huomioon, että Suomessa on jo vahva ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä. Itse asiassa ahtaajan 3 700 euron kuukausiansioilla jo pelkkä ansiosidonnainen päiväraha on vähintäänkin samaa luokkaa kuin monen siivoojan tai myyjän palkka, vaikka he tekisivät täyttä työpäivää. Mielenkiintoista on myös, että ilmeisesti AKT:n mielestä on oikeudenmukaista, että muutosturva koskee vain sellaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat muutenkin hyvin. Muillehan sitä ei vaadita.
Vahvan muutosturvan vaatimiseen työmarkkinoille liittyy muitakin ongelmia. Irtisanottavien ihmisten etujen maksimointi johtaa siihen, että uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvä riski kasvaa, ja uusista työsuhteista tehdään entistä epäsäännöllisempiä, jotta kysynnän vaihteluun voidaan varautua. Jos muutosturva tuodaan työmarkkinoille tilanteessa, jossa neljännes Suomen nuorista on työttöminä, järjestelmä potkii heitä päähän. Tämä ei näytä juuri ammattiliittoja kiinnostavan.
Nykyisessä tilanteessa sekä työntekijöiden, työnantajien että poliitikkojen keskeinen tehtävä olisi turvata nuorisolle uusia työpaikkoja ja muutenkin helpottaa uusien työntekijöiden palkkausta, ei suinkaan vaikeuttaa sitä, niin kuin AKT:n linja vaikuttaa olevan. Suomen kansantalous ei kestä tuon työttömän neljänneksen hukkaamista joutilaisuuteen pysyvästi.
Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että 3 000 ahtaajan lakkoilu vaarantaa satojen tuhansien muiden työntekijöiden toimeentuloa, ja esitetyt vaatimukset uhkaavat vähintään kymmenien tuhansien nuorten tulevia vakituisia työpaikkoja. Useiden teollisuustyöntekijöiden palkanmaksu on jo loppunut, ja samalla aiheutetaan Suomen teollisuudelle vähintään kymmenien miljoonien eurojen vientitulomenetykset päivässä. Kaikkien olisikin nyt hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointi on rakennettu vientiyritysten maahan tuomilla tuloilla. Ahtaajalakko vaatimuksineen ei tuota hyvinvointia ainakaan lisää, eikä se näytä olevan tavoitteenakaan – oma etu on paljon tärkeämpi.
Riku Merikoski
Tekn. yo, kunnanvaltuutettu (vihr.)
7.2.2010
Pirkkalan pormestarikysymys
Pirkkalan pormestarikysymys on tänään jo toista päivää Aamulehden pääotsikkona, joten siihen on syytä ottaa kantaa. Olin mukana valitsemassa Antero Saksalaa pormestariksi vuoden 2009 alussa, ja uskoin vahvasti, että nyt alkaa Pirkkalassa uusi aika.
Valitettavasti vuosi 2009 osoitti, että Saksalalla ei ollut halua ryhtyä todelliseen yhteistyöhön valtuuston enemmistön kanssa. Esimerkiksi budjettivaltuustossa, jossa en itse valitettavasti sairauden vuoksi ollut mukana, hän vaikutti olevan tiukasti sitä mieltä, että valtuuston enemmistö oli väärässä tehdessään Kokoomuksen linjasta poikkeavia esityksiä.
Koen myös, että Saksala ei ole riittävästi tuonut esiin Pirkkalan näkökantoja kunnan ulkopuolella käsiteltäessä suuria maakunnallisia hankkeita, kuten logistiikkakeskusta tai jätevedenpuhdistamoa. Pormestari ei voi olla välittämättä valtuuston enemmistön mielipiteestä näin suurissa kysymyksissä, vaan hänen pitää pystyä omasta henkilökohtaisesta mielipiteestään riippumatta viemään eteenpäin enemmistön tahtoa.
Saksalan näkemys kuntaneuvosten roolista poikkeaa myös ratkaisevasti omastani. Kuntaneuvoksien roolissa ei ole mitään järkeä, ellei heidän anneta esiintyä edes oman toimialansa asioissa kunnan edustajana. Pormestari ei voi päättää kaikista asioista, eikä pitää kaikkia lankoja käsissään, vaan hänen on myös luotettava kuntaneuvoksiin yhteistyökumppaneina ja pystyttävä antamaan heille vastuuta.
Monet kuntalaiset ovat kritisoineet sitä, että perusteita pormestarin erottamiselle ei ole. Luottamuksen menetys on sinänsä jo riittävä peruste, mutta ainakin minulla ajatuksen takana on aito huoli siitä, että Saksalalla Pirkkalan kunnan edun ajaminen ei tunnu olevan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Uskon myös vahvasti, että prosessin aikana näitä ja monia muita perusteita esitetään myös julkisuudessa.
Valitettavasti vuosi 2009 osoitti, että Saksalalla ei ollut halua ryhtyä todelliseen yhteistyöhön valtuuston enemmistön kanssa. Esimerkiksi budjettivaltuustossa, jossa en itse valitettavasti sairauden vuoksi ollut mukana, hän vaikutti olevan tiukasti sitä mieltä, että valtuuston enemmistö oli väärässä tehdessään Kokoomuksen linjasta poikkeavia esityksiä.
Koen myös, että Saksala ei ole riittävästi tuonut esiin Pirkkalan näkökantoja kunnan ulkopuolella käsiteltäessä suuria maakunnallisia hankkeita, kuten logistiikkakeskusta tai jätevedenpuhdistamoa. Pormestari ei voi olla välittämättä valtuuston enemmistön mielipiteestä näin suurissa kysymyksissä, vaan hänen pitää pystyä omasta henkilökohtaisesta mielipiteestään riippumatta viemään eteenpäin enemmistön tahtoa.
Saksalan näkemys kuntaneuvosten roolista poikkeaa myös ratkaisevasti omastani. Kuntaneuvoksien roolissa ei ole mitään järkeä, ellei heidän anneta esiintyä edes oman toimialansa asioissa kunnan edustajana. Pormestari ei voi päättää kaikista asioista, eikä pitää kaikkia lankoja käsissään, vaan hänen on myös luotettava kuntaneuvoksiin yhteistyökumppaneina ja pystyttävä antamaan heille vastuuta.
Monet kuntalaiset ovat kritisoineet sitä, että perusteita pormestarin erottamiselle ei ole. Luottamuksen menetys on sinänsä jo riittävä peruste, mutta ainakin minulla ajatuksen takana on aito huoli siitä, että Saksalalla Pirkkalan kunnan edun ajaminen ei tunnu olevan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Uskon myös vahvasti, että prosessin aikana näitä ja monia muita perusteita esitetään myös julkisuudessa.
28.5.2009
Valtuuston kokous 25.5.
Kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa oli käsiteltävänä lukuisia valtuustoaloitteita, kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja vuoden 2008 tilinpäätös.
Ensimmäisenä käsiteltiin kunnallisen vippikassan perustamisaloitetta, jota kansanedustaja Kuoppa (vas.) alusti puhumalla työttömyyskassojen suurista korvausviiveistä. Toimeentulotukien käsittelyajat ovat kuitenkin pysyneet Pirkkalassa kohtuullisina, joten tätä ei nähty perusteena. Minusta vippikassan tai suunnilleen vastaavan sosiaalisen luototuksen järjestelmän voisi perustaa seudullisena, mutta pelkästään Pirkkalan yksin tekemänä en pidä sitä kannattavana.
Juuri edellisessä kokouksessa tehdystä säästöohjelmasta huolimatta Naskali (kesk.) vaati ruoan kuljetuksen lisäämistä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen. Lisäkustannukset olisivat olleet siinä määrin huomattavia, jopa 200 000 euroa, että tähän ei voitu myöntää rahaa, mutta asiaan luvattiin palata vuoden 2010 budjetin valmistelun yhteydessä. Aloitteessa mainituille ihmisryhmillehän kunta tarjoaa tällä hetkellä ilmaiset ateriat terveyskeskuksessa tai Pirkankoivussa.
Pirkkalan kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma toivotettiin tervetulleeksi. Suunnitelma on hyvä, enää tarvitaan käytännön tekoja. Toteutumisesta luvattiin raportoida myös valtuustolle. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ihmettelin kohtaa, jossa mainittiin kunnan kansainvälisen toiminnan lisääntyneen. Ainakaan matkustaminen ei ollut lisääntynyt, joten siinä mielessä kuntalaisten rahat ovat turvassa. Muissa puheenvuoroissa Talasmäki (vihr.) painotti erityisesti kunnan roolia ympäristön siisteyden valvonnassa.
Kunnan tilinpäätös oli kaikkien aikojen paras, peräti 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toki mukana oli myös vuokratalojen myynti ja muita kertaeriä, mutta erityisen ilahduttavana voidaan pitää sitä, että verotulot ja valtionosuudet kasvoivat huomattavasti enemmän kuin kunnan menot. Kunnan velkamääräkään ei kasvanut kuin nimeksi. Vain tällaisella kehityssuunnalla kunnan talous voidaan pitää tasapainossa. Vuoden 2008 lopussa pirkkalalaisia oli 16 154, jossa on lisäystä 366 ihmistä edellisen vuoden loppuun mennessä.
Pirkkalan ja Tampereen kuntarajaa muutetaan hyvin pienellä alueella Pirkkahallin läheisyydessä. Kokouksessa tätä kohtaa ei enää ihmetelty, mutta papereista voi todeta, että tällainen asia vaatii pienuudestaan huolimatta aika uskomattoman määrän byrokratiaa.
Viimeisenä kohtana valtuusto päätti myöntää rahaa ns. viipalekoulun siirtämiseksi yläasteen pihalta Toivion koululle. On aika uskomatonta, että vuonna 1987 "viideksi vuodeksi" pystytetty väliaikainen rakennus siirretään vielä näin monen vuoden jälkeen käyttöön toiseen kohteeseen. Tämä voidaan nähdä myös hyvänä esimerkkinä siitä, että kunnan kasvu ei ole pysynyt päättäjien hallinnassa.
Elina Savilahden (kok.) uudessa valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään liikuntatilojen rakentamiskustannuksia Toivion koulun laajennusurakan yhteydessä. Haittaa selvityksestä ei varmaankaan ole, mutta liikuntasalitilojen lisääminen ei mielestäni ole Pirkkalan kunnan kipeimpiä tarpeita.
Ensimmäisenä käsiteltiin kunnallisen vippikassan perustamisaloitetta, jota kansanedustaja Kuoppa (vas.) alusti puhumalla työttömyyskassojen suurista korvausviiveistä. Toimeentulotukien käsittelyajat ovat kuitenkin pysyneet Pirkkalassa kohtuullisina, joten tätä ei nähty perusteena. Minusta vippikassan tai suunnilleen vastaavan sosiaalisen luototuksen järjestelmän voisi perustaa seudullisena, mutta pelkästään Pirkkalan yksin tekemänä en pidä sitä kannattavana.
Juuri edellisessä kokouksessa tehdystä säästöohjelmasta huolimatta Naskali (kesk.) vaati ruoan kuljetuksen lisäämistä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen. Lisäkustannukset olisivat olleet siinä määrin huomattavia, jopa 200 000 euroa, että tähän ei voitu myöntää rahaa, mutta asiaan luvattiin palata vuoden 2010 budjetin valmistelun yhteydessä. Aloitteessa mainituille ihmisryhmillehän kunta tarjoaa tällä hetkellä ilmaiset ateriat terveyskeskuksessa tai Pirkankoivussa.
Pirkkalan kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma toivotettiin tervetulleeksi. Suunnitelma on hyvä, enää tarvitaan käytännön tekoja. Toteutumisesta luvattiin raportoida myös valtuustolle. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ihmettelin kohtaa, jossa mainittiin kunnan kansainvälisen toiminnan lisääntyneen. Ainakaan matkustaminen ei ollut lisääntynyt, joten siinä mielessä kuntalaisten rahat ovat turvassa. Muissa puheenvuoroissa Talasmäki (vihr.) painotti erityisesti kunnan roolia ympäristön siisteyden valvonnassa.
Kunnan tilinpäätös oli kaikkien aikojen paras, peräti 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toki mukana oli myös vuokratalojen myynti ja muita kertaeriä, mutta erityisen ilahduttavana voidaan pitää sitä, että verotulot ja valtionosuudet kasvoivat huomattavasti enemmän kuin kunnan menot. Kunnan velkamääräkään ei kasvanut kuin nimeksi. Vain tällaisella kehityssuunnalla kunnan talous voidaan pitää tasapainossa. Vuoden 2008 lopussa pirkkalalaisia oli 16 154, jossa on lisäystä 366 ihmistä edellisen vuoden loppuun mennessä.
Pirkkalan ja Tampereen kuntarajaa muutetaan hyvin pienellä alueella Pirkkahallin läheisyydessä. Kokouksessa tätä kohtaa ei enää ihmetelty, mutta papereista voi todeta, että tällainen asia vaatii pienuudestaan huolimatta aika uskomattoman määrän byrokratiaa.
Viimeisenä kohtana valtuusto päätti myöntää rahaa ns. viipalekoulun siirtämiseksi yläasteen pihalta Toivion koululle. On aika uskomatonta, että vuonna 1987 "viideksi vuodeksi" pystytetty väliaikainen rakennus siirretään vielä näin monen vuoden jälkeen käyttöön toiseen kohteeseen. Tämä voidaan nähdä myös hyvänä esimerkkinä siitä, että kunnan kasvu ei ole pysynyt päättäjien hallinnassa.
Elina Savilahden (kok.) uudessa valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään liikuntatilojen rakentamiskustannuksia Toivion koulun laajennusurakan yhteydessä. Haittaa selvityksestä ei varmaankaan ole, mutta liikuntasalitilojen lisääminen ei mielestäni ole Pirkkalan kunnan kipeimpiä tarpeita.
1.2.2009
Uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous 19.1.
Kiitoksia vielä kerran 180 äänestä syksyn kunnallisvaaleissa. Nyt on uuden valtuustokauden vaikuttamistyössä päästy vauhtiin, ja ensimmäinen valtuuston kokous on ohi. Käytännössä kokous koostui kokonaan erilaisten toimielinten valitsemisesta. Ennalta lehdistöä ja poikkeuksellisen suurta yleisöä kiinnosti eniten uuden pormestarin valinta.
Pormestarin valinta olikin asialistalla heti alkupuolella. Äänestys suljettiin joidenkin valtuutettujen vaatimuksesta suljettuna, vaikka itse olisin kyllä ollut valmis äänestämään avoimestikin. Yläasteen entinen rehtori, kokoomuksen Antero Saksala valittiin pormestariksi äänin 24-19. Minä äänestin häntä, koska pidän häntä oikeudenmukaisena ja luotettavana poliitikkona ja yhteistyökumppanina, vaikka olemmekin monista asioista eri mieltä. Korostan vielä, että Pirkkalan vihreillä ei ollut yhteistä suosikkia.
Äänestyspäätös ei ollut vaikea, sillä oman tulkintani mukaan myös kansa kertoi vaaleissa selvästi haluavansa kokoomuslaisen pormestarin, enkä minä halunnut olla toimimassa tätä vastaan. Toisaalta SDP:n, Vihreiden, Keskustan, Vasemmistoliiton ja pienempien puolueiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajakoa varten pitää varmasti pormestarin vallan kohtuullisena. Valtuustossa Kokoomuksen vaalivoitto Pirkkalassa oli kyllä helppo havaita, niin paljon kokoomuksen valtuutettuja on.
Muista valinnoista ei jouduttu äänestämään, vaan tehtävät jaettiin sovitusti. Minä olen jatkossa teknisen lautakunnan jäsen, mutta muihin luottamustehtäviin en toistaiseksi halunnut opiskelujeni vuoksi. Kuntaneuvoksiksi valittiin Kari Talasmäki (vihr.), josta tulee ympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja Helena Rissanen (sd.), josta tulee valtuuston puheenjohtaja. Historiallista tämän kerran luottamuspaikkajaoissa on myös se, että lautakuntien puheenjohtajuuksia on jaettu peräti viidelle eri puolueelle.
Lopuksi valtuusto muutti kansalaisopiston nimen Pirkkala-opistoksi, päätti lisätä rintasyöpäseulontoja ja kuuli lyhyen raportin yleiskaavan tilasta. SDP:n aloitteessa tuotiin ilahduttavasti esille lumitykin hankinta kunnalle. Jos kustannukset vain ovat kohtuulliset, sillä voitaisiin varmasti pidentää hiihtokautta huomattavasti.
Pormestarin valinta olikin asialistalla heti alkupuolella. Äänestys suljettiin joidenkin valtuutettujen vaatimuksesta suljettuna, vaikka itse olisin kyllä ollut valmis äänestämään avoimestikin. Yläasteen entinen rehtori, kokoomuksen Antero Saksala valittiin pormestariksi äänin 24-19. Minä äänestin häntä, koska pidän häntä oikeudenmukaisena ja luotettavana poliitikkona ja yhteistyökumppanina, vaikka olemmekin monista asioista eri mieltä. Korostan vielä, että Pirkkalan vihreillä ei ollut yhteistä suosikkia.
Äänestyspäätös ei ollut vaikea, sillä oman tulkintani mukaan myös kansa kertoi vaaleissa selvästi haluavansa kokoomuslaisen pormestarin, enkä minä halunnut olla toimimassa tätä vastaan. Toisaalta SDP:n, Vihreiden, Keskustan, Vasemmistoliiton ja pienempien puolueiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajakoa varten pitää varmasti pormestarin vallan kohtuullisena. Valtuustossa Kokoomuksen vaalivoitto Pirkkalassa oli kyllä helppo havaita, niin paljon kokoomuksen valtuutettuja on.
Muista valinnoista ei jouduttu äänestämään, vaan tehtävät jaettiin sovitusti. Minä olen jatkossa teknisen lautakunnan jäsen, mutta muihin luottamustehtäviin en toistaiseksi halunnut opiskelujeni vuoksi. Kuntaneuvoksiksi valittiin Kari Talasmäki (vihr.), josta tulee ympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja Helena Rissanen (sd.), josta tulee valtuuston puheenjohtaja. Historiallista tämän kerran luottamuspaikkajaoissa on myös se, että lautakuntien puheenjohtajuuksia on jaettu peräti viidelle eri puolueelle.
Lopuksi valtuusto muutti kansalaisopiston nimen Pirkkala-opistoksi, päätti lisätä rintasyöpäseulontoja ja kuuli lyhyen raportin yleiskaavan tilasta. SDP:n aloitteessa tuotiin ilahduttavasti esille lumitykin hankinta kunnalle. Jos kustannukset vain ovat kohtuulliset, sillä voitaisiin varmasti pidentää hiihtokautta huomattavasti.
26.10.2008
Siinähän se
Kampanja on ohi, ja elämäni toiset kunnallisvaalit lähestyvät ratkaisuaan. Sää on ollut varsin ainutlaatuinen, ja monet äänestäjät tulivatkin äänestyspaikalle kovin märkinä. Onneksi sade on hieman hellittänyt.
Tämä päiväni kuluu siis Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, josta olen juuri tauolla. Vaalilautakuntatyö on minusta hyvä tapa käyttää vaalipäivä, silloin ei ehdi jännittämään omaa menestystään liikaa.
Minä uskon Vihreiden vaalivoittoon Pirkkalassa ja koko maassa. Hyvät äänestäjät, olkaa mukana tekemässä sitä voittoa.
Tämä päiväni kuluu siis Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, josta olen juuri tauolla. Vaalilautakuntatyö on minusta hyvä tapa käyttää vaalipäivä, silloin ei ehdi jännittämään omaa menestystään liikaa.
Minä uskon Vihreiden vaalivoittoon Pirkkalassa ja koko maassa. Hyvät äänestäjät, olkaa mukana tekemässä sitä voittoa.
22.10.2008
Vaalirahoitukseni
Vihreät ovat valtakunnallisesti julkaisseet oman vaalirahoituksensa. Niinpä minäkin kerron tässä, mistä olen saanut kampanjarahani.
Olen käyttänyt kampanjointiin noin 280 euroa, ja se on kokonaisuudessaan omaa rahaani. Vihreä Pirkkala todennäköisesti avustaa hieman mainoksissa vaalien jälkeen.
Tähän mennessä kuluja on syntynyt kahdesta Pirkkalaisen mainoksesta, nettisivuista, ehdokasmaksusta ja kampanjoinnin tarvikkeista (karkkia, omia mainoksia yms.)
Pirkkalaisen mainokset n. 200 euroa
Ehdokasmaksu 10 euroa
Nettisivut n. 50 euroa/vuosi
Muut tarvikkeet n. 20 euroa.
Tämä ilmoitus ei ole lopullinen, koska kuluja syntyy vielä jonkin verran ennen vaalipäivää. Lupaan kuitenkin täydentää tätä ilmoitusta sen mukaan.
Olen käyttänyt kampanjointiin noin 280 euroa, ja se on kokonaisuudessaan omaa rahaani. Vihreä Pirkkala todennäköisesti avustaa hieman mainoksissa vaalien jälkeen.
Tähän mennessä kuluja on syntynyt kahdesta Pirkkalaisen mainoksesta, nettisivuista, ehdokasmaksusta ja kampanjoinnin tarvikkeista (karkkia, omia mainoksia yms.)
Pirkkalaisen mainokset n. 200 euroa
Ehdokasmaksu 10 euroa
Nettisivut n. 50 euroa/vuosi
Muut tarvikkeet n. 20 euroa.
Tämä ilmoitus ei ole lopullinen, koska kuluja syntyy vielä jonkin verran ennen vaalipäivää. Lupaan kuitenkin täydentää tätä ilmoitusta sen mukaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)